Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.rajatieteet

Säie: Kalevii Riikosen "taajuuden keskiarvo"

moj AT utu PISTE fi (Matti Jokinen) writes: > > "Kalevi Riikonen" <starinfo AT dlc PISTE fi>: > > kokemusperäisyyden kautta saavutettu moniulotteinen energiakooste. Tuonkin > > mukaan jokaisella minuuteen kuuluvalla rakenteellisuuden osalla ilmenee > > erillisenä toteutunut, mutta yksilön kokonaisenergioissa kohtaava > > värähtelytaajuutensa. Esim. Hz, Mhz tai missä hyvänsä sovittussa > > määritteellisessä mittayksikössä mitattavaa tulosta. > ********** > > Erinomaista. Jos pääsemme mittaamaan, olemme ilmeisesti konventionaa- > lisen tieteen maastossa ja voimme ankkuroida käsitteet johonkin ennal- > ta tunnettuun. Kerro siis, miten mittaus tehdään ja mikä on mittauk- > sen mukaan esimerkiksi oma värähtelytaajuutesi. Lausutaan tulos vaik- > kapa hertzeinä, kunnes saamme tarkemman käsityksen taajuuden suuruus- > luokasta. Minusta tässä asiassa ei kannattaisi olla "turhan" kriittinen, siis sen suhteen että mitä _käsitteitä_ mollaa... En nyt tiedä onko nykyfysiikan alhaisimman tason malleissa, esim. hiukkasten aaltofunktioissa "taajuudeksi" katsottavissa olevaa ilmiötä, mutta jollain tasolla sellainen varmasti löytyy. Hiukkaset ja rakenteet värähtelevät. Tämä värähtely ehkä yleensä on melko kaoottista (lämpö), mutta esim. ääni lienee tämmöistä suuremman rakenteen koherenttia värähtelyä ja moisilla rakenteilla toki on perushiukkasten "ominaistaajuudesta", kiderakenteesta ja muodosta riippuva kokonaisvärähtelytaajuus. Mössöisellä ihmisellä tosin sitten ei liene mitään "yhtenäistä" taajuutta, vaan kyse on lähinnä värähtelykuviosta, hahmosta. Mitenkäs magneettikuvaus muuten toimikaan? Mittasikos se molekyylien, tms. muodostamia magneettikenttiä vai ko. kenttien ominaistaajuuksia? Värähtelyjä ja taajuuksia sitten kyllä on muitakin kuin alhaisella tasolla suoraan ilmenevää. Ja sitäpaitsi, ei kait fysiikka jo väitä tuntevansa kaikki mahdolliset värähtelyilmiöt?       Riikosen ylistämän Urantia-kirjan mukaan maailmassa sitten varmaan on muitakin "energioita", "voimia" ja "värähtelyjä", mutta se lienee sitten eri juttu. Samoin se, mitä korkean tason implikaatioita millään tuntemattomilla ilmiöillä voisi olla. Toki asioista pitää olla näyttöä ennen kuin niitä totuuksina alkaa toitottamaan. ---- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/~magi/) -- Genetic algorithm researchers do it with the fittest individuals -- ----

Mikko Matias Aunola <mimaau AT kanto PISTE cc PISTE jyu PISTE fi> writes: > : kokonaisvärähtelytaajuus. Mössöisellä ihmisellä tosin sitten ei liene > : mitään "yhtenäistä" taajuutta, vaan kyse on lähinnä värähtelykuviosta, > : hahmosta. > > ääni taas on pitkittäistä värähtelyä (painerintaman etenemistä) ja se > tarvitsee aina väliaineen (neste, kiinteä tai kaasu). Ihminen voi tuottaa > itse ääntä ja kuulee sen, kun painerintama saapuu korvaan, jossa se muute- > taan hermoimpulsseiksi ja tulkitaan aivoissa. En ymmärrä, mitä tarkoitat > suuremman rakenteen koherentilla värähtelyllä. Ihminen kuulee äänenä > minkä tahansa ilmassa etenevän värähtelyn, jos sillä on sopiva taajuus > ja se on riittävän voimakasta. Niin, tarkoitan jotakuinkin tätä. Äänessä siis rakenteen (väliainen) hiukkaset värähtelevät aaltorintamana. Riikonen kyllä varmasti viittasi johonkin toisenlaiseen värähtelyyn. En itse tunne nykykäsityksiä noista kvanttikentistä ja muista, mutta kaitpa sielläkin jotain värähtelyilmiöiksi tulkittavia voisi tapahtua? > Jos puhuu kiderakenteesta ja -värähtelyistä, olisi hyvä tietää, mitä niillä > tarkoitetaan. Kohtuullisen hyvä ja syvällinen tarkastelu löytyy vaikkapa > kirjasta Ascroft-Mermin: Solid State Physics. Joo en tunne alaa kunnolla. Pointtini näissä asioissa kuitekin yleensä on, että JOS vaikka kaikki alhaisen tason ilmiöt tunnettaisiin, ei niiden emergenteistä ilmentymistä voida vielä sanoa mitään. Vaikka näiden huuhaa-väitteiden mukaisia ilmiöitä ei olisikaan (kun ne nyt eivät perustu objektiivisiin havaintoihin vaan johonkin muuhun), olisi jännä ajatus jos _jotain_ käyttökelpoista voisi löytyä. ("Värähtely"-ilmiöt eivät nyt tiettykään implikoi moista...) > Mitä tarkoitat värähtelykuviolla? Hmm tuota, mikähän olisi oikeampi termi. Spektri? Siis vähän niinkuin ääni voi koostua useista yhteenmoduloiduista perustaajuuksista. Spektri ei kyllä liene oikea termi kuvaamaan värähtelevän 3D-rakenteen ympärilleen tuottamaa kuviota/hahmoa. > Suurella joukolla hiukkasia on yhteinen > 'värähtely' esimerkiksi Bosen ja Einsteinin kondensaatissa (kok. varmis- > tus v. 1995). Se on kuitenkin erityistapaus, eikä hiukkasten joukolla > yleensä ole yhteistä 'värähtelytapaa'. Liittyykö muuten mean-field-teoria tähän jotenkin? Ymmärtääkseni alhaisen tason dynaamiset rakenteetkin voivat muodostaa spontaanisti synkronisoituneita värähtely-, tms. tiloja esim. kiderakenteessa? (hieman menee pois jutun aiheesta tosin) ---- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/~magi/) -- Genetic algorithm researchers do it with the fittest individuals -- ----

Edellinen säie: "Kultainen keskitie"
Seuraava säie: Kalevi Riikoselle
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]