Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.huumeet

Säie: Poliisi pamputtaa, tapaus nro 4548823

Minun tapaukseni, tämä on oikein hauska ja informatiivinen juttu...       Lukemisen aikana kannattaa muistaa, ettei hampun kasvattaminen muuhun kuin huumausainetarkoitukseen ole Suomessa laitonta. Ymmärtääkseni kantelun poliisille teki Turun Yliopistin Laskentakeskus, koska kotisivuillani oli viittaus "kasvatan kotonani kaikenlaisia kivoja kasveja". Sen enempää ei täällä siis tarvita kotietsinnän suorittamiseen. Poliisi oli tehnyt kotietsinnän ollessani töissä. Myöhemmin totesin, että onneksi näin, koska muutoin olisivat luultavasti pidättäneet. Olivat vieneet kasvihuoneestani neljä hamppukasvia. Itse asiassa oikeastaan vain yhden elävän, kolme oli jo kuollut. Olin hieman kokeillut kauanko ja kuinka suureksi kasvit elävät, joten aloitin kukitusvaiheen hieman liian myöhään. Tämän lisäksi oli tietysti hävinnyt sp-natriumlamppuni. Eteiseen poliisi oli jättänyt soittopyyntölapun.       Soitin poliisille, joka oli hirveän hämmästynyt ja epäilevä kun kerroin että olin ollut töissä kotietsinnän aikaan (huumerikollisethan eivät käy töissä, right?. Halusi kuulustella, sovimme ajan lauantaiksi.       Saavuin perille erään kaverini kanssa (oikeustieteen opiskelija), joka olisi mielellään tullut mukaan kuulusteluun, mutta kuulustelija ei päästänyt. Harmi ettei kaverini ole vielä valmistunut ja siksi ei voi toimia virallisena henkilönä. Poliisi kysyi kaveriltani töykeästi "mitäs sä haluat?", olisi oikein hyvä tapa puhutella oikeusavustajaa...       No, kuulustelu alkoi. Kuulustelija oli semmoinen iso ja karski tyyppi, käyttäytyi erittäin töykeästi. Oikein stereotyyppinen huumepoliisi. Tavallisten kansalaisten, jotka ovat joutuneet tekemisiin vain ystävällisten liikennepoliisien kanssa on varmasti vaikea ymmärtää kuinka outoja ja epäasiallisia tyyppejä nämä huumepoliisit ovat.       Ilmoitti virallisesti, että minua kuulustellaan epäiltynä huumausainerikoksesta. Kysyi kaikki henkilötiedot ja sitten että haluaisinko paikalle todistajan tai oikeusavustajan. Sanoin, että mikäs siinä. Poliisi sanoi, että sellaisia ei ole talossa ja pitää odottaa. Todistajaa (toista poliisia) ehkä pari tai muutama tuntia (POLIISITALOSSA?), oikeusavustajaa ehkä päivän pari. Odotus tapahtuu putkassa. Yritin ehdottaa että tulisin maanantaina uudestaan. Ei tepsinyt, lähti viemään minua putkaan. Myönnyin sitten ettei todistajaa ja oikeusavustajaa tarvita, eli kiristys tepsi. Pidätykseenhän pitäisi Suomessa olla jonkinlaiset paremmat perusteet kuin että oikeusavustajaa ei ole lähettyvillä? Kuinka sopivasti tuo kuulustelu olikaan järjestetty lauantaiksi... Tapahtuukohan tälläistä enemmänkin?       No, kuulustelu jatkui. Ei oikein meinannut uskoa että työpaikkani on korkeakoulu ja työni tutkija. Kysymykset olivat ilmeisesti valmiiksi kirjoitetut. Kirjoitti hitaasti kahdella sormella tökkimällä ;-). Jatkuvasti huvittavan tiukka tuijotus ja asenne, löyseni kyllä loppua myöten kun olin ilmoittanut että en ole syyllistynyt rikokseen ja kyselin mihin saan aiheettomasta kotietsinnästä ja takavarikosta osoittaa valitukseni.       Jossain vaiheessa paikalle tuli toinenkin poliisi, joka oletti, että ilmoittamani ammatti ei tietenkään pitänyt paikkaansa ja pilkallisesti vitsaili siitä. Todella pimeä tyyppi. Eivät oikein uskoneet etten kasvattanut huumausainetarkoitukseen. Kertoivat että olivat olleet hommassa 7-20 vuotta ja hoitaneensa tuhansia tapauksia, eikä koskaan kukaan ollut väittänyt kasvattavansa hamppua muuhun kuin huumausainetarkoitukseen. Minusta aika outoa, mutta mielestäni heidän kokemattomuutensa ei tulisi olla minun ongelmani. No, ottivat pari valokuvaa ja se siitä. Itse kuulustelija muuttui loppua kohti ystävällisemmäksi ja lupasi sitten toimittaa valaisimeni takaisin, mikäli tutkinnanjohtaja niin päättää. Menin sitten käymään siellä viikon kuluttua kuulustelusta kysyäkseni valituksen jättämisen yksityiskohdista, jne. No soittivat aulasta sitten asian tutkinnanjohtajalle, jonka kanssa sain sitten keskustella puhelimessa. Eri tyyppi kuin kuulustelija, ehkä se ivailijaveikko. Kertoi, että valitus tulee tehdä lääninhallituksen poliisiosastolle, tms. ja vielä korkeampi taho on sitten oikeuskansleri. Sanoi, ettei aio luopua takavarikosta, koska katsoo että rikos on tapahtunut. Sanoi, että vaikka syytettä ei nostettaisi tai että asia menisi oikeuteen ja päätös olisi vapauttava (minut siis todettaisiin syyttömäksi), ei se hänen mielestään tarkoittaisi, etteikö rikosta silti olisi tapahtunut, ja tulisi jatkamaan takavarikkoa.       Ymmärtääkseni tämä lausunto on Suomen lain vastainen, puhumattakaan kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista (EU,YK). Epäilty on syytön kunnes hänet syylliseksi oikeudessa todistetaan, siitä ei päätä tutkinnanjohtaja. Vaikka takavarikoinnin tekemiseen riittääkin vain epäilys, ei sitä lain mukaan voi pitää voimassa, jollei syyllisyyttä rikokseen osoiteta.       No, tulee olemaan hauskaa sitten oikeusteitse vaatia lamppua ja kasveja takaisin. Kasvithan tuhottiin, joten pitää vaatia niitä rahallisena. Miten lasketaan hampun arvo? Laskemalla valaistuskulut, pläntin vuokran, yms. sain hinnaksi noin 100mk (toisaalta jossain noita poliisin takavarikointeja aina hinnoitellaan sen huumausaine-arvon mukaan...).No, tulee joka tapauksessa olemaan hauskaa kun tilitän poliisilta korvauksen noista... ;-) Sitten vielä disclaimer siltä varalta että joku poliisi lukee näitä: tämä on minun henkilökohtainen lausuntoni asiasta sellaisena kun se mielestäni tapahtui. Jotkin yksityiskohdat ovat muistinvaraisia. Minulla ei valitettavasti ole mitään keinoja todistaa näitä poliisin toiminnan epäkohtia, kun kerran todistajaakaan en voinut kuulusteluun saada... Suomi on oikeusvaltio, hip hip hip hei hurraa. -- ---- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/~magi/) -- Genetic algorithm reseachers do it with the fittest individuals ----

Pekka Sallinen <peksalli AT utu PISTE fi> writes: > > Saavuin perille erään kaverini kanssa (oikeustieteen opiskelija), > > joka olisi mielellään tullut mukaan kuulusteluun, mutta kuulustelija > > ei päästänyt. Harmi ettei kaverini ole vielä valmistunut ja siksi ei > Tämä ei kyllä millään voi pitää paikkaansa. Olen kerran ollut > kuulusteltavana rikosesta epäiltynä; silloin todistaja toimi isäni, joka > ei ole mitenkään oikeusoppinut. Ja jos en aivan väärin ole käsittänyt, > oikeusavustajakseen saa valita kenet tahansa; ei siihen tutkintoa vaadita. > Kuulostaa hyvin kummalliselta. Tuo kaverini haki aiheesta hieman tietoa lakikirjoistaan. Ilmeisesti tutkinnanjohtajalla on oikeus kieltää oikeusavustajan läsnäolo kuulustelussa: Esitutkintalaki 45§: 1. momentti:                         Asianosaisen avustajana esitutkinnassa saa toimia asianajaja tai yleinen oikeusavustaja taikka muu oikeudenkäyntiasiamieheksi kelpoinen, joka on suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon tai yleisesti toimittaa tuomioistuimissa asianajotehtäviä. 3. momentti:                         AVUSTAJAN KELPOISUUDEN RATKAISEE TUTKINNANJOHTAJA. Jos joltakulta on evätty oikeus toimia avustajana esitutkinnassa, asianosaiselle on varattava tilaisuus hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä avustaja. Tutkintaa ei kuitenkaan tarvitse tämän takia viivyttää. Eli jos todistajan pärstäkerroin ei miellytä, ei pääse mukaan. Tuossa esitutkintalaissa on muutenkin TODELLA PIMEÄÄ tekstiä... (kannattaa lukea) -- ---- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/~magi/) ----

Edellinen säie: Todella torkeaa
Seuraava säie: Polliisit...
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]