TÄHTIEN KEHITYS

Tähdet syntyvät tähtienvälisen aineen pilvistä tiivistymällä. Tähdet eivät synny yksinään, vaan pilvestä syntyy aina kokonainen tähtijoukko. Tähdet ovat suurimman osan elinajastaan vakaita, niiden sanotaan olevan pääsarjan tähtiä. Tällöin niiden ytimessä vety muuttuu heliumiksi. Tästä ydinreaktiosta ne saavat energiansa. Vedyn loputtua tähden keskustasta tähdestä tulee punainen jättiläinen ja sen säde kasvaa noin satakertaiseksi. Jättiläisellä on tiivis ydin, mutta suurin osa tähdestä on hyvin harvaa ainetta.

Tähtien rakenne ja kehitys riippuvat niiden massan määrästä ja ainekoostumuksesta. Raskaat tähdet ovat hyvin kirkkaita ja lyhytikäisiä, jopa vain miljoona vuotta. Kevyet tähdet ovat heikkovaloisia, mutta hyvin pitkäikäisiä. Esim. oman Aurinkomme pääsarjavaihe kestää 10 miljardia vuotta. Kevyillä tähdillä (esim. Auringolla) on rauhallinen vanhuus. Tähdestä muodostuneen punaisen jättiläisen harvat ulko-osat virtaavat ympäröivään avaruuteen. Tätä välivaihetta nimitetään planetaariseksi sumuksi. Keskustaan jää tähden tiivis ydin, jota nimitetään valkoiseksi kääpiöksi sumun ympäriltä hävittyä. Valkoisella kääpiöllä ei ole energianlähteitä jäljellä, joten se vähitellen jäähtyy.

Raskaiden tähtien loppuvaiheet ovat varsin väkivaltaisia. Jättiläisvai- heessa niissä voi kehittyä ydinreaktioissa alkuaineita aina rautaan saakka. Sen jälkeen tapahtuu supernovaräjähdys, jolloin syntyy myös rautaa raskaampia alkuaineita. Supernovasta jää jäljelle neutronitähti tai musta aukko.

Tähtitieteen perusteet s. 299-320, Kosmos s. 322-326 Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 190-197, Tähtien ja galaksien maailma s. 92-118, Kosmos s. 322-326, Avaruus s. 76-79, Räjähtävä maailmankaikkeus s. 45-51

Tähtien synty: Räjähtävä maailmankaikkeus s. 48-65

Taulukko: Kosmos s. 466

Tähtien kehitys: Tähdet ja Avaruus 1/83 s. 14-18

Kaksosten Sharpless-sumu on tähtien lastentarha: Tähdet ja Avaruus 2/85 s. 56-58

Vuorovesivoima tähtien synnyttäjänä: Tähdet ja Avaruus 1/91 s. 8-10