SUPERNOVA

Supernovat ovat raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä. Tähdet kehittyvät pääsarjan tähdistä punaisiksi jättiläisiksi. Raskaimmissa tähdissä kehittyy raskaampia ja raskaampia alkuaineita aina rautaan saakka. Lopulta rautaytimet tähden keskustassa hajoavat heliumytimiksi ja tähden keskus luhistuu neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi. Muu osa tähdestä räjähtää rajusti ulospäin. Tällöin syntyy myös rautaa raskaampia alkuaineita. Supernova levittää tähdessä syntyneet alkuaineet tehokkaasti ympäröivään avaruuteen. Edellä selostetulla tavalla syntyy ns. II tyypin supernova. Kevyissä kaksoistähdissä toisesta tähdestä yleensä kehittyy ensin valkoinen kääpiö. Toisen tähden pyrkiessä laajenemaan punaiseksi jättiläiseksi, se luovuttaa massaa valkealle kääpiölle. Kun valkean kääpiön massa kasvaa suuremmaksi kuin 1,4 Auringon massaa, se romahtaa neutronitähdeksi ja vapautuva energia saa aikaan ns. I tyypin supernovan.

Tähtitieteen perusteet s. 365-367, 308-309, 313-315, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 195-197, 200-201, Kosmos s. 329-333, Avaruus s. 78-79, Räjähtävä maailmankaikkeus s. 30-32

Neutriinot supernovaräjähdyksissä: Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen s. 113-115

Syntyvätkö kosmiset säteet supernovissa: Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen s. 121

Supernovien jäännökset: Tähtitieteen perusteet s. 414-418

Milloin räjähtää seuraava supernova?: Tähtitaivaan arvoituksia s. 184-191

Auttoiko supernova Auringon alkuun?: Tähdet ja Avaruus 4/81 s. 102-104

Supernovia metsästämään: Tähdet ja Avaruus 4/84 s. 152-154

Vuosisadan supernova: Tähdet ja Avaruus 3/87 s. 72-75

Neutriinojen arvoitus: Tähdet ja Avaruus 1/92 s. 11-13

Salaperäinen SS433: ei mustaa aukkoa: Tähdet ja Avaruus 3/92 s. 6-7

Nova ja supernova: Tähdet ja Avaruus 3/92 s. 10