Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.evoluutio

Säie: ihmisen evoluutio - mihinkä suuntaan

lasse hyyrynen <lasse123 AT welho PISTE com> writes: > Joo mun puolella tää kiinnostus evoluutiosta on enimmäkseen biologisessa > maailmassa. Darwinin teorian mukaan evoluutio on heikompien yksilöiden > karsimista pois (estämästä niitä jättää heikompia geenejään eteenpäin). > Tätä kun taas ei tapahdu nyky-yhteiskunnissa (ainakaan > hyvinvointiyhteiskunnissa) niin heikot yksilöt pääsevät heikentämään > ihmislajia. Heikkous on aika suhteellista. Heikkous, tai oikeastaan kelpoisuus, on aina suhteessa eliön ympäristöön. Rampojen tai muuten "heikkojen" yksilöiden ominaisuudet eivät enää ole heikkouksia, ainakaan yhtä radikaalisti. Muutenkin tulee tietysti muistaa, että vaikka terveydenhuolto ja sosiaaliset tukiverkot auttaisivat heikkojakin yksilöitä selviytymään elossa, voi esimerkiksi seksuaalinen valinta suosia valitsijoiden kriteereissä niitä, jotka tuota tukea eivät kaipaa; lisääntymiskumppaniksi usein mielellään valitaan terveeltä vaikuttava yksilö. Myös itsenäinen toimeentulo on usein tärkeä kriteeri. En siten näe mitään suurta uhkaa ihmisen tulevaisuudelle. Ongelmana tosin tietysti on, että evoluutio on sokea. Vaikka esimerkiksi järjestä voi aiemmin olla ollut evolutiivista etua, saattaa tämä tilanne ehkä muuttua ihmisen uudessa ympäristössä. -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

"jama" <jama AT iki PISTE fi> writes: > Ja mihkä tutkimuukseen tuo 5 % perustuu? Ainakin käyttäytymistieteiden > puolella ja ymmärtääkseni myös neurologian puolella tuota 5% pidetään > esimerkkinä julkisuuteen pesiytyneistä myyteistä, jolla ei ole mitään > tieteellistä pohjaa. Yleensä se on minusta 10%. Sitä sitten käytetään erinäisten huuhaa-itsensäkehittämismenetelmien markkinoinnissa, ja aina viitataan että kyseessä on tieteellinen käsitys. Usein vielä puhelevat tosi tieteellisen harkitsevan oloisesti: "Joidenkin tiedemiesten mukaan se olisi noin 9%, joidenkin taas 10,5%, mutta aivan tarkasta määrästä ei vielä olla varmoja. Asiaa kuitenkin tutkitaan tieteellisesti." En varmasti tiedä mistä se on lähtöisin, mutta veikkaisin "harmaan" ja "valkoisen" aivomaterian suhdetta, joka on ilmeisesti tuota luokkaa (harmaata noin 10%). Kun ajattelu tehdään niillä "harmailla aivosoluilla", voi (huuhaa-)ihmiselle tulla mieleen ajatus, että niitä "valkoisia aivosolujakin" voisi käyttää jos vain keksisi miten. (Jos nyt paikalla on joku joka asiaa ei tiedä, niin tuo "valkoinen materia" koostuu hermosolujen kytkennöistä, aksoneista. Valkoinen väri tulee pitkiä aksoneita peittävistä Schwannin soluista, joiden rasvapitoisuus on korkea. Rasva on ilmeisesti hyvä sähköeriste(?), tms. Eli se valkoinen on tosiaan rasvaa. Ihraa. Laardia.) -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Anneli Korhonen <akanvirta AT hotmail PISTE com> writes: > Olipa myytin alkuperä missä tahansa, niin sitkeästi ihmiset siihen > haluavat uskoa. Itse asiassa, olisikohan sittenkin niin, että osa ihmisistä, erityisesti ne jotka uskovat tuohon 10%:n myyttiin, todella käyttävät vain 10% aivokapasiteetistaan... ;-) Hei, tuohan tekee siitä ihan uskottavaa. Taidankin uskoa tuohon juttuun. Mut hetkinen, sittenhän... > Se, että aivoista voidaan leikellä isoja kappaleita pois, ei tarkoita, > että niillä osilla ei olisi ollut käyttöä tai ne olisivat olleet > jotenkin epäaktiivisia. Erilaisissa aivojen toiminnan > kuvantamistutkimuksissa (PET, MRI) ei liene löydetty normaaleista > aivoista kohtia, jotka vain olla möllöttäisivät. Ei se "käyttämätön potentiaali" välttämättä ole mitenkään lokalisoitunut mihinkään tiettyyn kohtaan tai alueeseen, vaan kyse voisi olla esimerkiksi aktiivisuustasosta tai muusta. Vertauskuvallisesti, voihan 1500MHz:n tietokoneprosessoriakin ajaa vain 150MHz:llä, eli käytetään vain 10% kapasiteetistä, mutta kyllä se menee aikas varmasti rikki jos siitä poistetaan yksikin niistä kymmenistä miljoonista transistoreista tai muuten käännetään yksi bitti poikittain. Tms. Toinen hyvä mittari voisi olla jonkinlainen neuraalinen kompleksisuus. Tosin sitä on aika mahdotonta määrittää kokeellisesti... -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Anneli Korhonen <akanvirta AT hotmail PISTE com> writes: > Olipa myytin alkuperä missä tahansa, niin sitkeästi ihmiset siihen > haluavat uskoa. Itse asiassa, olisikohan sittenkin niin, että osa ihmisistä, erityisesti ne jotka uskovat tuohon 10%:n myyttiin, todella käyttävät vain 10% aivokapasiteetistaan... ;-) Hei, tuohan tekee siitä ihan uskottavaa. Taidankin uskoa tuohon juttuun. Mut hetkinen, sittenhän... > Se, että aivoista voidaan leikellä isoja kappaleita pois, ei tarkoita, > että niillä osilla ei olisi ollut käyttöä tai ne olisivat olleet > jotenkin epäaktiivisia. Erilaisissa aivojen toiminnan > kuvantamistutkimuksissa (PET, MRI) ei liene löydetty normaaleista > aivoista kohtia, jotka vain olla möllöttäisivät. Ei se "käyttämätön potentiaali" välttämättä ole mitenkään lokalisoitunut mihinkään tiettyyn kohtaan tai alueeseen, vaan kyse voisi olla esimerkiksi aktiivisuustasosta tai muusta. Vertauskuvallisesti, voihan 1500MHz:n tietokoneprosessoriakin ajaa vain 150MHz:llä, eli käytetään vain 10% kapasiteetistä, mutta kyllä se menee aikas varmasti rikki jos siitä poistetaan yksikin niistä kymmenistä miljoonista transistoreista tai muuten käännetään yksi bitti poikittain. Tms. Toinen hyvä mittari voisi olla jonkinlainen neuraalinen kompleksisuus. Tosin sitä on aika mahdotonta määrittää kokeellisesti... -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Anneli Korhonen <akanvirta AT hotmail PISTE com> writes: > Olipa myytin alkuperä missä tahansa, niin sitkeästi ihmiset siihen > haluavat uskoa. Itse asiassa, olisikohan sittenkin niin, että osa ihmisistä, erityisesti ne jotka uskovat tuohon 10%:n myyttiin, todella käyttävät vain 10% aivokapasiteetistaan... ;-) Hei, tuohan tekee siitä ihan uskottavaa. Taidankin uskoa tuohon juttuun. Mut hetkinen, sittenhän... > Se, että aivoista voidaan leikellä isoja kappaleita pois, ei tarkoita, > että niillä osilla ei olisi ollut käyttöä tai ne olisivat olleet > jotenkin epäaktiivisia. Erilaisissa aivojen toiminnan > kuvantamistutkimuksissa (PET, MRI) ei liene löydetty normaaleista > aivoista kohtia, jotka vain olla möllöttäisivät. Ei se "käyttämätön potentiaali" välttämättä ole mitenkään lokalisoitunut mihinkään tiettyyn kohtaan tai alueeseen, vaan kyse voisi olla esimerkiksi aktiivisuustasosta tai muusta. Vertauskuvallisesti, voihan 1500MHz:n tietokoneprosessoriakin ajaa vain 150MHz:llä, eli käytetään vain 10% kapasiteetistä, mutta kyllä se menee aikas varmasti rikki jos siitä poistetaan yksikin niistä kymmenistä miljoonista transistoreista tai muuten käännetään yksi bitti poikittain. Tms. Toinen hyvä mittari voisi olla jonkinlainen neuraalinen kompleksisuus. Tosin sitä on aika mahdotonta määrittää kokeellisesti... -- -- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth

Edellinen säie: Syvyyden lähteet
Seuraava säie: Stephen Jay Gould kuollut
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]