Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.filosofia

Säie: Mikä mahtanee olla moraalisuuden perusta?

"Matti Oittila" <matti PISTE oittila AT welho PISTE com> writes: > Terve tasapuolisesti. Ajattelin kysäistä että onko kenelläkään valaistusta > tähän ikuisuusongelmaan. Että miksi ihmisen tulisi käyttäytyä moraalisesti > hyvin, mikä olisi se perimmäinen perustelu sille, että pitäisi olla edes > suunnilleen ihmisiksi? En tiedä, täytyy miettiä. Voidakseni miettiä moraalin perustaa, minun täytyy olla elossa ja minulla on hyvä olla mahdollisimman paljon vapaa-aikaa ja muita resursseja. Koska monet muut ihmiset ovat osoittautuneet itse asiassa paremmiksi miettimään näitä kysymyksiä, on tarkoitusperäni kannalta hyvä tukea myös heidän pohdintaedellytyksiään. Ja tietysti se, että taitavat moraalifilosofit pohtivat näitä kysymyksiä, edellyttää suurta yhteiskunnallista infrastruktuuria taakseen, mikä edellyttää toimintaedellytyksiä myös muille ihmisille. Ja niin edelleen. Hups -- moraalille löytyi perusta. Tämä on ainakin paras perusta moraalille mitä itse olen kyennyt keksimään. Tietysti siinä on ongelmana se, että emme tiedä, onko oikean ja väärän selvittäminen minkään merkittävän asian kannalta oleellista. Jos se on oleellista, on moraalin pohtiminen oikein, jos ei, se on epäoleellista. Siispä, tavallaan Pascalin vedon kaltaisesti, moraalikysymysten miettimisen kannattavuus on hyvä oletus. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)

"Jukka K. Korpela" <jkorpela AT cs PISTE tut PISTE fi> writes: > Heikot sortuu elon tiellä, jätkä sen kun porskuttaa. Ellei mikään > erityinen syy vaikuta toiseen suuntaan, eliön geenit "hyötyvät" siitä, > että geenien kantaja suhtautuu aggressiivisesti muita saman lajin > yksilöitä kohtaan, koska se vähentään "kilpailevien" geenien > mahdollisuuksia. Luulisin että niitä "erityisiä syitä" löytyy aika paljonkin, mikä mahdollistaa varsin laajan yhteistyön suurissa ryhmissä. Esimerkiksi, geenipoolin köyhtyminen on hyvin vaarallista koko lajille ja siten jokaiselle geenille. Samoin ristisiitoksen vaara tulee suureksi jos eletään vain sukulaisryhmissä. Siispä, on edullista suhtautua myönteisesti myös suhteellisen ventovieraisiin saman lajin edustajiin. Samasta syystähän on koko seksuaalinen lisääntyminen olemassa, koska siitä on geeneille suurempaa etua pitkällä välillä kuin lyhytnäköisesti kloonautumisella. Joissain alkukantaisissa kulttuureissa on usein vahvoja traditioita siitä, että avioliitot tehdään aina kylien tai heimojen välillä. En nyt muista onko ihmisapinoilla vastaavaa käyttäytymistä. Kannattaisi siten mieluummin puhua tasapainottelusta aggressiivisuuden ja atruismin välillä, kuin mistään yksipuolisesta käyttäytymisestä. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)

Edellinen säie: Zenon paradoksista
Seuraava säie: Determinismi FAQ
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]