Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.skeptismi

Säie: alien sieppaukset selitetty?

Jorma Kummitus <necro AT finebody PISTE com> writes: > Termi valomolekyyli oli siis huumoria. Katsos kun en oikein jaksa > muistaa mitä sanskritin kielistä termiä tantroissa yleensä käytetään > viittamaan silmälle näkymättömiin partikkeleihin. Ei kait ne valopartikkelit ole silmälle näkymättömiä, jos silmän niitä pitäisi havaita? Kyllä taitaa olla muutenkin pallo aika pahasti hukassa jos kuvittelee näköhermoradoissa liikkuvan jotain erikoispartikkeleita. Ellei tuo tosiaan taas ollut sitä huumoria. Myös krishnojen ja muiden vastaavien käsitykset äänen olemuksesta saattavat kuulostaa "aika oudoilta" fysiikkaa tuntevalle. Descartes päätteli käpyrauhasen sielun tyyssijaksi siitä, että se on aivojen ainoa osa, jota on vain yksi kappale. Muutenkin se on sijainniltaan keskeisessä asemassa. (Kirje Meyssonnierille 1640.) Mahtaakohan tantroissa olla vastaavia perusteluja, vai mihinköhän moiset uskomukset perustuvat? Minä en muutenkaan oikein ymmärrä tätä, miksi selityksiä mahdollisesti todellisiin paranormaaleihin ilmiöihin täytyisi etsiä muinaisista kirjoista ja opeista. Muinaisten oppien kyky selittää oikein edes tavallisia materiaalisia ilmiöitä on aina ollut tavattoman huono ja modernit luonnontieteet ovat mullistaneet lähes kaikki yli 400 vuotta vanhat selitysmallit. Miksi muinaisten oppien selitykset paranormaaleista ilmiöistä olisivat yhtään parempia? Ei mar, telkusta alkaa "Holy Smoke", näyttää olevan jotain guruhommaa. Täytynee katsoa. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)

Sakari Kinnunen <Tex PISTE ccc AT post> writes: > On Sat, 03 May 2003 02:34:15 GMT, Baggie <mkassi AT pp PISTE inet PISTE fish PISTE invalid> > wrote: > > Skeptikot osaavat toki elää epävarmuudessa, mutta pyrkivät vähentämään > > epävarmuuden määrää. Ristiriitaisiin väitteisiin ja havaintoihin > > uskominen lisäisi epävarmuutta (ja olisi lisäksi tyhmää), joten > > sille tielle ei kannata lähteä. > > Epävarmuus elämässä on tosiasia ja aikuisen ihmisen on se opittava. Juuri näin. Ihmisellä on, ettenkö sanoisi, luontainen ja käytännönläheinen tarve poistaa epävarmuutta elämästään. Oikea tieto poistaa epävarmuutta. Tämän vuoksi on olemassa uskontoja, tieteitä ja rajatieteitä, joista kaikki lupaavat tietoa ja siten varmuutta asioista ja ihmistähän kiinnostaa. Mikään niistä ei kuitenkaan kykene antamaan täydellistä varmuutta kaikesta, joten epävarmuuden kanssa joutuu kuitenkin elämään. Uskonnoilla ei ole yhtä tiukkoja kriteereitä tiedolle kuin tieteessä, joten ne voivat tyydyttää ihmisen varmuudentarvetta paljon laajemmin ja tehokkaammin. Kuitenkin tälläisen heikommille kriteereille perustuvan varmuuden varmuus on itse asiassa aika epävarmaa. Tieteiden tarjoama varmuus on toki vähäisempää, mutta hyvin perusteltuna se on kuitenkin varmempaa varmuutta kuin sellainen, jolle ei mitään perusteluja anneta, joka on vain uskon varassa. Erilaiset tiedon tai varmuuden lähteet eivät ehkä ole aivan toisiaan poissulkevia asioita, mutta voi aina miettiä kannattaako kerrostaloa rakentaessa käyttää pumpulisia tiiliä lainkaan. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)

Jorma Kummitus <necro AT finebody PISTE com> writes: > En osaa sanskritia sen vertaan, että osaisin sanoa, onko kyse erikos- > tai yleispartikkeleista. Halusin vain kiinnittää huomiota seikkaan, > että jo tuolloin oli havaintovälineiden puutteesta huolimatta > atomistisia-teorioita. Niitä taisi olla myös antiikin kreikassa. Erityisesti Demokritoksella (~460- eaa). Hänellä oli myös aika monia muita teorioita maailmasta, jotka osuivat yllättävän oikeaan. Joihinkin niistä päästiin rationaalisella pohdinnalla ja argumentaatiolla, toisiin ilmeisesti pelkästään hyvällä arvauksella ilman sen kummempia perusteita. Muinaisen kreikan filosofien tekstit (kuten Platon ja Aristoteles) todellakin eroavat valtavasti mistään muinaisista uskonnollisista teksteistä. Ne ovat todella nerokkaasti pohdittuja (silloinkin kun osuvat väärään) ja analyyttisuudellaan modernin tuntuisia teoksia. Uskonnollisista "viisauden oppikirjoista" saa minkäänlaisia viisauksia ja edes älyllistä neroutta etsiä tiheällä kammalla ja niitäkään vähäisiä viisauksia ei yleensä perustella millään lailla. Saattaa siten toki olla, että muinaisiin hindulaisiinkin teksteihin on livahtanut järkeviä ajatuksia. Ei siinä mitään ihmeellistä ole -- perustuuhan roomalaiskatolinenkin teologia pitkälti Aristoteleen rationaaliselle vaikutukselle (tosin poimivat turhan paljon niitä hänen huonoimpia ajatuksiaan). Myös arvaamalla on tosiaan keksitty paljon paitsi väärää myös oikeaa. Mielikuvitus on tuottelias. Demokritos oli muuten historian ensimmäisiä ateisteja ja skeptikkoja. Hän halusi poistaa uskon jumaliin ja taikauskoihin, joiden hän katsoi olevan keksittyjä vain selittämään ilmiöitä, joille ei vielä oltu löydetty tieteellisiä selityksiä. Sitkeiltä tuntuvat. > Rohkeimmat voivat miettiä, mitä tietoteoreettisia implikaatioita voisi > olla asialla, että jotkut ovat "miettimällä" päätyneet samankaltaisiin > löydöksiin kuin myöhemmin kehittyneiden havaintovälineiden avulla. Kyllä tieteessä useimmiten muodostetaan teoria tai hypoteesi ennen kuin sitä päästään testaamaan kokeellisesti, eli löydökset tehdään yleensä "miettimällä". Sitten meillä on vielä scifi-kirjailijat ja muut taiteilijat, jotka kovasti yrittävät olla mielikuvituksessaan valovuosia edellä tiedettä. > > Myös krishnojen ja muiden vastaavien käsitykset äänen olemuksesta > > saattavat kuulostaa "aika oudoilta" fysiikkaa tuntevalle. > > En tunne krishnojen teorioita tarkemmin. Sen sijaan tiedän, että > hindujen metafysiikassa termi ääni on hieman moniulotteisempi asia > kuin länsimainen ilman aaltoliike. Äänellä voidaan viitata vaikka > ns. korkeimpiin värähtelyihin, joka vaikuttavat fysikaaliseen > maailmaan. Joo no, törmäsin asiaan eräässä paneelissa, jossa krishna tiukasti väitti että ääni voi kulkea tyhjiössä (avaruudessa). Jotkut krisnoista selittävät eron "henkisen" ja "materiaalisen" äänen välillä, mutta tämä hemmo ei sellaista pakoselitystä ollut keksinyt. Eipä silti, taisi esittää tosi kauniin sanskriitinkielisen laulunpätkän aiheesta. Ja taas tuntui hyvältä. > > Minä en muutenkaan oikein ymmärrä tätä, miksi selityksiä mahdollisesti > > todellisiin paranormaaleihin ilmiöihin täytyisi etsiä muinaisista > > kirjoista ja opeista. Muinaisten oppien kyky selittää oikein edes > > tavallisia materiaalisia ilmiöitä on aina ollut tavattoman huono ja > > modernit luonnontieteet ovat mullistaneet lähes kaikki yli 400 vuotta > > vanhat selitysmallit. Miksi muinaisten oppien selitykset > > paranormaaleista ilmiöistä olisivat yhtään parempia? > > Koska ne sentään tarjoavat jonkinlaisia selitysmalleja ihmiselle, > jolla on paranormaaleja tai mystisiä kokemuksia. > Luonnontiede ei paljoa tarjoa yksilölle, joka ihmettelee mikä on > tämä valo, joka loistaa hänen päänsä sisällä. Tietenkään kaikkeen ei ole tieteellisiä selityksiä. Ei se silti tarkoita, että uskonnolliset perustelemattomat selitykset olisivat tosia. On tietysti ymmärrettävää, että monet turvautuvat muinaisiin selityksiin jos moderneja ei näytä olevan, mutta minusta se ei edes pidä paikkaansa. Kyllähän on paljon modernejakin yrityksiä selittää paranormaaleja ilmiöitä, vaikkapa kvanttimekaniikan outouksilla. Vaikka nämä selitysmallit onkin yleensä maallikoiden hörhöilyä. > Tietenkin psykiatria voi kertoa että olet kaheli. Mutta jos yksilö > ei suostu tuntemaan itseään hulluksi ja hän huomaa että > samankaltaisia ilmiöitä on kuvattu ja yritetty selittää jossain > savitauluissa, niin tottakait hän tuntee mielenkiintoa ja sympatiaa > niiden laatijan ajatuksia kohtaan. Jep, on tosiaan ymmärrettävää, että ihmiset voivat sortua moiseen virheeseen. Mitä siitä? > Eli jos ihmisen elämän keskeissisältöjä ovat vaikka uinti, puinti ja > nainti, niin tuskin on mitään tarvetta turvautua pylväspyhymisten > juttuhin. Joidenkin toisten elämysmaailmaan saattaa sitten kuitenkin > liittyä sisältöjä, joiden ymmärtämiseen ei löyty tienviittoja kuin > jostain vanhoista hourailuista. Enkä nyt sano, että nämä tienviitat > osoittaisivat oikeaan suuntaan, mutta kyllä niiden perusteella on > joskus parempi arvailla kuin ei minkään perusteella. Miksi olisi? Historiallisesti vanhat gurujen houreilut ovat osuneet oikeaan...ovatko koskaan? Tässä historiallisessa perspektiivissä kannattaisi keksiä tapoja, joilla noita omia kokemuksia voisi tutkia tieteellisesti. Huomaa, että tiede ei ole sitoutunut materialistiseen maailmankuvaan, vaan vain siihen, että asioita voidaan tutkia. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)

Edellinen säie: maailmankuvat
Seuraava säie: Kuun pimeä puoli
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]