Pertti Ruismäki <pertti PISTE ruismaki AT datex-ohmeda.com> writes:
> Saattaa olla FQ-kamaa, mutta mitähän mahtavat olla ateistin ja
> agnostikon määritelmät?
FAQiani saa kommentoida. Varsinainen (muotoiluiltaan oikeampi)
HTML-kappale löytyy osoitteesta:
http://www.iki.fi/magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html
Ateismi-FAQ
Marko Grönroos, Kesäkuu 2000
Ateismista puhuttaessa tarkoitetaan ja ymmärretään sillä usein
hyvinkin erilaisia asioita. Allaolevat vastaukset "usein
kysyttyihin kysymyksiin" (FAQ) ateismista ovat pyrkimys antaa
selkeä kuva siitä, mitä ateismilla nykyään tarkoitetaan ja mitä
sillä ei tarkoiteta.
1. (Määritelmä) Mitä tässä FAQ:ssa tarkoitetaan "jumalalla"?
Tarkoitamme tässä tekstissä "jumalalla" (kirjoitettu
erityismerkityksen vuoksi aina alleviivattuna) aina jumalaa
erityisessä merkityksessä:
Jumala on persoonallinen (älyllinen ja tietoinen) ja yleensä
yliluonnollinen (transkendentti, ei-materiaalinen eli ei
fysikaalisten lakien alainen) olento, joka on joko luonut
maailmankaikkeuden tai hallitsee tai on kykenevä hallitsemaan sitä
tai sen osaa tai piirrettä.
Erityisesti tarkoitamme esimerkiksi kristinuskon kuvaamaa
"Jahve-jumalaa", joka olisi luonut maailmankaikkeuden ja hallitsisi
sitä sen ulkopuolelta. Myös enkelit ja muut vastaavat
yliluonnolliset olennot lasketaan jumaliksi. Yliluonnollisuus ei
ole aivan välttämätön piirre - esimerkiksi nk. panpsyykkinen jumala
katsotaan tässä jumalaksi. Samoin jumalaksi katsotaan sellainen
ei-inhimillinen korkeampi äly, jonka katsotaan hallitsevan asioita
maapallolla.
Jumala-käsitettä on hyvin vaikea -- ja luultavasti mahdotonta --
määritellä tyhjentävästi kaikkien uskontojen ja näkemysten
kannalta. Emme tässä tekstissä tarkoita jumalalla sellaisia Jumalan
tai jumalten määritelmiä, kuten:
* jumalia symbolisessa tai vertauskuvallisessa mielessä
* Jumalaa panteistisessa mielessä, eli luontoa eli
maailmankaikkeutta
* sellaista maan ulkopuolista älyä (ETI), joka selvästi ei omaa
yliluonnollisia piirteitä, eikä hallitse elämää maapallolla
* arvostettua ja tärkeää henkilöä, kuten esimerkiksi Kuningasta
(Elvistä)
* arvostettua ja tärkeää esinettä
* voimakasta hallitsijaa
Nämä jumalamääritelmät eivät yleisesti ottaen ole ateismin
vastaisia.
Huomautus 1: Tämä ateismi-FAQ tekee siten merkittävän
maailmankuvallisen eron niiden uuspakanauskonnollisuuden ja
panteismin muotojen välille, jotka määrittelevät jumalan
käsitteen eri tavalla.
Huomautus 2: Tässä määritelmässä on toistaiseksi jätetty
auki ''yliluonnollisen'' käsite, joka on hyvin vaikea --
jopa mahdoton -- määritellä selkeästi.
2. Mitä on ateismi?
Ateismi on teismin vastakohta, sikäli kun "teismi" tarkoittaa uskoa
yllä määriteltyjen jumalten olemassaoloon.
Ateismi on siten pääsääntöisesti:
a) uskon puutetta jumaliin.
Ateistilta voi siis kysyä: "Uskotko, että olemassa yksi tai
useampia jumala?" Tällöin ateisti vastaa: "En usko." Kyseessä on
todella uskon puuttuminen, eli: "Uskotko, että mitään tälläisiä
jumalia ei ole olemassa?" Vastaus: "En usko. En tiedä onko vaiko
eikö."
Tämä on siis ateismin agnostinen komponentti (kts. Miten ateismi
poikkeaa agnostismista?).
b) uskoa siihen, että joidenkin uskonnollisten maailmankuvien
mukaisten jumalien olemassaolo on hyvin spekulatiivinen hypoteesi,
jonka todennäköisyys on erittäin alhainen verrattuna siihen
hypoteesiin, että kyseessä olisi vain myyttien kirjoittajien
mielikuvituksellinen keksintö.
Uskonnot perustuvat paitsi myyteille, myös erityisille
uskonnollisille kokemuksille. Tälläisille kokemuksille on kaksi
tulkintaa: 1) kokemus on suora todistus jumalan olemassaolosta, 2)
kokemus on puhtaasti mielensisäinen eli psykologinen ilmiö. Ateisti
pitää vaihtoehtoa 2 uskottavampana.
Tälläinen nk. apriorinen uskomus (kts. Uskovatko ateistit
mihinkään?) ei kuitenkaan ole ateistille "absoluuttisen varma" (eli
ei dogmaattinen kuten alla), vaan se on maailmankuvan puitteissa
tehty falliibeli (eli mahdollisesti erheellinen) arvio, mutta silti
hyvin perusteltavissa oleva arvio.
c) uskoa sellaiseen maailmankuvaan, johon ei sisälly jumalia.
Kuten 2b, ei tätä maailmankuvaa pidetä ehdottoman varmasti oikeana,
vaan katsotaan, että jos jumalia on olemassa, niiden olemassaolo
tulisi todistaa selvästi ennen kuin niihin voidaan uskoa. (kts:
Uskovatko ateistit mihinkään?)
Huomaa, että tämä määritelmä riippuu vahvasti jumalan määritelmästä
ja sen laajuudesta. Tiukassa merkityksessä jumalan tarkoitetaan
esimerkiksi juutalaisten yliluonnollista luoja-ylijumalaa, laveassa
merkityksessä myös enkeleitä tai kreikkalaisia polyteistisiä
jumalia. (Kts. myös Huomautus 3).
Huomautus 3: Yllä teismi määriteltiin uskoksi
"persoonalliseen yliluonnolliseen jumalolentoon." A-teismi
on aina suhteessa teismin määritelmään. Jos esimerkiksi
Elvis Presley tai jokin kissa määritellään "jumalaksi", ei
ateisti löyhien teismin määritelmien mukaan uskoisi
Elviksen tai kyseisen kissan olemassaoloon.
3. Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?
Dogmaattinen apriorinen (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?)
ateismi eli "jyrkkä ateismi" eli "telaketjuateismi" tarkoittaa
vakaata uskoa siihen, että mitään persoonallisia, yliluonnollisia
jumalia ei ole eikä voi olla olemassa. Sellaisen todennäköisyys
siis katsotaan nollaksi. Tämä uskomus muodostaa nk. apriorisen
(kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) väitteen, jonka mukaan
johonkin on perusteltua uskoa ilman havaintoja. Koska
olemassaolemattomuudesta ei voi olla havaintoja, on väite siten
loogisesti epävalidi.
Dogmaattisuus tarkoittaa tässä täysin varmaa uskoa, joka on
perustelemattomuutensa vuoksi katsottava epäloogiseksi. Se on myös
agnostisen periaatteen (2a) vastainen.
Tämä ateismin muoto on kuitenkin se, mitä teistit yleensä haluavat
ateismilla tarkoitettavan. Tälläisen väärinymmärryksen levittäminen
on puhdasta uskonnollista propagandaa.
4. Miten ateismi poikkeaa agnostismista?
Ateismi on pääsääntöisesti agnostista (kts. 2a), mutta lisäksi
ateisti tekee arvion jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta muihin
hypoteeseihin verrattuna (kts. 2b). Dogmaattinen ateismi ei ole
agnostista. Ateismi ja agnostismi siten leikkaavat toisiaan, mutta
eivät kuitenkaan sisällä toisiaan tai ole täysin erilliset.
Yleisessä merkityksessä agnostismi tarkoittaa, että meillä ei voi
olla täysin varmaa tietoa mistään. Erityisessä merkityksessä sillä
tarkoitetaan, ettei meillä ole tietoa jumalten olemassaolosta.
Täysin puhdas (tai "vahva") agnostikko ei suostu tekemään edes
arviota jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta. (Epädogmaattinen
eli "heikko") ateismi on siten myös "heikkoa" agnostismia.
5. Eikö ateismi ole uskonto siinä missä muutkin, koska siinä uskotaan?
Tälle harhaluulolle (ja propagandalle) on parikin syytä. Yksi syy
on se, että monet luulevat (tai haluavat) ateismissa uskottavan,
ettei minkäänlaista jumalaa ole olemassa. Kuvitellaan siis ateismin
olevan aina dogmaattista (kts. Mitä on dogmaattinen apriorinen
ateismi?).
Tämä "ateismi on uskonto" -väite on Suomessa ehkä hieman yleisempi
kuin ulkomaisessa keskustelussa. Tämä johtuu kielemme
valitettavasta piirteestä yhdistää uskomus (belief), usko eli sokea
luottamus (faith) ja uskonto (religion). Muissa kielissä ei
usko-sanan ja uskonnon välillä ole yhtä suoraa yhteyttä (Kts. Mitä
on uskonto?)
Eli yleisesti, ateismi ei ole uskonto.
6. Onko ateismi uskonnottomuutta?
Tämä riippuu siitä mitä ''uskonnolla'' ja ateismilla tarkoitetaan.
Ateismi on periaatteessa a-teismia eikä a-religionismia eli
uskonnottomuutta. Jos kuitenkin määritellään ''uskonto''
sellaiseksi, jossa uskotaan jumaliin, on ateismi tällöin myös
uskonnottomuutta.
Tämä on kuitenkin vain yksi uskonnon määritelmä, mutta se johtaa
ateististen uskontojen kohdalla määritelmäongelmiin. On siten
selkeintä pitää ateismin ja uskonnottomuuden käsitteet selvästi
erillään.
7. Mitä on uskonto?
Uskonto tarkoittaa yleisesti jonkin jumalan, jumalten, esi-isien
henkien tai (yleisemmin) muun yliluonnollisen palvontaa,
palvelusta, kunnioitusta tai yleensäkin sellaiseen uskomista. Tässä
jumalilla voidaan tarkoittaa paitsi jumalia, myös luonnollisia
asioita kuten luontoa tai maailmaa itseään (vrt. panteismi) tai
jumaluuksia vertauskuvallisessa tai symbolisessa mielessä. (Jotkin
jumalamääritelmät ovat siten ateistisia).
Suomen sana uskonto viittaa hämäävästi uskomisen oleellisuuteen
uskonnossa. Tarkoitamme uskonnolla kuitenkin yleisempää käsitettä,
joka on sama kuin esimerkiksi englannin religion-sanan kuvaama
käsite.
Kirjaimellisesti tulkittuna latinalaisperäinen re-ligio -sana
tarkoittaa yhteyden löytämistä johonkin jumalaan (tai muuhun
vastaavaan) tai sitoutumista jonkin jumalan sääntöjen seuraamiseen.
Uskonnolle ei ole olemassa yhtä selkeää määritelmää - tai hyvinkin
erilaisia määritelmiä on satoja. Kuvaannollisessa merkityksessä
uskonnolla voidaan tarkoittaa melkein mitä vain. Esimerkiksi
UNIX-käyttöjärjestelmää kutsutaan usein "uskonnoksi".
Henkilönpalvonta on "uskontoa". Alanah Myles laulaa mustasta
sametista "uskontona". Tässä merkityksessä ateismikin ehkä voikin
olla "uskonto", samoin se voi olla sitä jos "uskonto"-sanalla
tarkoitetaan "maailmankatsomusta" tai "järkevää ajattelua", mutta
ei juuri muissa merkityksissä.
8. Uskovatko ateistit mihinkään?
Kyllä uskovat. Uskomukset ovat esimerkiksi tieteen perusta, mutta
tällöin uskomus-sanaa käytetään aivan eri merkityksessä kuin
esimerkiksi kristinuskossa. Tieteellinen uskomus on vain (aina
epävarmoihin) havaintoihin ja/tai hyviin perusteluihin perustuva
teoria, kun taas monissa uskonnoissa se tarkoittaa "sokeaa
luottamusta ja antautumista", vain tunnepohjaiseen uskonnolliseen
kokemukseen perustuen. Uskomus ja uskonnollinen usko ovat siis
kaksi eri käsitettä.
Ateismi ei sinällään tarkoita uskoa ''tieteelliseen
maailmankuvaan'', vaikkakin varmasti useimpien ateistien
maailmankuva noudatteleekin sitä.
Huomautus 4: Tieteellisessä kielessä aprioriset
uskomukset ovat "hypoteeseja" ja aposterioriset
"teorioita". Täysin perustelemattomat aprioriset
uskomukset ovat oikeastaan vain "konjenktuureja" eli
arvauksia.
Uskomus voi perustua tehtyihin havaintoihin, jolloin kyseessä on
"aposteriorinen" uskomus. Aposterioriset uskomukset eivät koskaan
ole täysin varmoja, vaan ne riippuvat havaintojen luotettavuudesta.
Ilman kokeita muodostetut uskomukset ovat "apriorisia". Aprioriset
uskomukset voivat olla perusteltuja (esim. "uskon että kuolen jos
hyppään Eiffel-tornin katolta ilman turvalaitteita") tai
perustelemattomia (esim. "ois kivaa jos...").
Mutta joka tapauksessa se, että uskoo johonkin asiaan, ei tee vielä
uskontoa. (Kts. Eikö ateismi ole uskonto siinä missä muutkin)
9. Eivätkö ateistit muka palvo mitään?
Ateismissa ei sinällään "palvota" mitään, mutta ateismi ei myöskään
poissulje kaikkea palvontaa, vain yliluonnollisten jumalten
palvonnan. Ateisti voi palvoa vaikka rockmuusikkoa, jos niin
haluaa. Myös sellainen uskonto, jossa harjoitetaan jonkin
palvontaa, voi olla ateistinen, jos siinä ei uskota
yliluonnollisten jumalten olemassaoloon.
10. Onko panteismi ateismia?
Ainakin naturalistinen eli monistinen eli materialistinen eli
tieteellinen panteismi on ateistista ja sitä kutsutaan myös
uskonnolliseksi ateismiksi. Panteismissa määritellään: "Luonto eli
maailmankaikkeus on yhtä kuin Jumala." Tällöin se, ettei usko
Jumalaan tarkoittaisi, ettei usko maailman olemassaoloon. Näin
ristiriitaista uskomusta ateisteilla ei ole. Panteismin
-teismi-liite viittaa siten eri teismin merkitykseen, kuin mihin
ateismi-sanassa viitataan. Huomaa kuitenkin, että esimerkiksi nk.
panpsyykkinen tai dualistinen panteismi (vrt. vaikka Star Wars)
eivät ole ateistisia. Myöskään panenteismi ei ole ateistista, koska
Jumalalla on siinä yliluonnollinen komponentti.
Panteismilla tarkoitetaan yleisesti maailman eli luonnon pitämistä
pyhänä. Tämä pyhyys on subjektiivista, eikä se edellytä
objektiivista, yliluonnollista piirrettä maailmassa.
11. Mitkä muut uskonnot ovat ateistisia?
Esimerkiksi sellaiset modernit buddhalaisuuden muodot, joissa ei
nähdä persoonallisia henkiolentoja (useimmissa buddhalaisuuden
muodoissa kylläkin nähdään). Vastaavasti sellaiset hindulaisuuden
muodot, joissa Brahma ja muut jumalat ymmärretään panteistisesti
(muttei dualistisesti tai panpsyykkisesti) tai vertauskuvallisesti,
ovat myös ateistisia. Myös kristinuskosta on vapaampaan teologiaan
perustuvia ateistisia muotoja, joissa Jumala käsitetään vain
vertauskuvallisesti tai panteistisesti. Sama periaate pätee
(uus-)pakanauskontoihin, kuten wiccaan, satanismiin,
uusdruidismiin, aasainuskoon, jne.
12. Eikö ateismi ole täysin moraalitonta?
Ateismiin ei liity mitään eettistä säännöstöä, päinvastoin kuin
useimpiin uskontoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö
ateistilla voisi olla moraalia. Ateisti on vapaa noudattamaan mitä
hyvänsä eettistä säännöstöä, jota pitää hyvänä, vaikkapa
kristillistä. Ateistit noudattavat ns. humanistista etiikkaa, jossa
katsotaan ainoaksi mielekkääksi etiikan perusteeksi ihmisten
itsensä tarpeet, sen sijaan että noudatettaisiin
mielikuvitusolentojen vaatimuksia.
Koska mitään moraalia sanelevaa Jumalaa ei ateismin näkökulmasta
katsottuna todellisuudessa ole, ovat kaikkien uskontojen ja
myyttien moraalisäännöstöt ihmisten keksintöä. Koska ne ovat
ihmisistä ja heidän tarpeistaan lähtöisin, ovat ne periaatteessa
enimmäkseen myös humanistista etiikkaa. Täten myös "kristillinen
etiikka" on todellisuudessa enimmäkseen länsimaista humanistista
etiikkaa. (Osa kristillisestä etiikasta kuitenkin palvelee vain
uskontoa itseään.)
13. Kirjoitetaanko jJumala isolla vai pienellä?
Suomen kielessä erisnimi kirjoitetaan aina isolla, kun taan
yleisnimi kirjoitetaan aina pienellä. Esimerkiksi kristinuskon
jumalan (yleiskäsite eli kirjoitetaan pienellä) suomenkielinen nimi
on Jumala (isolla) tai oikeammin Jahve tai El. Erisnimeä Jumala
(isolla) käytetään aina viittaamaan monoteististen tai
monolatristen uskontojen ainoan jumalan tai polyteististen
uskontojen ylijumalan nimenä. Erisnimellä viitataan siis "aivan
erityiseen jumalaan". Myös hindujen ylijumalaa (Brahmaa) kutsutaan
hindulaisuudesta suomeksi keskusteltaessa Jumalaksi (isolla). Sekä
Jahve että Brahma ovat jumalia (pienellä).
Alunperin nimi Jumala on tarkoittanut muinaissuomalaista
pakanallista taivaanjumalaa Jumalaa eli Ukkoa.
Entä rRaamattu? Raamattu on kirjan nimi eli erisnimi, joka
kirjoitetaan isolla. Erisnimistä johdetut yleisnimet kirjoitetaan
pienellä, kuten puhuttaessa "raamatullisesta", "jeesustelusta" tai
"darwinismista".
Uskontojen ja oppien nimet kirjoitetaan suomessa aina pienellä,
toisin kuin englannissa.
14. Ateismin perusteella on vainottu ja tapettu ihmisiä esimerkiksi
Neuvostoliitossa ja Kiinassa.
Ihmisiä tapettiin Neuvostoliitossa poliittisista syistä, ei
ateismin vuoksi. Neuvostoliitossa vainottiin paitsi uskontoja,
usein myös ateistisia järjestöjä. Uskonnotkin sallittiin, mikäli
niitä ajavat järjestöt eivät uhmanneet Puolueen valtaa.
Kommunismin sitominen ateismiin on täysin keinotekoista. Marx teki
niin, koska oli itse ateisti, mutta sille ei ole mitään loogista
perustetta. Marxilaisuus oli ateistista, koska Marx halusi
Puolueesta korkeimman valta-auktoriteetin, jonka kanssa kirkko tai
jumalat eivät saaneet kilpailla. Opillisesti kommunismi sopisi
oikein hyvin kristinuskon oppeihin, jotka, kuten tiedämme, eivät
ole ateistisia.
Ateistisessa Kiinassakin tapahtuu selviä uskonnonvapauden
loukkauksia. Tämä on kuitenkin eettinen kysymys, eikä ateismi
itsessään määrittele etiikkaa. Kiinalainen eettinen järjestelmä
selvästikin poikkeaa länsimaisesta humanistisesta etiikasta.
Korkeintaan tämä osoittaa, että ateistit kykenevät sortamaan muiden
maailmankatsomusten edustajia siinä missä muutkin (vrt.
kristinusko). Toisin kuin monissa muissa maailmankatsomuksissa
(vrt. kristinusko), ei tätä sortoa kuitenkaan perustella "ateismin
jumalan käskyillä", jollaisia ei ole.
--
-- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/)
-- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom
