Sukututkimus

Sukututkimus on ollut jo pitkän aikaa ihmisiä kiinnostava ja kiehtova asia, niin Suomessa kuin muuallakin päin maailmaa. Vuosien myötä on kiinnostus entisestään lisääntynyt ihmisten alettua etsiä juuriaan. Ajatellaan vain tätä ja huomista päivää, sekä elämää muutenkin eteenpäin. Käydään kilpajuoksua taloudellisessa hyvinvoinnissa ja pidetään jatkuvaa kiiretta; sukulaiset, sukulaisuussuhteet ja sukulaissiteet tahtovat vain helposti unohtua.

Sain kipinän tähän sukututkimukseen jo vuonna 1971 ja keräsin silloin tietoja saaden aikaan pienen taulukon. Heräsin uudestaan joitakin vuosia sitten miettimään miten ja mistä saisi tietoja suhkulaisuussuhteiden selville saamiseksi. Minua kiinnosti tietysti omakohtaisesti saada tietoa niin pajon, kuin mahdollista esivanhemmistani, sekä nykyisistä sukulaisistani. Samalla tämä aineisto olisi tulevain sukupolvenkin käytettävissä. Olisi tietenkin ollut mielenkiintoista saada tietää esimerkiksi esivanhempien elämästä ja työnteosta, sekä heidän elämäänsä vaikuttaneista tapahtumista. Jollain tavalla olisinkin ehkä saanut tietää jotain, mutta olen pelkästään keskittynyt siihen, että saisin kerättyä nimiä, syntymäpaikkoja ja -aikoja.

Kaikki aikaisemmin eläneet ovat saattaneet kertoa paljon asioita elämästään lapsilleen, mutta tiedot eivät ole kulkeutuneet sukupolvelta toiselle. Olen omalta osaltani yrittänyt saada talteen sukuuni liittyviä asioita ja tietoja, joita olen kerännyt kirkkoherranvirastoista eri paikkakunnilta, maakunta-arkistosta ja sukulaisilta kyselemällä.

Haluan kiittää kaikkia, jotka myötävaikuttivat tämän sukututkimuksen aikaansaamisessa ja antoivat auliisti tietoja, joita kaipasin. Tämä laatimani sukutaulukko ei ole mitenkään täydellinen ja siinä on paljon puutteita ja epäkohtia, mutta olisin iloinen, jos tämä tälläisenään kiinnostaisi sukulaisiani.

  					Turussa 10.11.1991
  					Veikko Grönroos

Antton Albin Laine

Laineet asuivat ensinnä Pirunpaska-nimisessä kylässä, josta he sitten muuttivat Merikarvian Ylikylään. Siellä heillä oli senaikainen pientila, johon kuului pienen torpan lisäksi savusauna, navettarakennus, aitta, vähän peltoa ja metsää, sekä kotieläimiä, kuten hevonen, lehmiä, lampaita, kanoja ja sikoja.

Torpassa, jossa he asustivat, oli tuvan lisäksi pieni kamari, jossa asusti viimeisinä elinvuosinaan Ida Sofia, eli Fammu. Josefiinan ja Albinin lapset, Hilja, Arvo ja Aili lähtivät jo hyvin nuorina torpasta maailmalle työntekoon. Hidän mentyään naimisiin ja saatuaan lapsia, he kävivät mummolassa jopa pidempäänkin.

Luontaistalouden lisäksi Albin kävi Kouhin sahalla töissä. Vanha "tervaskanto", Tuffa, kuoli kotonaan v.1959 75:den vuoden ikäisenä ja hänen kuoltuaan Josefiina-mummu vietiin Tuorilan vanhainkotiin, jossa hän kuoli vuonna 1963 85:den vuoden ikäisenä. Nykyisin entisen vainhainkodin tiloissa tuoimii Merikievari-niminen ravintola. Albin ja Josefiina haudattiin Merikarvian hautausmaalle.

Eeva Elviira Grönroos

Eeva Elviira tutustui jo hyvin nuorena, 16-vuotiaana, erääseen mieheen, jonka kanssa sai lapsen vasta 17-vuotiaana. Lapsen isä oli kyllä tiedossa ja hän pitikin lasta epävirallisesti omanaan, mutta ei mennyt Eevan kanssa naimisii, eikä tunnustanut lasta virallisesti omakseen, joten Eeva piti yksin huolta pojastaan, Frans Viljosta.

Eeva kävi töissä Porin Puuvillatehtaalla, kunnes sairastui kauhkotautiin ja menehtyi jo 20-vuotiaana. Hänet haudattiin Ulvilan hautausmaahan, mutta hänen hautapaikkansa ei ole ollut enää vuosikymmeniin nähtävissä, ainoastaan Frans Viljo muisti koivun, jonka juurelle hänen äitinsä oli haudattu.