Esitetyt kreationistiset väitteet on poimittu NetMission saarnasta: ''Tiede on osoittanut kehitysopin mahdottomuudet.''
Vastailijana Marko Grönroos (magi@iki.fi).
Miten energia syntyi? Ei luonto eikä ihminen pysty sitä synnyttämään. Koska energia ei voi luoda itseään, kaikkein tieteellisin ja loogisin johtopäätös on, että Jumala loi sen.
Miten väitetty luojajumala syntyi? Ei kait luonto eikä ihminen pysty sellaista synnyttämään?
Kysymyksen voi siten ihan hyvin kääntää toisin päinkin, sillä myöskään minkään jumalan kykyä tai energian kyvyttömyyttä synnyttää itseään ei ole osoitettu tai perusteltu millään lailla.
Jos energian on pakko olla jonkin synnyttämä, eikö myös luojajumalan tällöin ole pakko olla jonkin synnyttämä?
Mitä hyvänsä selitystä joka annetaan luojajumalan olemassaololle, voidaan käyttää myös energian tai maailmankaikkeuden olemassaololle. Kumpaakaan asiaa ei kuitenkaan välttämättä voi tietää lopullisesti.
[Energiaa] voi vaan muuttaa muodosta toiseen. Kokonaismäärä pysyy vakiona termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan. - - - Evoluutiobiokemisti tohtori Harold Blum kirjoittaa: ”Vaikka elävien systeemien energiajärjestelmiä tutkitaan kuinka tarkasti tahansa, emme löydä todisteita termodynamiikan periaatteiden kumoutumisesta.”
Tämä pitää paikkaansa eli evoluutio noudattaa täysin termodynamiikan sääntöjä. Yksikään evoluutioteoreetikko ei tiettävästi ole väittänyt toisin.
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan käyttökelpoisen energian määrä pienenee koko ajan.
Tämä määritelmä termodynamiikan toista pääsäännöstä on puutteellinen, eli korjaus: sen mukaan eristetyn järjestelmän entropia (''epäjärjestys'') voi vain kasvaa. Maapallo ei ole eristetty järjestelmä vaan avoin - avointen järjestelmien entropia voi vähetä ympäristön kustannuksella. Esimerkiksi pöydälle jätetyn kuuman teekupin lämpöenergia ja samalla myös entropia vähenee juoman jäähtyessä, siirtyen ympäröivään huoneeseen, jonka entropia (ja lämpötila) kasvaa vastaavasti.
Maapallo on epätasapainossa oleva avoin termodynaaminen järjestelmä - se ottaa energiaa vastaan auringosta ja toisaalta vapauttaa sitä avaruuteen lämpösäteilynä. Se on myös itseorganisoituva dissipatiivinen järjestelmä, eli se käyttää lävitsensä virtaavaa energiavuota entropian poistamiseen.
Kaikki elämänmuodot ovat epätasapainossa olevia avoimia dissipatiivisia termodynaamisia järjestelmiä. Myös useimmat ei-elolliset järjestelmät ovat sellaisia.
Samoin kaikki rakennelmat rappeutuvat eikä mikään kehity itsekseen. Rakennelmien korjaamiseen tarvitaan älyä ja energiaa ja sittenkin muutos on vain tilapäinen.
Epäjärjestyksen dissipoimiseen itseorganisoitumisen kautta ei tarvita älyä. Hyvin monenlaisilla ei-elollisilla järjestelmillä on tämä ominaisuus: galaksien, tähtien ja planeettojen synty, lumikiteet, tuulen muovaamat hiekkamuodostelmat, vesipyörteet ja mineraalien kiteytyminen. Itseorganisoituvia järjestelmiä on lukemattoman monia.
Kaikki tuhoutuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Olemassa oleva käyttökelpoinen informaatio vähenee jatkuvasti termodynamiikan toisen pääsäännön mukaisesti.
(Termodynamiikassa ei käytetä informaation käsitettä, ja sen käyttö tuollaisenaan olisi virheellistä - energia ei itsessään ole informaatiota; oletan että tässä tarkoitettiin käyttökelpoista energiaa, kuten edellä).
Tämä pitää paikkaansa. Maailmankaikkeuden, joka on (ilmeisesti) suljettu järjestelmä, entropia kasvaa jatkuvasti. Samalla se myös jäähtyy. Tämänhetkisten tieteellisten käsitysten puitteissa näyttäisi siltä, että maailmankaikkeuden hidas kuolema on väistämätön.
Maanpäällinen elämä kuolee viimeistään energianlähteemme eli auringon sammuessa, ellei osa tuosta elämästä onnistu siirtymään muille planeetoille tai toisiin aurinkokuntiin.
Ihmisen perimään on varastoitunut mutaatioiden vuoksi jo 4000 virheellistä, sairauksia aiheuttavaa geeniä.
Perinnöllisten sairauksien olemassaolo on evoluutioteorian täydellisesti ennustama. Niitä karsiutuu pois sitä mukaa kuin niitä syntyy.
Sydney Harris (kirjassa "Second law of thermodynamics") sanoo: "En voi ymmärtää, kuinka biologinen kehitys ja kaiken rappeutuminen voivat toimia vastakkaisiin suuntiin. Pelkästään ongelman pintapuolinenkin pohdinta vaatisi enemmän ymmärrystä kuin minulla on. Voin vain esittää kysymyksen..."
Kirjassa??? Pastori selvästikään ei osaa edes lukea
lähteitään. Harrisin väite esiintyi eräässä hänen
päivälehtikolumnissaan San Francisco Examiner -lehdessä,
tammikuun 27. päivänä vuonna 1984. Kreationistit ovat jostain myös
saaneet päähänsä, että Harris olisi evolutionisti, vaikka hänen
artikkelistaan voidaan selvästi nähdä että tämä on hyvin
epäuskottavaa. Tämä urbaani legenda valhe on
kiertänyt kreationistikirjallisuudessa jo 15 vuotta. Ei ole mitään
näyttöä että Harris olisi mitään muuta kuin tavallinen
maallikkokolumnisti, luultavasti kreationisti.
Harris on kuitenkin ymmärtänyt hyvän periaatteen: ymmärtäminen alkaa kyselemisestä.
Kaikki biologiset järjestelmät jatkuvasti dissipoivat itsestään epäjärjestystä ulos. Tämä pätee paitsi evoluutioon, myös jokaisen biologisen monisoluisen organismin yksilönkehitykseen ja elämään, joka alkaa yhdestä alkiosolusta. Yksilönkehitys on nimenomaan järjestyksen itseorganisoitumista dissipatiivisessa epätasapainossa olevassa termodynaamisessa järjestelmässä. Se ei ole rappeutumista, ainakaan mikäli organismi on onnistunut jatkamaan sukuaan lisääntymällä.
