Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News utu.yok.keskustelu

Säie: Yliopistoverkon palomuurauksen haittavaikutukset

Turun yliopiston ATK-keskus ilmoitti 16. heinäkuuta, että yliopiston       laitosten tietoverkko ja ylioppilaskylän kyläverkko suljettaisiin       vahvan palomuurin sisälle. Vaikka turvallisuus on itsessään tärkeä       asia, ovat sen toteuttamiseksi aiotut tekniset menetelmät tässä       tapauksessa suoraan ristiriidassa tietojärjestelmien käyttäjien,       erityisesti tutkijoiden ja opiskelijoiden, oikeutettujen tarpeiden       kanssa.       Haittavaikutukset koskevat erityisesti tietojenkäsittelyopin       tutkijoita ja opiskelijoita. Aiotut suojaukset rikkovat       olemassaolevia järjestelmiä, rajoittavat merkittävästi       mahdollisuuksia kehittää uusia tietoliikennepalveluita, protokollia       ja hajautettuja järjestelmiä ja haittaavat olemassaolevien       perusteknologioiden opiskelua.       Käytännössä ankaran palomuurin toteutuminen merkitsee, etteivät       kyläverkkoa käyttävät tutkijat ja opiskelijat voi lainkaan kehittää       yliopiston ulkopuolelle näkyviä epävirallisia palveluita omissa       palvelimissaan ja laitostenkin verkoissa vain tiukan byrokratian       kautta.       Tilanteeseen kaivattaisiin pikaista keskustelua opiskelijoiden       taholta. Lähetin jo helmikuussa kirjelmän muutamalle taholle, mutta       en saanut minkäänlaista vastausta. Ilmeisesti välinpitämättömän       enemmistön on vaikea kokea omakseen tätä tietojenkäsittelijöiden       vähemmistölle varsin merkittävää ongelmaa. WWW-palvelujen keskittämisen haittavaikutukset       Tiukat rajoitukset haittaisivat ensisijaisesti yleisimpiä WWW- ja       FTP-palveluita, mutta niiden menettämistä ATK-keskus ei pidä       haittana, koska ATK-keskuksella ja joillakin laitoksilla on oma       keskitetty WWW-palvelin. Mahdollisuus on kuitenkin rajallinen,       koska ainakin yliopiston keskuspalvelin käyttää vanhentunutta       palvelinohjelmistoa, jonka avulla ei ole mahdollista käyttää       uudempia teknologisia ratkaisuja. Palvelinohjelmistoa on myös       vaikea vaihtaa kehityksen mukana, koska uudet ohjelmistot eivät       sopisi kaikille ja rikkoisivat monet aikaisemmat palvelut.       Nykyisessä hajautetussa ja vapaassa ratkaisussa tälläisiä ongelmia       ei ole.       Keskitetyssä palvelinkoneessa ei ole mahdollista asentaa ja       jatkuvasti ylläpitää kaikkien käyttäjien tarvitsemia       apuohjelmistoja, ohjelmointikieliä ja three-tier -arkkitehtuurien       vaatimia palvelimia, kuten tietokantapalvelimia, mikä rajoittaa       palveluiden kehittämistä huomattavasti. Osa näistä ohjelmista on       tietoturvaohjelmia (kuten autentikointi ja SSL), joten reikien       sulkeminen osittain myös synnyttäisi niitä. Palvelinkoneen levy- ja       laskentaresurssit ovat myös rajalliset ja yliopistolle kalliit, kun       taas nykyisessä hajautetussa arkkitehtuurissa ne ovat käytännössä       rajattomat ja ilmaiset.       Hajauttamisen mahdollistanut tekninen kehitys onkin merkinnyt       voimakasta resurssien kasvua. Tämän kehityksen kääntäminen       merkitsisi takaiskua julkisten tietojenkäsittelypalvelujen       kehitykselle. Erityisesti epävirallisten ja pienimuotoisten       virallisten palvelujen kehitys kärsisi ratkaisevasti, mutta       kehityssuunta saattaisi johtaa myös monien laitosten keskeisten       virallisten palvelujen vaikeutumiseen.       ATK-keskus ei myöskään arvioi nykyisten palvelujen rikkoutumisesta       aiheutuvia haittoja merkittäviksi. Osoitteiden muuttuminen       hävittäisi palvelut yleisistä linkistöistä. Lisäksi tulee       sivustojen toimintojen siirtäminen keskuspalvelimelle, joka - kuten       todettua - on suurelta osin käytännössä mahdotonta. Aiheutuvien       ongelmien korjaamiseen menee työaikaa ja muita resursseja. Tosin ei       ATK-keskukselta, vaan käyttäjiltä.       Keskittäminen ei myöskään aivan yksioikoisesti vain paranna       tietoturvaa, sillä se on myös kaikkien munien siirtämistä samaan       koriin. Vaikka keskitys pienentääkin turva-aukkojen lukumäärää,       kasvavat keskusjärjestelmän rikkoutumisen seuraukset. Hajautetun       järjestelmän sisäiset esteet ja tekninen diversiteetti myös       suojaavat verkon muita osia jonkin verran. Keskittäminen       saattaisikin lisätä tietoturvariskejä keskusjärjestelmässä, mikä       kasvattaisi paineita vuorostaan sen käytön rajoittamiseksi, jolloin       koko keskitysratkaisun negatiiviset vaikutukset lisääntyisivät       entisestään.       Joissain muissa suomalaisissa yliopistoissa vastaava kehitys onkin       jo johtanut joidenkin laitosten kannalta käyttökelvottomaan       tilanteeseen, kun keskusjärjestelmät on suojattu niin tehokkaasti,       ettei mitään toimintoja voida automatisoida ilman merkittävän       investointikynnyksen ylittämistä. Muut palvelut ja Internet-teknologian kehitys       Peruspalvelujen lisäksi rajoitus rikkoisi myös monia muita       ohjelmia, jotka käyttävät asiakas/palvelin- tai peer-to-peer       -arkkitehtuureita (kuten ohjelmien ryhmäkehitykseen käytettävä CVS,       identd, erinäiset suorat viestintäjärjestelmät, kuten Talk, ICQ,       IRC/DCC, jne). Monet muut ohjelmat ovat taas riippuvia näistä       ohjelmista, mikä laajentaa rikkoutumista.       Nämä ovat kuitenkin vasta nykyään olemassaolevia järjestelmiä,       mutta myös tulevat teknologiat ja niiden kehitystyö kannattaa ottaa       huomioon. Lähes kaikki Internetin perusteknologiat ja protokollat,       kuten WWW, FTP, BIND, SMTP, IMAP, Sendmail ja Usenet-uutiset, vain       muutamia mainitakseni, kehitettiin alunperin yliopistoissa. Ne       kehitettiin suurelta osin opiskelijoiden tai tutkijoiden       tutkimuksina tai epävirallisina "harmaan tutkimuksen" kokeiluina,       joita olisi voinut olla vaikea saada tietoturvasta vainoharhaisen       byrokratian läpi. Lienee tarpeetonta muistuttaa sellaisista       suomalaisten opiskelijoiden kehittämistä ohjelmista kuin SSH ja       IRC. Vastaavan uuden teknologian kehittämiseksi on ainakin muissa       korkeakouluissa meneillään myös monia suuribudjettisia       tukiprojekteja.       Teknologiaa voi toki kehittää palomuurin sisälläkin, mutta sen       laaja testaus ja yleistyminen vaikeutuu ratkaisevasti. Jos WWW:n       kaltaiset perusteknologiat oltaisiin kehitetty tiukasti       palomuuratussa Internetissä, olisi niiden yleistyminen saattanut       jäädä tapahtumatta.       Tutkimusmahdollisuuksien turvaamiseksi on ATK-keskus ilmeisesti       suunnitellut, että palomuuri olisi avattavissa yksittäisille       palvelimille, mikäli laitos tekee asiasta kirjallisen päätöksen.       Vaikka tämä kenties turvaisi virallista tutkimusta tekevien       tutkijoiden työn, tekisi se kuitenkin muun tutkimuksen ohessa       tehtävien epävirallisten kokeilujen tekemisen niin vaikeaksi, että       se haittaisi kehitystä merkittävästi. Opiskelijoiden tarpeet       Suurin vahinko kuitenkin aiheutuisi tietojenkäsittelyopin       opiskelijoille. Tietoverkon peruspalveluiden käyttömahdollisuus on       aivan kaikille yliopiston opiskelijoille tärkeä resurssi, joka       edistää kaikkien oppisuuntien työtehoa edistävän teknologian       oppimista, ilman erillisiä kursseja. Jos oppiminen jäisi kurssien       varaan, unohtuisi saatu oppi jo kauan ennen työelämään pääsemistä.       Tämä lienee selvää.       Muut kuin tietojenkäsittelijät ovat kuitenkin vain järjestelmien       käyttäjiä, eikä heidän ole tarpeellista oppia järjestelmien       toimintaa tai kehitystä. Perusteknologian käytäntöä voidaan opettaa       kursseilla vain hyvin rajoitetusti, mutta sen itsenäinen oppiminen       virallisten opintojen ulkopuolella on avannut monelle       tietojenkäsittelyn opiskelijalle oven työelämään. Omia palveluita       ei kuitenkaan ole mielekästä kehittää, jos niiden käyttäjäkunta       rajoittuu vain Turun yliopistoon. Se on siten mahdollista vain       avoimessa verkossa.       On myös tärkeää, ettei opiskelijoiden vapaaseen verkkokäyttöön       suhtauduttaisi väheksyvästi, vaikka se usein olisi       ''leikkimistäkin'', kuten verkkopelien pelaamista ja rakentamista       (niiden ohjelmistoteknologia on muuten yleensä varsin       edistyksellistä). Opiskelun kohteella ''leikkiminen'' on alan       opiskelijoille vähintään yhtä tehokasta ja motivoivaa oppimista       kuin kurssit ja harjoitustöiden tekeminen ja lisäksi suhteellisen       halpaa. Tämäkin lienee kaikille tietojenkäsittelyalan ihmisille       selvä asia. Myös yliopisto, laitokset ja ATK-keskuskin tietävät       asian ja ovatkin tukeneet sitä varsin kiitettävästi. Siksi olisikin       kaikkien kannalta hyvä, että tuki jatkuisi myös tulevaisuudessa. ATK-keskuksen rooli päätöksenteossa       Vaikka palomuurauksesta tietojenkäsittelijöille aiheutuva haitta on       merkittävä, haluaa ATK-keskus kuitenkin vetää tietoturvarajan       yliopiston muiden käyttäjien virallisten tarpeiden mukaan. Näitä       muita käyttäjiä estot eivät ehkä paljoa haittaakkaan       henkilökohtaisesti, jos he eivät myöskään välitä jäävänsä paitsi       uusien palvelujen ja teknologioiden kehityksestä.       Koska myös ATK-keskus koostuu tietojenkäsittelijöistä, ovat he       samansuuntaisen tulevaisuudenvisionsa vuoksi usein ymmärtäneet ja       edistäneet alan tutkijoiden ja opiskelijoiden tarpeiden täyttämistä       varsin kiitettävästi. ATK-keskuksen asema päätöksentekijänä on       kuitenkin pohjimmiltaan aina jäävi, koska käyttäjien palveleminen       aiheuttaa sille työtä. Rutiinityötä on usein mahdollista helpottaa       joko työn siirtämisellä muualle, automatisoinnilla tai       käyttörajoituksilla. Valinnoissa on aina kyse sekä ATK-keskuksen       itsensä että myös käyttäjien ja yliopiston hallinnon       subjektiivisista arvioista eri ylläpitostrategioiden vaikutuksista       eri tahojen työtaakalle ja palvelun tarkoituksen täyttämiselle. Ei       ole selvää, että meidän tulisi noudattaa aina yksinomaan       ATK-keskuksen väistämättä jääviä arviota.       Kun kyseessä ovat peruspalvelut, on tärkeää tunnistaa päätösten       vaikutukset varsin laajasti, myös ATK-keskuksen ja laitosten omia       virallisia velvoitteita avarammin, ottaen huomioon myös yliopiston       toiminnan tarkoituksen, jonka tulisi olla kaikkein tärkein. Yhteenveto       Yliopistoverkon sulkeminen palomuurin sisälle rikkoisi paljon       nykyistä teknologiaa ja asettaisi kohtuuttomia rajoituksia       oppimiselle ja tulevaisuuden kehitykselle. Avoimen verkon merkitys       tietojenkäsittelyopin tutkimukselle ja opiskelulle on kiistattoman       tärkeää, joten se tulisikin nähdä akateemisen vapauden tärkeänä       muotona kehittyvässä informaatioyhteiskunnassa.       Jos asiaa ei tiedosteta eikä siihen puututa, päätää ATK-keskus       omien intressiensä ja arvioidensa perusteella käytännössä       yksipuolisesti, ettei Turun yliopistossa tarvita tietopalveluiden       perusteknologian vapaata kehitystä tai oppimista. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

"Janne Laine" <kelvin AT teamjobola PISTE com> writes: > näistä asioista kun juurikaan en mitään tiedä niin, ymmärsinkö oikein että > irc:ä, icq:ta ja nuita muita proguja ei voi käyttää enää sen jälkeen ku > plomuuraus on tehty? IRC ja ICQ toiminevat muuten, mutta IRC:in DCC ja ICQ:n vastaava eivät toimi. Ironista kyllä, DCC on nimenomaan tietoturva-piirre, jonka tarkoituksena on paitsi estää kahdenkeskisten keskustelujen urkkiminen, myös suojata irc-bottien, yms. palveluiden sisäisiä viestintäkanavia... Tietysti palomuuri sulkee myös omat mahdolliset IRC-palvelimet, vaikka tämä ei tietenkään "kiinnosta käyttäjää". Kannattaa muistaa, että IRCin kehitti alunperin suomalainen tietojenkäsittelyopin opiskelija Oulun yliopistossa. Palomuuraus tarkoittaa, että vastaavien palvelinpohjaisten järjestelmien kehittäminen tulee mahdottomaksi. Tällöin ongelma ei ole vain "noin 30 opiskelijan." -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Jari Lehtonen <jari AT utu PISTE fi> writes: > Helsingin yliopiston kyläverkkoa vastannee HOAS:n verkko? Se on > muistaakseni Jippii Group:n hoidossa, ja palvelinkäyttö on kielletty. > Lisätietoja löytynee ryhmästä > <news:sfnet.tietoliikenne.yhteydentarjoajat>, jossa on valitettu > aiheesta ajoittain kiivaastikin. Muistaakseni VOAS on samassa jamassa. Kyllä, HOASin katastrofi aiheutui siitä että ongelma ei tullut ulkoistamista ajaneiden henkilöiden mieleen, ja se huomattiin vasta kun oli liian myöhäistä. Tuolloinkaan ei ollut käytännössä mitään kommunikointia päättäjien ja käyttäjien välillä, seuraamuksia ei tunnettu, ja asioita pidettiin itsestäänselvinä. Jos HOASsilaiset tekivät vahingossa emämunauksen, miksi Turun täytyy tietoisesti seurata perässä? -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Jari Lehtonen <jari AT utu PISTE fi> writes: > Näitä ongelmia on tullut myös yo-kylästä esille aika paljon. Osa menee > todennäköisesti näiden epävirallisten DHCP-palvelinten piikkiin, mutta > en sulkisi pois jonkin verkkolaitteen fyysisen vian mahdollisuuttakaan. Minulle lauantaina valitettiin, että koneessani olisi häiritsevä dhcp-palvelin. Katsoin ja ihmettelin, enkä löytänyt minkäänlaista dhcp-palvelinta mistään, edes itse ohjelmaa. Syynä oli luultavasti jokin muu sisäverkkoni pakettien vuotaminen ulos, joka mahdollisesti aiheutui lauantai-aamuisen sähkökatkon aiheuttamasta buutista. Vaikea sanoa sen enempää. Muutin joka tapauksessa sisäverkkoni osoitteet toisiksi. > > Onko kiinteään IP-osoitteeseen perustuva systeemi tyystin mahdoton? > > Käytännössä se IP on kiinteä, verkkokortin hw-osoitteeseen sidottu. Se > jaetaan DHCP:llä siksi, että netmaskit ja reitittimet tulisivat oikein > myös silloin, kun verkkoaluetta laajennetaan tai kone joudutaan > siirtämään (esim. oppilaitoksen muuttuessa) aliverkosta toiseen. Minulla ei DHCP-verkkoasetus edes toiminut viimeksi kun viime-/edellisvuonna sitä Linuxissa/RH6.1 kokeilin. Asetusohjelmakin jumittui pahasti. > Tulikin mieleeni: jos verkkokortin joutuu vaihtamaan, eikä uutta > hw-osoitetta ilmoita osoitteeseen <kylamuutos AT utu PISTE fi>, ei DHCP taatusti > toimikaan. Jotkin käyttäjät ehkä voisivat myös katsoa peiliin? Tämä tietysti saattoi olla syynä minullakin (nyt varmaan ainakin olisi), kun en muista milloin viimeksi olen moisen ilmoittanut. Hw-osoitteen ja DHCP:n yhteys on verkkoylläpitäjille varmasti itsestäänselvyys, mutta harvemmalle käyttäjälle tulee ihan heti mieleen, mihin juttu perustuu. (Minullekaan ei tullut mieleen, vaikka se nyt tuntuukin itsestäänselvältä, enkä luullakseni ole ihan aloittelija.) Joten ehkä nuo asetukset on sittenkin helpompi tehdä käsin. Muutokset ovat tällöin tietysti hankalampia, mutta niistähän voi ilmoittaa sähköpostitse! -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

eino AT alya PISTE utu PISTE fi (Eino Tuominen) writes: > Tuskin IRC:iäkään kehitettiin kotikoneella. Laitoksen tai oppiaineen > tehtävä on tarjota resurssit tutkimukseen. IRC:iä ei kehitetty kotikoneella, vaan Oulun ATK-keskuksen koneella. Kuten olen korostanut, palomuurauksen aiheuttamat ongelmat eivät koske vain kyläverkkoa, vaan yleisesti koko yliopistoverkkoa. Se estää opiskelijoita ja työntekijöitä kehittämästä epävirallisia (eli laitosbyrokratian kautta viemättömiä) kokeiluprojekteja, jotka ovat olleet käytännössä kaikkien olemassaolevien palvelujen syntytapa. Itse ylläpidin ensimmäistä Turun IRC-palvelinta aluksi muistaakseni täysin epävirallisena kokeilupalveluna, ja vasta myöhemmin Kimmo Murto sai palvelimelle oman domainnimen, jne. > Ja voisi sen IRC:n kehityksen aloittaa kyläverkossa kaveriporukan > kesken, ja esitellä sitten ideaa laitokselle. Internet-tekniikoiden kehitys tapahtuu vain hyvin harvoin paikallisesti. Siinä tietoliikennekehityksessä (kpilot/kdepim), jota itse tällä hetkellä teen (hieman toisinaan), ei välttämättä ole yhtään toista kehittäjää Suomessa. Laitoksen palvelinkone ei kelpaa, koska esim. kdepim on nimenomaan henkilökohtainen työasemajärjestelmä. Itse olen hieman korjaillut ja kehittänyt sähköpostinvälitystä, jossa välttämättä tarvitaan avoimia SMTP-, POP3- ja IMAP-portteja. Lisäksi esim. suunnitelmat SyncML- yms. synkronisointi-infrastruktuureista luultavasti väistämättä vaatisivat myös palvelinkehitystä, jota en tällöin itse voisi tehdä lainkaan. Tämä siis esimerkkinä. > Muuten, verkkotekniikkakin kehittyy, ja jossain vaiheessa kyläverkon > aktiivilaitteet vaihdetaan uusiin. Ne uudet laitteet tarjoavat myös > virtuaaliverkkojen levittämisen porttikohtaisesti, jolloin voidaan > taas harkita koneiden sijoittamista tarpeen mukaan eri verkkoihin. Implikoitko, että tämä merkitsisi palvelinoikeuksien avaamista? Jos näin on, mikä on sitten se kriittinen avaintekijä, joka estää aukipitämisen tällä hetkellä? Tuon lupailun perusteella ainakaan (1) satunnaiset warez-palvelimet tai (2) kyläverkon koneiden mahdollinen käyttö jatkomurtojen tekemiseen eivät sittenkään olisi avaintekijöitä, kuten on annettu ymmärtää. Kyläverkko lienee jo nyt palomuurattavissa muusta yliopistoverkosta erilleen, mikä ratkaisee useimmat ongelmat. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

eino AT alya PISTE utu PISTE fi (Eino Tuominen) writes: > In article <m3g0bvreau PISTE fsf AT nagai PISTE intramagi>, Marko Gronroos wrote: > > SMTP-, POP3- ja IMAP-portteja. Lisäksi esim. suunnitelmat SyncML- > > yms. synkronisointi-infrastruktuureista luultavasti väistämättä > > vaatisivat myös palvelinkehitystä, jota en tällöin itse voisi tehdä > > lainkaan. Tämä siis esimerkkinä. > > Miksi laitos ei tukisi tutkimusta? Ehkä tukisi, ehkä ei. Asia kenties olisi jollain tasolla laitoskohtainen, mutta käsittääkseni ATK-keskus asettaisi laitoksille niin kovat yleiset vastuusäädökset, ettei yksikään laitos tai henkilö käytännössä voisi jakaa helppoja käyttölupia. Puhe jäävistä mahdollisuuksista on siis täysin tyhjää vastuun pakoilua, koska seuraukset ovat kuitenkin selvät: epävirallisia kokeiluprojekteja ei voi enää tehdä. Palvelinten säännöstä on hyvin epämääräinen dokumentti:             http://www.cc.utu.fi/tietoturva/palomuuri/palvelimet.html Dokumentista ei tule selväksi, mikä sääntöjen käytännön merkitys olisi tapauksessa, jossa opiskelija tai yksittäinen työntekijä haluaa saada jonkin koneen palvelimeksi. Joka tapauksessa byrokratia olisi niin raskas, että mahdollisuudet omiin kokeiluihin häviävät. Mutta tässä esimerkissä oli kyse nimenomaan kyläverkossa tehtävästä kehitystyöstä, johon laitokset eivät liity mitenkään. > > Tuon lupailun perusteella ainakaan (1) satunnaiset warez-palvelimet > > tai (2) kyläverkon koneiden mahdollinen käyttö jatkomurtojen > > tekemiseen eivät sittenkään olisi avaintekijöitä, kuten on annettu > > ymmärtää. > > Miten niin? (1) Warez palvelimia ei sallittaisi edelleenkään, eivätkä > ne haittaisi normaalin kyläverkon toimintaa. (2) Kyläverkon koneista > jatkohyökkäyksille altistuvia olisivat vain samassa asemassa olevat > kyläverkon koneet, eli ne, jotka ovat auki maailmaltakin tuleville > hyökkäyksille. Käytin päätelmässäni seuraavia esitettyjä argumentteja (TTP=tarvitaan tiukka palomuuraus):       (a) Koska kyläverkon koneissa on paljon Warez-palvelimia, niin TTP.       (b) Koska kyläverkon koneita voidaan käyttää kräkkeröintiin, niin TTP.       (c) Jos saadaan uudet laitteet L, ei TTP. (kommenttisi)       (d) Laitteet helpottavat yliopistoverkon sisäistä turvallisuutta.       (e) Uudet laitteet eivät lainkaan estä warez-palveluita       (f) Uudet laitteet eivät estä kaikkea käyttöä kräkkeröintiin Tästä seuraa ristiriita, paitsi jos lauseesi (c) implikoi että (d) on huomattavasti merkittävämpi tekijä kuin (1) tai (2). Eli, tästä päättelin, että implikoit, etteivät (1) ja (2) ole ne aiheen merkittävimmät ongelmat. > > Kyläverkko lienee jo nyt palomuurattavissa muusta yliopistoverkosta > > erilleen, mikä ratkaisee useimmat ongelmat. > > Jos kyläverkko palomuurataan täysin umpeen yliopistosta, ei > opiskelijat voisi käyttää esimerkiksi kotilevyjään tms. yliopistolta. > Tietysti JOS avoimempi kyläverkko rakennetaan nykyisen kyläverkon > rinnalle, se erotetaan palomuurilla muusta yliopistoverkosta. En tarkkaan tunne tavallisimpien levynjakoprotokollien käyttäytymistä palomuurin läpi, mutta nähdäkseni, jos kyläverkon palvelimet näkyvät avoimesti koko maailmaan, näkyvät ne varmaankin myös yliopistoverkkoon? Jos niissä kerta voi olla palvelimia, niin varmaan myös levynjakopalvelimia? Tämä ei nähdäkseni myöskään aiheuta merkittäviä tietoturvaongelmia, mikäli levynjakojen yli ei ajeta ohjelmia, kuten ei ilmeisesti yleensä tehdäkkään. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Edellinen säie: mitä vaihtoehtoja verkkoon pääsylle?
Seuraava säie: Mikä verkon valvonnassa vikana?
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]