Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.tiede.matematiikka

Säie: Aine ja informaatio

Sampo Smolander <sampo PISTE smolander AT helsinki PISTE fi> writes: > > Voihan TM:llä "approksimoida" kait myös kvanttitietokonetta, mutta > > on kuitenkin "aika työlästä" ja vaatii mielivaltaisen suurta > > kapasiteettiä. > > Miten niin "mielivaltaisen suurta"? > Jos kvanttiportti voi olla kahdessa tilassa "yhtä aikaa", niin > voi kai tuota mallintaa äärelliselläkin Turingin koneella? En nyt ajatellut vain yksinkertaisia kvanttitietokoneita, jotka ovat aika supistettu kvanttilaskennan osa, vaan kvanttimaailmaa yleensäkin. Eli sellaisessa tilanteessa, jossa sama hiukkanen on äärettömän monessa paikassa samanaikaisesti, kunnes se havaitaan. Käsittääkseni tälläisiä on: esimerkiksi yksi fotoni voisi olla tälläisessä tilassa. Tällöin TM joutuisi simuloimaan käytännössä äärettömän monen hiukkasen ja virtuaalihiukkasen liikettä. > > Kuitenkin ne käsittääkseni luokitellaan eri > > laskennallisuusluokkiin (?). > > Mitä tarkoitat? Näin olen ymmärtänyt. Muistaakseni ainakin Deutsch luokitteli ne eri luokkiin kirjassaan Todellisuuden rakenne. En nyt kyllä muista missä kohtaa ko. kirjaa hän olisi tämän selkeästi sanonut. > > Diskreetissä approksimaatiossa on käsittääkseni suurena ongelmana > > virheen systemaattisuus. Esimerkiksi N:n kappaleen ongelman ajoissa > > olen huomannut että järjestelmän kokonaisenergia kasvaa vähitellen, > > varsinkin jos kappaleet käyvät kovin lähellä toisiaan. > > Mutta eikö virhe pienentyisi, jos tihentäisi askelta > ja laskisi tarkemmilla liukuluvuilla? Tarkkenisihan se toki, mutta täsmällisen tarkkuuden saisi vasta kun askel olisi äärettömän pieni, jolloin yhden sekunnin simulointiin menisi ääretön aika. Toisaalta jos meillä olisi jatkuva analoginen tietokone, se voisi suorittaa tuon täsmällisen laskun äärellisessä ajassa. Minusta tässä on selkeä ero. Tosin kvanttimaailmassamme tuollaista analogista tietokonetta ei taida voida olla olemassa, joten tämä nyt on aika teoreetista juttua... Turing ilmeisesti ajatteli, että TM kykenisi simuloimaan mitä hyvänsä fysikaalista kappaletta täysin. En vain ymmärrä miten hän kiersi tämän approksimointiongelman, johon minä ainakin törmään. Varmaan tähän on yksinkertainen vastaus, kun Turingin käsitys kerta on ollut matematiikassa hyväksytty viimeiset 50 vuotta. -- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom

Seuraava säie: Miksi mikaan laskin ei osaa muuttaa lukua...?
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]