Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.keskustelu.evoluutio

Säie: Itsekkyys ja epäitsekkyys

Walter Kotiaho <vkotiaho AT beta PISTE hut PISTE fi> writes: > Se mitä tiedän evoluutioteoriasta on, että siinä > oletetaan että kaikki meidän ihmisten toiminta on > biologisesti itsekästä_ ts. kaikki toimintamme pyrkii lajimme > pärjäämiseen maksimointiin olemassaolon taistelussa. Joops, paitsi että itsekkyys tapahtuu monilla eri tasoilla; geenit ovat itsekkäitä, koko genotyyppi on itsekäs, yksilö on itsekäs, eritasoiset roturyhmät ovat jossain määrin itsekkäitä ja lopulta koko laji on itsekäs. Ehkä koko maapallon elämä kokonaisuutenakin toimii "itsekkäästi". > Tämän mukaan kaikki inhimillinen epäitsekäs toiminta on > pohjimmiltaan itsekästä koska se siis pohjimmiltaan > pyrkii edellämainittuun maksimointiin, vaikka epäitsekästä > toimintaa tekevä ihminen ei sitä tiedostakaan. Menikö > oikein? Osittain näin, mutta koska itsekkyyttä on monilla eri tasoilla, voi itsekkäästi toimiva yksikkö olla perimä, ei yksilö itsessään... Siten perimä voi ohjata yksilön toimimaan yksilön suhteen epäitsekkäästi; esimerkiksi se, joka uhraa oman elämänsä 5:n sisarensa elämän vuoksi, edistää _omaa_ perimäänsä keskimäärin tehokkaammin, kuin jos toimisi itsekkäästi... (tämä lienee ajatus) > Tästä on kai enemmän kirjoittanut Dawkins - niminen tiedemies? > (...joo minun on pitkän aikaa pitänyt lukea Dawkinsin > "Sokea kelloseppä", mutta en ole ehtinyt/viitsinyt...) Joo, kannattaisi... > todellisuudessa itsekkyyttä", vai voiko Dawkins tehdä > sellaisen epäitsekkään teon joka ei mahdu hänen teorioidensa > raameihin? Sellainen epäitsekäs teko olisi teko, joka ei hyödytä yhtään maassa elävää olentoa. Luulisin näin... > Onko ajattelussani jotain vikaa kun ajattelen että > biologinen itsekkyys ja common sense-itsekkyys eivät voi > olla täysin eri asioita koska niille käytetään yhtä > ja samaa sanaa "itsekkyys"? En nyt tiiä mitä tarkoitat common sense-itsekkyydellä, mutta luulisin että ovat ihan sama asia... > Oletetaan että elämä on syntynyt Maapallolle > sattumalta. Miten itse kukin meistä sitten tekee aivoissaan > ratkaisuja ja valintoja jotka eivät ole sattumaa vaan > tietoisen harkinnan tulosta? Ihmisen ajatustoiminnoissa on "pyrkimys" johonkin lopputulokseen. Tuohon tietoiseen harkintaan liittyy paljon "sattumaa"; kaikkia asioita ei huomaa ottaa huomioon ja eri tekijöiden intuitiiviset painoarvot vaihtelevat.       Elämän syntymisen jälkeen elävä olento _ei_ toimi enää "sattumanvaraisesti", vaan perimä pyrkii tekemään eliön toiminnasta elinkelpoisempaa. > Miten ihminen voi tarkkailla > sattuma-käsitettä abstraktina objektina ikäänkuin > ulkopuolisena tarkkailijana jios hän itse on sattuman > tulosta ja kaikki hänen ajatusprosessinsakin ovat samaa > sattumaketjua? (Tosin itse putosin tuolloin tuosta > keskustelusta kärryiltä...) Niin minäkin. Menee käsitteenmuodostuksen piiriin, ei tämä elämän alkuperään mitenkään taida liittyä. > Ovatko yllä esittämnäni ajatukset mielestänne pelkkää > sukkelaa verbaalista kikkailua? Luultavasti. > Vai onko niin että teoria absoluuttisesta biologisesta > itsekkyydestä ei riitä selittämään ihmisenä olemista? Juu ei, onhan (nyky-)ihminen muutakin kuin perimänsä tuote. Ihminen kasvaessaan ja oppiessaan absorboi olemustaan ("ihmisyyttä") myös muusta luonnosta, sekä erityisesti kulttuurista. Kulttuuriperintö onkin siksi hyvin oleellisena osana ihmisyyttä pidetty. (meemit, sosiobiologia). Kulttuuriperintö ei kuitenkaan välttämättä "aja geenien yli" ja ole niistä täysin riippumatonta, vaan sisimmillään _enimmäkseen_ palvelee perimän tarpeita. > Siis voiko ihminen olla oletetun biologisen absoluuttisen > itsekkyyden "yläpuolella"? Kannattanee puhua hyvin monimutkaisesta "kokonaisuudesta", jossa geneettinen ja kulttuurillinen perintö yhdessä muodostavat ihmisyyden. Kumpaakaan ei voi täysin erottaa tästä kokonaisuudesta, vaikka onkin ehkä niin, että kulttuuri täysin vapaasti perimän ohjaamana kehittyessään muodostuisikin lähes aina melko samantyyppiseksi.       Kulttuurin ja sen komponenttien synty on siis tavallaan vähän kuin elämän syntyä, ja me olemme "kahdella tapaa eläviä". ---- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/~magi/) -- Evolutionary algorithm researchers do it with the fittest individuals -- ----

Edellinen säie: Jumalan määrittelemisestä (Oli: Vielä 7% tuuliajolla)
Seuraava säie: Genesis ja suuri pamaus (Re: Kreationistista...)
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]