Timo Pietilä <timo PISTE pietila AT helsinki PISTE fi> writes:
> > 4) Kumoutuuko väite "Survival of the Fittest" havainnolla, jossa
> > huonommin sopeutunut eliötyyppi jatkaa sukuaan ja paremmin sopeutunut
> > tuhoutuu luonnonolosuhteissa?
>
> Looginen häiriö tässä. Survival of the fittest perustuu juuri siihen,
> että fittest on se laji joka jatkaa sukuaan. Eli ylläoleva on
> mahdottomuus. Paremmin sopeutunut ei yksinkertaisesti voi tuhoutua
> huonommin sopeuteen säilyessä.
Jooh. Tuossa kannattaa kyllä korostaa sitä, että tuo pätee tosiaan
vain lajeihin/populaatioihin. Minulle ei tule mieleen
vastaesimerkkiäkään tuolle. Jos vähänkin isompi populaatio kuolee, ei
syynä taida koskaan olla sattuma vaan sopeutumisen aleneminen
ympäristömuutosten johdosta. Jossain kohtaa rajanveto yksilöiden
onnettomuuksiin voi kyllä olla sumea.
> Huomaa, että tuossa lauseessa on kyse populaatioista, ei
> yksilöistä. Yksilöissä voi paremmin sopeutunut kyllä kuolla huonommin
> sopeutuneen sijasta jos sillä käy huono säkä.
Juuri näin.
Yksilön tai lajin kelpoisuus l. sopeutuma tiettyyn ympäristöön ei
ole suoranaisesti mitattavissa mitenkään. Se, että mitataan
kelpoisuutta sillä, kuka jäi henkiin, on yksi ehdotettu tapa
kelpoisuuden mittaamiseen, mutta se on perustaltaan huono, koska
sattuma vaikuttaa aivan valtavasti selviytymiseen. Ongelmana on myös,
että se muodostaa kelpoisuuden kehämääritelmän. Toisaalta muutakaan
tapaa ei oikein ole, koska kokonaiskelpoisuutta ei ole mahdollista
mitata mitenkään.
--
-- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)
|
