Magi

Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.skeptismi

Säie: tiede pseudoa?

Edellinen säie: 5. toukokuuta 2000
Seuraava säie: Referoinnista
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]
Newsgroups: sfnet.keskustelu.skeptismi,sfnet.tiede
Subject: Re: tiede pseudoa?
From: magi AT iki PISTE fi (Marko Grönroos)
Date: 25 May 2000 18:38:49 +0300

Huomautus: allaolevat näkemykset peer review -menettelystä ovat vain
omia käsityksiäni, eivätkä perustu mihinkään tieteenfilosofiseen
metodiseen oppiin, joita en juurikaan tunne.

Jarkko Kari <csjakar AT uta PISTE fi> writes:
> Ennen kaikkea herää kysymys: voiko tieteeseen (enää) luottaa?
> Kaikkeen tieteelliseen tietoon - niin vakiintuneeseen kuin uuteenkin
> - tulee tämän valossa suhtautua hyvin kriittisesti.

Ei tietenkään voi luottaa, eikä saakkaan. Kriittisyys on koko tieteen
perusidea. Vain epätieteelliset ajatussuunnat suhtautuvat
negatiivisesti kriittiseen tarkasteluun, jota ne eivät kestä.

> Tällaista kun lukee, pistää vähän miettimään onko lääketiede
> pseudotiedettä, ja millä tolalla muut tieteenalat mahtavat olla.
> Olisikin vaadittava, että kaikkeen tieteelliseen tutkimukseen
> sovelletaan yhtä tiukkoja laatukriteerejä kuin esim. paranormaalien
> ilmiöiden tutkimuksessa.

Lääketieteessä sovelletaan hyvin tiukkoja laatukriteerejä, erityisesti
sovellusten eli uusien lääkkeiden ja laitteiden suhteen. Käytäntö on
jotakuinkin, että uusien lääkkeiden oletetaan olevan tappavan
vaarallisia myrkkyjä, kunnes on toisin todistettu. Tuskin ne
lääkefirmat huvikseen makselisivat niitä miljardien
testauskustannuksia niistä lääkkeistä. Firmoilla on myös jälkeenpäin
valtava oikeudellinen vastuu lääkkeiden turvallisuudesta. Toistaalta
minkään asian todistaminen täydellisesti on mahdotonta.

Tunnustelevassa tutkimuksessa kriteerit eivät kenties ole yhtä tiukat,
koska kyseessä ei ole ihmishenkiin vaikuttava asia. Hyvinkin
epävarmoja menetelmiä saatetaan päästää hoitomenetelmiin myös "jospa
kuitenkin"-periaatteella, jos ne ovat selvästi terveydelle
vaarattomia. Ongelmana näissä tietysti on, että jos todellisuudessa
hyödyttömät hoitomenetelmät ovat vähänkin kalliita, vievät ne
resursseja toimivien hoitomenetelmien soveltamiselta ja
kehittämiseltä.

> "Navarro (this journal 25(5), 423-424) gives convincing evidence
> that if the history of medical research is not the history of fraud,
> it is at least the history - in far too many cases - of inexcusable
> dishonesty. ... The point I would like to raise, which Navarro does
> not directly address, is what purpose 'peer review' served in the
> papers he cites.

Peer review todellakaan ei takaa mitään "absoluuttisella
varmuudella". Peer reviewn tarkoitushan ei ole takuuvarmasti estää
valheellisia artikkeleita pääsemästä julkaisuihin. Ymmärtääkseni sen
päätarkoitus on huolehtia, että tutkimusmenetelmät ja tulokset
ilmaistaan selvästi ja käsittelevät relevanttia asiaa.

Valehtelu ja virheelliset kokeet voivat tulla selville vain toisten,
kriittisten tutkimusten avulla. Juuri tästä syystä kokeiden selvä
kuvaus ja toistettavuus on ensiarvoisen tärkeää. On vaikeaa kuvitella,
miten artikkelia lukeva tarkastaja voisi havaita koevirheen tai
tahallisen valheen. Ainoa mahdollisuus olisi olla läsnä kokeita
tehtäessä, mikä ei ole mahdollista.

Se, että lääketieteen historian on paljastettu olleen täynnä
epärehellisyyttä, on jo sinällään osoitus järjestelmän sisäisen
kritiikin toimivuudesta. Kritiikki on siten tärkeä ja välttämätön
asia.

Jos keksit peer reviewn korvaavan menetelmän, jonka avulla täydellinen
luotettavuus voitaisiin saavuttaa, kuuntelen suurella mielenkiinnolla.

Ainiin, tietysti myös metodiikkaan kiinnitetään peer reviewssä jonkin
verran huomiota. Tästä tosin usein lipsutaan, jos tutkimuksen aihe on
mielenkiintoinen uusi aluevaltaus, jonka "preliminary results"
halutaan nopeasti esitellä yhteisölle. Tällöin metodiikan
tiukentaminen jätetään tuleville tutkimuksille. Tämä
"publish-as-soon-as-you-can"-periaate on minusta tavallaan "toimivaa
huolimattomuutta" nopeasti kehittyvillä alueilla, mutta tietysti
vaarallinen jos se yleistyy liikaa.

> as well as any other merits) were either unaware of the norms of a
> major European language themselves, so academically sloppy they did
> not check for intellectual dishonesty ... or so committed to the

Myös kieliongelmat akateemisisten artikkelien tarkastamisessa ovat
olemassa. Yleensähän tuo menee silleen, että tutkija pääsee
arvostelijaksi omien meriittiensä avulla, joka siis tarkoittaa
artikkelien julkaisemista kyseisellä kielellä. Jos artikkelien kieli
on ollut riittävän hyvää, katsotaan että henkilö myös ymmärtää muiden
kirjoittamaa englantia riittävästi. Aina tämä ei tietenkään toimi,
varsinkaan heikkolaatuisemmissa julkaisuissa.

Valehtelun paljastamisen kanssa kielellisillä ongelmilla ei ole mitään
tekemistä. Lainauksesi oli muutenkin ilmaistu kovin epäselvästi, joten
en oikein ymmärtänyt sen argumenttia.

--
-- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/)
-- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom

Edellinen säie: 5. toukokuuta 2000
Seuraava säie: Referoinnista
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]