Magi

Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.harrastus.astronomia

Säie: Mustien aukkojen haihtuminen vs aikavääristymä -paradoksi

Edellinen säie: CME auringosta, kohta näkyy värejä :-)
Seuraava säie: Mustien aukkojen haihtuminen vs aikavääristymä - paradoksi
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]
Newsgroups: sfnet.harrastus.astronomia
Subject: Mustien aukkojen haihtuminen vs aikavääristymä -paradoksi
From: magi AT iki PISTE fi (Marko Grönroos)
Date: 15 Jun 2000 19:28:31 +0300

Aloin tässä mustia aukkoja hieman pohtiessani ihmettelemään erästä
paradoksia, joka näyttäisi syntyvän kahdesta perustekijästä:

Oletus 1) Kun havaitsija putoaa mustaan aukkoon, havaitsee hän gravitaation
aiheuttaman aikavääristymän. Hänen kannaltaan aika ulkomaailmassa
näyttää kulkevan jatkuvasti nopeammin, ja vastaavasti ulkomaailmasta
katsottuna havaitsija näyttää liikahtelevan koko ajan hitaammin. Ajan
kulku ulkopuolella nopeutuu niin paljon, että kun havaitsija lähestyy
äärettömän tiheää singulariteetti-ydintä, näyttää ajan kulku
ulkomaailmassa putoavan havaitsijan kannalta nopeutuvan kohti
ääretöntä.

Oletus 2) Mustat aukot "haihtuvat" vähitellen, johtuen spontaanien
hiukkas-antihiukkasparien toisen komponentin syöksymisestä mustaan
aukkoon. Tällöin mustilla aukoilla on "elinikä".

Seuraamus 1: Näistä seuraa, että ennen kuin kappale on pudonnut
singulariteettiin, on musta aukko jo haihtunut, jolloin se ei loppujen
lopuksi putoakkaan singulariteettiin.

Seuraamus 2: Jos henkilö ei voi pudota singulariteettiin, ei mikään
voi sinne päästä singulariteetin syntymisen jälkeen. Myöskään sen
syntyminen ei ole mahdollista, koska sen synnyttävä aine ei koskaan
ehdi romahtamaan singulariteetiksi ennen kuin se on haihtunut.

Seuraamus 3: Tällä perusteella täydellistä singulariteettia, jossa
tiheys olisi ääretön, ei voisi olla olemassa.

Mutta, en nyt tunne mustia aukkoja juurikaan, ehkä tiedä edes sitä
että aikavääristymä teorioiden mukaan äärettömäksi vasta
singulariteetissa, vaiko jo tapahtumahorisontissa. Jos aikavääristymän
äärettömyys koskee tapahtumahorisonttia, ei tapahtumahorisontin
sisäpuolelle voisi tämän mukaan koskaan päästä mitään, eikä sitäkään
siten olisi olemassakaan.

Johtopäätös: Koko "musta aukko" olisi siten "lähes-musta aukko", jossa
aika olisi hidastunut lähes-äärettömän hitaaksi. Ajan hidastuminen
kasvaisi tällöin mentäessä alaspäin, mutta varsinaista
singulariteettia (tai tapahtumahorisonttia) ei missään vaiheessa
tulisi vastaan.

Yllämainitut oletukset näyttäisivät siis johtavan tälläiseen
johtopäätökseen. Mitä olen ymmärtänyt väärin? Eli onko tässä jotain
tekijöitä joita en tunne?

--
-- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/)
-- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom

Edellinen säie: CME auringosta, kohta näkyy värejä :-)
Seuraava säie: Mustien aukkojen haihtuminen vs aikavääristymä - paradoksi
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]