Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.laki

Säie: ATK-alan työsopimukset

Millaisia ehtoja ohjelmistokehitystä tekevillä yrityksillä on nykyään tapana sisällyttää ohjelmoijien työsopimuksiin? Pitäisi kohtapuoliin allekirjoittaa työsopimus (jota en ole vielä nähnyt), mutta en haluaisi tehdä mitään itseni kannalta ajattelematonta tai yleisesti toimialan kannalta eettisesti ongelmallista sopimusta. Lähinnä huolestuttavat seuraavat mahdolliset ongelmat:       1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien       työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella       tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle? Onko tälläinen       sopimus myös käytännössä pätevä?             - Tälläistä työsopimusta ei käsittääkseni suoraan mitätöidä laissa             (?), eli kysymys on, miten tälläiset tulkitaan oikeuskäytännössä?             Onko aiheesta ennakkotapauksia?       2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?       Jos työskentelee työnantajalle esimerkiksi vuoden ajan, ja       kilpailukieltosopimus vaatii 6 kk:n kieltoa saman toimialan       (esim. ohjelmointiala) työpaikoista, tämä vaikuttaa minusta melko       pitkältä.             - Miten laajalti "toimiala" käsitetään? Jos työnantaja on             ohjelmistoyritys, tarkoittaako tämä ettei työntekijä voi tehdä             mitään muuta ohjelmistokehitystä, vaiko ei vain suoranaisesti             työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita?             - Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään             ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja             vapaita ohjelmia.       3. Voiko työnantaja itse katsoa, että työntekijä on tehnyt työn       ulkopuolella tekemässään ohjelmassa "keksinnön" (esimerkiksi       ohjelman toimintaperiaate) ja omia tai patentoida sen vastoin       työntekijän tahtoa? Voiko liikesalaisuuksia koskevaa lakia hyödyntää       tällaisessa jotenkin?             - Entä voiko työnantaja pakottaa patentoimaan työssä tehdyn             "keksinnön"? Ainakaan itse en halua mitään mitään ideoitani             patentoitavan, sillä ohjelmistopatentit saattavat muodostaa             arveluttavia, koko alaa uhkaavia eettisiä ongelmia.       4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää       sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi,       kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien       salassapitovelvollisuus?       5. Onko kohtuuttomia vaatimuksia (sellaisia jotka mahdollisesti       eivät menisi oikeudessa läpi) tekevän työsopimuksen       allekirjoittamisella mitään juridista merkitystä, mikäli jotkin       kohdat eivät normaalisti olisi lainmukaisia? Vai ovatko kohdat       automaattisesti mitättömiä, eikä allekirjoituksella ole merkitystä? yms. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

"Ari Laitinen" <nospam AT arisoft PISTE fi> writes: > Vaatia voi mutta jos et halua suostua niin älä tee sellaista sopimusta. Tjooh. Kieltäytyminen vaan omassakin tapauksessani merkitsee kyseisen tarjotun työpaikan automaattista menetystä, koska koko konsernissa väitetään olevan päätös olla joustamatta tippaakaan. Käsittääkseni moinen joustamattomuus on hyvin yleistä suuremmissa firmoissa. > Erittäin outo vaatimus tuo olisi enkä usko että sellaista edes > esitettäisiin. Toivottavasti ei. Ehkä suostuisinkin, sillä voisin kyllä jonkin aikaa silleenkin tehdä työtä jos välttämätöntä, mutta kyllä se veisi pidemmän mittakaavan kiinnostuksen tehokkaasti. > Älä sovi sellaista jota et halua pitää. Oikeusteitse on vaikea mennä > sopimusta purkamaan jos se on laillinen. Niin. Minulla on ''työsopimuksista'' hieman negatiivinen kokemus ensimmäisestä työpaikastani aikoinaan. Kirjallista sopimusta ei tehty. 1½ vuoden kohdalla, kun halusin pitää ensimmäisen kerran lomaa, huomasin ettei minulle makseta lomakorvauksia. Kysyin asiasta, ja työnantaja sanoi ettei firmassa makseta kenellekään lomakorvauksia, ja että asia oltiin mainittu työhaastattelussa. Itse en tälläistä muista keskustelussa mainittaneen. Lain mukaanhan lomakorvauksista ei voi luopua sopimuksella. Sitten työnantaja väitti, että lomakorvaukset sisältyivät palkkaani, ja tekaisi palkkakuitin (en juurikaan saanut sellaisia firmassa ollessani), jossa "oikea" palkka oli laskettu jakolaskulla (seurauksena oli että sain "lomakorvausta" myös lounasedusta, joka myös aleni 11%...) Työnantaja väitti, että työhaastattelussa paikalla ollut toinen työntekijä todistaisi, että asiasta oli sovittu (minulle tuo työntekijä oli sanonut, ettei ollut huoneessa juuri tuolloin ja ettei tiennyt asiasta). Huolimatta sopimuksen laittomuudesta, asianajajani katsoi että oikeus voisi tulkita sopimuksen pitäväksi ja kehotti kompromissiratkaisuun, jonka hyväksyin. > > - Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään > > ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja > > vapaita ohjelmia. > > Jos teet niitä työajalla niin ne ovat työnantajasi. Tarkoitin nimenomaan työajan ulkopuolella. Pitäisin jotenkin itsestään selvänä, ettei mitään työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia saa tehdä, mutta kysymys on siis: saako mitään ohjelmia. > Ei voi pakottaa mutta työnantaja voi etsiä uuden keksijän > keksinnölle jos et itse julkaise tai patentoi sitä > itse. Julkaiseminen voi taas rikkoa salassapitosopimuksesi. Rikollista, mutta tietysti mahdollista jos firmasta löytyy sopiva toinen työntekijä. No, tälläinen mahdollisuus kuitenkin lienee "aika marginaalinen"... -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

"Jukka K. Korpela" <jkorpela AT cs PISTE tut PISTE fi> writes: > magi AT iki PISTE fi (Marko Grönroos) wrote: > > 1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien > > työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella > > tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle? > > Mutta miten tuo konkretisoituisi? Onko jossain joku työnantaja niin vaatinut > ja joku vielä suostunut? Tätä juuri haluaisin kartoittaa, kuinka yleisiä sellaiset sopimukset ovat. Ymmärtääkseni ainakin yhdysvalloissa sellaisia esiintyisi. > > 2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen? > > Tokkopa ne ATK-alalla ovat kovinkaan tavallisia. Joka tapauksessa laki > rajoittaa tässä asiassa sopimusvapautta aika voimakkaasti. Kilpailukieltoa > ei voi olla ilman erittäin painavaa syytä. Njaah, luulen että nuo kriteerit täyttyvät ohjelmistokehitysalalla aika automaattisesti:       ''Tällaisena syynä saattaa olla esim. työnantajan harjoittama       tuotekehitys-, tutkimus- ja vastaava toiminta, jolloin työnantajalla       on sellaista tietämystä ja tietotaitoa, jota alalla toimivilla       muilla työnantajilla ei ole yleisesti käytössä.'' Päätoiminen ohjelmistokehityshän on periaatteessa lähes aina tuotekehitystä, jos ei ole kyse erikoistapauksesta, kuten palveluista tai vapaista ohjelmista. > > - Entä voiko työnantaja pakottaa patentoimaan työssä tehdyn > > "keksinnön"? Ainakaan itse en halua mitään mitään ideoitani > > patentoitavan, sillä ohjelmistopatentit saattavat muodostaa > > arveluttavia, koko alaa uhkaavia eettisiä ongelmia. > > Siinä tapauksessa joutunet miettimään muunlaista uraa (esim. > yksityisyrittäjänä), koska työlainsäädäntö ja -käytäntö lähtevät pitkälti > siitä, että työsuhteessa tehtyyn keksintöön on työnantajalla aika vahvoja > oikeuksia. Ks. http://www.tekes.fi/julkaisut/teollis/luku6.htm Jeps. Tuo on kuitenkin minusta hyvin epäselvä siltä osin, mitä "keksinnöllä" tarkoitetaan. Päteekö tuo lainsäädäntö vain siinä suhteessa, että "keksintö" todella patentoidaan, vai onko työnantajalla jonkinlainen oikeus myös patentoimattomiin "keksintöihin"? Annan esimerkin. Oletetaan normaalitapaus, jossa vain työssä tehtyjen ohjelmien tekijänoikeus menee firmalle. Kirjoitan iltasella kotona jonkin maailman mullistavan ohjelman, ihan vain harrastusmielessä. Oletetaan että ohjelmassa on hieno periaatteellinen idea, joka periaatteessa voisi olla patentoitavissa. Keksintöihin firmalla on aina etuoikeus, riippumatta siitä onko ne tehty työaikana vai ei. Voisiko työnantaja nyt katsoa, että olen tehnyt nk. "keksinnön"? Voiko työnantaja mitenkään tälläisessä tapauksessa omia ko. "keksinnön"? -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

ari PISTE paananen AT fsdt PISTE fi (Ari Paananen) writes: > "The outcome of all activities of the Employee in the service of the > Employer and all proprietary rights in relation to the Employer or > its products shall belong to the Employer. " Hmm. Maallikon silmin oleellisin kohta lienee "in the service of the Employer", joka minusta selvästi rajaa tuon "all activities" koskemaan vain työssä tehtyjä asioita. Jos kohta ei täyttäisi tätä rajausfunktiota, se olisi tarpeeton. Jotta se koskisi myös työajan ulkopuolella tehtyä, sen pitäisi olla "while in the service". Tosin tämä merkitys voitaisiin ehkä tulkita myös implisiittiseksi jollain perusteella. Esimerkiksi normaalissa kielenkäytössä voitaisiin kysyä: "Are you in the service of the Employer?" ja vastaus olisi "yes" myös työajan ulkopuolella. Menee kyllä niin epämääräiseksi tulkitsemiseksi, että käytännössä mitätöisi ko. kohdan. Toisaalta tuo kohta saattaisi vain identifioida työntekijän: "Kaikki [sellaisen] työntekijän, joka on työnantajan palveluksessa, toimien tulokset..." Tällöin se ei rajoittaisi tuota "all activities" mitenkään. Tämä tulkinta olisi ehkä hermeneuttisesti perusteltavissa vastaavan identifiointimääreen käyttötavalla muualla sopimuksessa. Tosin isolla kirjoitettu Employer jo määrittelee tämän suhteen, joten ilmaus olisi oudon redundantti. > Em. työsopimuksen lisäyksessä vastaava pykälä mainitsi karenssi- > ajaksi 3 kk. Kilpailupykälässä puhuttiin lisäksi hyvin ylimalkaisesti > suoraan tai epäsuorasti työnantajan kanssa kilpailevista yrityksistä > ja vielä erikseen mainittiin nimeltä tietyt erittäin vaaralliset > kilpailijat. Tuollainen tarkka kohdentaminen vaikuttaisi ihan kohtuulliselta verrattuna sellaiseen, että ei saa työskennellä millekään saman toimialan (kuten ohjelmistokehitys) firmalle. > Neuvotteluissa oli yksi tapaus, joka ei hyväksynyt minkäänlaisia > "sivuaskareita", joten neuvottelut katkesivat siihen. Kurantissa ruljanssissani kävin neljässä (4:ssä!) haastattelussa, jonka päätteeksi sanottiin: "Saat paikan." Sitten paiskattiin kättä, "Tervetuloa firmaan." Työsopimus on kuitenkin vielä allekirjoittamatta, eikä sen sisällöstä ole ollut mitään puhetta, muuta kuin: "Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Ihan tavanomaisia tämän alan asioita...kilpailu...keksintö..." Se mikä nosti minut varpailleni, oli että kun kysyin, saisinko työsopimuksen etukäteen luettavaksi, siihen ei suostuttu (no, en kovin vahvasti vaatinut). > Muiden kohdalla päästiin hyvin nopeasti sopuun siitä, että muutakin > kuin varsinaista päivätyötä saa tehdä kunhan "sivuaskareet" eivät > suoraan kilpaile varsinaisen leipätyönantajan tuotteiden kanssa. Tjooh, tuollainen on ihan kohtuullista. > Omakohtaisena neuvona sanoisin näiden kokemusten perusteella, > että jos työsopimukseen ei saada pyynnöstäsi huolimatta molempia > osapuolia tyydyttäviä sanamuotoja ja reilun pelin meininkiä, niin > unohda koko paikka ja etsi järkevämpi ja reilumpi työnantaja. Njaah, useamman kuukauden töitä etsittyäni kynnys hylkäämiseen alkaa olla jo suht korkealla. Jonkin aikaa voisi kyllä kärsiä ikävääkin sopimusta, mutta kohtuuttoman laaja ja pitkä kilpailukieltokarenssi tekisi sellaiseenkin suostumisen vaikeaksi. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

"Eikka" <plaah AT hotmail PISTE com> writes: > Mikä tulkitaan kilpailevaksi työksi? Jos henkilö koodaa vaikkapa jotain > tietokantasoftaa töissä ja vääntää harrastepohjalta uutta > käyttöjärjestelmää, niin tuskin kyse on missään muotoa kilpailevasta työstä. Niin, tämä aihe on myös itselleni se oleellinen kysymys. > Sitäpaitsi onko kyseessä millään muotoa kilpaileva työ, jos siitä ei saa > palkkaa? Kyse tässä laissa ei ole vain kilpailevasta "työstä" vaan kaikesta "hyvän tavan vastaisesta" kilpailevasta toiminnasta, eli järkeä saa käyttää. Työsopimuslain (55/2001) 3. luku, 3 §, "Kilpaileva toiminta":       ''Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa       sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän       asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa       noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.'' Minusta vapaan ohjelman tekeminen on tämän lain piirissä olevaa kilpailevaa toimintaa JOS kyseinen ohjelma kilpailee työnantajan kaupallisen tuotteen tai palvelun kanssa. Esimerkiksi, Microsoftin työntekijät eivät voisi harrastuksenaan kehittää kilpailevaa käyttöjärjestelmää, edes GPL-lisensoitua (MS voisi korostaa että _varsinkaan_ GPL-lisensoitua). Se, että saako harrastelija rahapalkkaa vapaiden ohjelmien kehityksestä, on luultavasti epäoleellista. Mainitsemasi tietokantasofta vs käyttöjärjestelmä -tapaus ei tätä lakia mielestäni rikkoisi, ellei kyse ole jostain pienemmän mittakaavan konfliktista. Esimerkiksi, tietokantasoftissa on usein toteutettu oma optimoitu tiedostojärjestelmä. Jos teet käyttöjärjestelmään tiedostojärjestelmän, joka on tarkoitettu tietokantasoftien erityistarpeisiin, syntyy mielestäni selvä kilpailukonflikti. Se, että syntyisikö työntekijälle _minkä_hyvänsä_ vapaan softan kehityksestä kilpailukonflikti, vaikka työnantajalla ei olisikaan kyseisestä ohjelmasta kilpailevaa versiota, on tulkinnanvaraisempaa. Nimittäin, jos työnantaja on ohjelmistoyritys, _saattaa_ se joskus tulevaisuudessa päättää kehittää kyseistä ohjelmaa. Esimerkiksi, asiakas saattaisi voida tilata työnantajalta mittatilaustyön ongelmansa ratkaisemikseksi, mitä ei tarvita jos ratkaisuun löytyy työntekijän kirjoittama vapaa ohjelma. Tällöin työntekijän harrastustuksen vuoksi tekemät vapaat tuotteet voisivat rajoittaa työnantajan liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa, ja olisivat tulkittavissa "kilpailevaksi toiminnaksi". Voitaisiin tietysti katsoa, että tämä ennaltaehkäisevä tulkinta menee kohtuuttoman pitkälle. Ongelmalliseksi tämä laki tulee minusta seuraavanlaisessa skenaariossa. Työntekijä tekee ohjelmistoyrityksessä työtä, ja lisäksi tekee kotona harrastusmuotoisesti vapaita ohjelmia. Työnantaja kiinnostuu eräästä hänen tekemästään ohjelmasta, ja alkaa kehittää siitä firmassa omaa proprietary-versiota (vaikkakin muutkin firmat ovat tietysti vapaita tekemään saman). Tähän sillä voisi olla mahdollisuus paitsi työsuhdekeksintölain puitteissa, myös siksi että patentoimattomien ohjelmien ideat ovat kaikille vapaita. Tämän jälkeen alkuperäisen vapaan ohjelman kehitys olisi kilpailukonfliktissa. Proprietary-versio ja sen tekniset yksityiskohdat olisivat tällöin myös liikesalaisuuksia... Muutenkin pelkään, että liikesalaisuuksiin vetoamalla voisi kieltää kaikenlaista, riippuen siitä mitä "liikesalaisuudella" voidaan tarkoittaa. Käytännössähän työskennellessäsi yrityksessä väkisinkin opit kaikenlaisia pieniä ohjelmointitekniikoita, kuten suunnittelumalleja, joita väistämättä käytät myös harrastusohjelmissa. Nämä pienet tekniikat voitaisiin ehkä tulkita "liikesalaisuuksiksi", jolloin harrastusohjelmointi tulisi varsin vaikeaksi/mahdottomaksi. No, en tiedä. En myöskään yhtään osaa arvella miten työsuhdekeksintölaki pätisi tähän. Joka tapauksessa kilpailukieltosopimus olisi harrastusohjelmoinnin suhteen erittäin paha, koska sen perusteella et välttämättä saisi kehittää vapaita ohjelmia edes (esim. 6kk kestävänä) karenssiaikana. 3§:n perusteella et saisi edes "valmistella" niitä. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Mikael Gueck <mikaelhg AT luukku PISTE com> writes: > Usko tai älä mutta useimmat työhönottajat ovat ihan mukavia ihmisiä, > me emme halua kusettaa sinua vaan yksinkertaisesti ajamme kummankin, > sekä työnantajan ja työnhakijan etuja, tietysti omassa roolissamme. Niin, no. Ne edut ovat monelta osin niin suoraan ristiriidassa, että jaloon "kummankin etujen ajamiseen" sokeasti luottaminen olisi vähintään hölmöä. Tuskinpa kovin moni työnantajakaan luottaisi siihen että työntekijät ajavat aina tasapuolisesti myös työnantajan etuja. > Kuvaamasi kaltainen ratkaisu on työnantajan kannalta paras mahdollinen > mutta todennäköisesti vaikuttaa jokapäiväiseen työhösi erittäin vähän. Ei se varmaan _työhöni_ vaikutakkaan. Kuitenkin se, että en saisi tehdä vapaita ohjelmia työn ulkopuolella, vaikuttaisi paljonkin. Ainakin kollektiivisesti, jos kaikilta ohjelmoijilta olisi kielletty harrasteohjelmointi, vaikuttaisi se kaikkien vapaiden ohjelmien _käyttäjienkin_ elämään varsin radikaalisti. Kollektiivisuus lähtee aina yksilötasolta, ja se on se taso jossa sitä täytyy kontrolloida. Sitäpaitsi, "harrasteohjelmointi" ei usein ole harrastusta itsessään, vaan sitä nikkaroidaan ihan vain välineenä muiden asioiden tekemiseksi. Vähän niinkuin äidinkielen opettaja tai kokki väistämättä käyttää ammattiosaamistaan työn ulkopuolellakin. > Jos tahdot ohjelmoida työajan ulkopuolella omalla laitteistollasi ja > omia ohjelmistojasi käyttäen esimerkiksi vapaita, GPL lisensöityjä > tietokoneohjelmia, suosittelen että rajaat tarkasti sen alan jolle > aiot ohjelmistoja rakentaa, tarkastat ettei tämä rajaus sisällä > mitään työnantajasi toimialaan kuuluvaa Sallittavien sovellusalueiden inklusiivinen rajaus etukäteen ei oikein käy. Tulevia projekteja ja tarpeita on täysin mahdotonta ennustaa työsopimusta tehtäessä, ja ne voivat olla hyvinkin erityyppisiä. > Jos ajatus menee läpi, yritä saada vaikka konkreettinen lista GPL > ohjelmista joita kehität ja niiden toiminnallisuuskuvaukset > työsopimuksesi liitteeksi. Ohjelmien yksittäinen listaaminen on vielä mahdottomampi inklusiivisten rajausten muoto. > Kilpailukiellolla pyritään ainakin suomessa lähinnä pienentämään > vaihtuvuutta. Ikävä kuulla että sitä pääasiassa väärinkäytetään... > 6kk kuulostaa kyllä erittäin vaikeasti perusteltavalta jollei > sinusta suorastaan tule toimialajohtaja. 2kk voisi olla > kohtuullista. Kuukausi vielä fiksumpi. Valitettavasti laki on sen verran epämääräinen, että 6kk:sta voisi helposti tulla yleiskäytäntö koko alalla, jos syntyisi muoti että se on kunkin yksittäisen firman omaksi eduksi... ...jonka jälkeen kaikki firmatkin kärsisivät. > Arvioisin tämän riskin suuruuden jonnekin prosentin murto-osan > suuruuteen. Uskon että työntantajan edustaja suostuu, jos hänelle > on annettu lainkaan neuvotteluvaraa omalta puolelta, kirjaamaan > tämä tapaus ylös sopimuksen liitteeseen. Käsittääkseni vähänkään suuremmissa firmoissa neuvotteluvaraa työsopimuksen sisällöstä on tasan 0. Tosin olen joskus saanut tehtyä erillisiä sopimuksia poikkeuksista, neuvotteluvarakielto kun ei koske niitä. > > 4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää > > sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi, > > kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien > > salassapitovelvollisuus? > > Tämä onkin ehkä kaikkein vähiten pahaenteinen kohta työsopimuksessa, > yleensä salassapidolla tarkoitetaan sitä ettet saa puhua työnantajasi > tai työnantajasi asiakkaiden asioista kolmansille osapuolille, jollei > sinulla ole siihen erikseen lupaa. Voi se olla aika pahaenteinen, jos salassapito koskee myös työssä oppimiasi ohjelmointitekniikoita... Minulla ei ainakaan ole aavistustakaan mitä kyseinen käsite voi pitää sisällään. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

"Jukka K. Korpela" <jkorpela AT cs PISTE tut PISTE fi> writes: > magi AT iki PISTE fi (Marko Grönroos) wrote: > > Minusta vapaan ohjelman tekeminen on tämän lain piirissä olevaa > > kilpailevaa toimintaa JOS kyseinen ohjelma kilpailee työnantajan > > kaupallisen tuotteen tai palvelun kanssa. Esimerkiksi, Microsoftin > > työntekijät eivät voisi harrastuksenaan kehittää kilpailevaa > > käyttöjärjestelmää, edes GPL-lisensoitua > > Microsoft ja moni muu firma olisi tuosta varmaan samaa mieltä, mikä > toisaalta ei todista ajatusta vääräksi, mutta kiinnittäisin silti huomiota > sanaan "kilpailutekona". Ei ole ihan selvää, että sen voisi tulkita niin > laveasti, kuin mitä edellä esitetty edellyttää. Luonnollinen tulkintahan on, > että kyse on yritysten välisestä kilpailusta markkinataloudessa. Niin. Mieleeni tulee myös, että jos työntekijä työskentelee myös toiselle työnantajalle, syntyy hänelle lakisääteisiä velvoitteita tätä kohtaan. Nämä velvoitteet saattavat olla ristiriidassa ensimmäisen työnantajan velvoitteiden kanssa. Vapaiden ohjelmien kehittäminen ei kuitenkaan synnytä tälläisiä velvoitteita, joten tässä suhteessa se ei ole suoraan rinnastettavissa kilpailijalle työskentelemiseen. No, en tiedä vaikuttaako tämä näkökulma tulkintaan mitenkään. Tuon "kilpailevan toiminnan" käsite on kyllä hämärä. Jaaniin, mikä on nykytilanne huumetestien kanssa? Vaaditaanko niitä monissa ATK-alan firmoissa? Ainakin TietoEnatorilla kuulemma melko laajalti, ja vieläpä peräti AIDS-testit, mikä minusta vaikuttaa jo varsin rajulta ja moraalisesti kyseenalaiselta. Onko työsopimuksissa testeistä mitään mainintoja/vaatimuksia? -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Edellinen säie: Valokuvauslupa 16-vuotiaasta
Seuraava säie: ATK-alan työsopimukset, Osa II
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]