Contact info
Word
Research
   Publications
Studies
Free Software
Hobbies
Articles
Photography
About me
   Curriculum Vitae

©Marko Grönroos, 1998

USENET News sfnet.harrastus.astronomia

Säie: Aurinko, kaasua ?

"Vesa Petäys" <vesa PISTE petays AT pp PISTE inet PISTE fi> writes: > > -Oletetaan että raskaat metallit ovat syntyneet Supernovan räjähdyksen > > edellä. > > ... ja myös itse supernovaräjähdyksessä! Nimenomaan juuri siellä. Muutoin niitä ei synny. > Edelleen kepeästi harrastuspohjalta arvelisin, että Auringon sisuksessa > tapahtuu erittäin väkivaltaisia reaktioita ja energiaa virtaa valtavalla > voimalla ulospäin. Auringon keskusta ei ole sellainen leppoisa paikka, > jossa eri aineet voisivat rauhassa asettua kerroksiksi tiheyksiensä > mukaiseen järjestykseen. Lähempänä pintaa Auringossa on sitten > konvektiosoluja, jotka tehokkaasti sekoittavat pintaosien ainesta. Auringon pinnalla tosiaan tapahtuu konvektiota, mutta kuulemani mukaan sisäosissa sitä ei tapahtuisi. Energian virtaus olisi siten vain fotonien siirtymistä ulospäin (silleen hitaasti pomppimalla). -- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom

"Vesa Petäys" <vesa PISTE petays AT pp PISTE inet PISTE fi> writes: > > Auringon pinnalla tosiaan tapahtuu konvektiota, mutta kuulemani mukaan > > sisäosissa sitä ei tapahtuisi. Energian virtaus olisi siten vain > > fotonien siirtymistä ulospäin (silleen hitaasti pomppimalla). > > Onko tämä kommentti nyt käsitettävä niin, että haluat tukea tämän stringin > aloittaneen Paavo Väisäsen käsitystä, että Auringolla on rauta-nikkeli-ydin > ja että Auringon sisäosissa ovat atomiytimet järjestäytyneet kerroksiksi > alenevan tiheyden mukaiseen järjestykseen En tiedä miten se olisi käsitettävä. Tuolla lailla auringosta jotain tietävä fysiikan dosentti (vaikkakaan ei erityisesti tähtitieteilijä) minulle kertoi asiasta keskusteltaessa. Näemmä myös Tähtitieteen perusteissa asia kerrotaan myös samalla lailla. Ko. fyysikko kertoi myös, että auringossa eri aineet eivät olisi kerrostuneet, vaan jakautuneet tasaisesti. Ymmärtääkseni jonkinlaista kerrostumista tapahtuisi tähtien myöhemmissä kehitysvaiheissa, ainakin raskailla tähdillä (kts. Tähtitieteen perusteet). Auringon ja tähtien rakennetta koskevat teoriat eivät vielä liene aivan lopullisesti lukkoon lyötyjä, joten ehkä tähänkin asiaan voisi vielä tulla korjauksia. Itse, joka en asiaa paljoakaan tunne, en pitäisi edes selvänä että raskaat atomit välttämättä selviävät hajoamatta Auringon ytimessä. En myöskään ymmärrä miksei kerrostumista voisi tapahtua ja sinällään sekin kuullostaa ihan loogiselta. Kun en siis tunne perusteita suuntaan tai toiseen. > Ei kai sentään! Minusta sellainen on aika raju väite, jolle en löydä tukea > mistään alan opuksesta! Se vaatisi siksi mielestäni erillisen perustelun! > Lakoninen "kuulemani mukaan" ei tässä oikein riitä lähdeviittaukseksi ;-) -- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom

"Vesa Petäys" <vesa PISTE petays AT pp PISTE inet PISTE fi> writes: > Marko Grönroos <magi AT iki PISTE fi> kirjoitti > > "Vesa Petäys" <vesa PISTE petays AT pp PISTE inet PISTE fi> writes: > > > > > > Onko tämä kommentti nyt käsitettävä niin, että haluat tukea tämän > stringin > > > aloittaneen Paavo Väisäsen käsitystä, että Auringolla on > rauta-nikkeli-ydin > > > ja että Auringon sisäosissa ovat atomiytimet järjestäytyneet kerroksiksi > > > alenevan tiheyden mukaiseen järjestykseen > > > > En tiedä miten se olisi käsitettävä. Tuolla lailla auringosta jotain > > tietävä fysiikan dosentti (vaikkakaan ei erityisesti tähtitieteilijä) > > minulle kertoi asiasta keskusteltaessa. Näemmä myös Tähtitieteen > > perusteissa asia kerrotaan myös samalla lailla. > > Olen yllättynyt. Ilmeisesti nuo sivut ovat minulta jääneet lukematta. Hmm, toivottavasti ymmärsit oikein viittaukseni "tuolla lailla", jolla en viitannut ym. kerrostumistulkintaasi. Sananmuotoni oli ehkä epäselvä, äh. Minulla on vain vanha painos Tähtitieteen perusteista, joka kertoo (sivu 306, Luku 12.3):             ''keskiosa on radiatiivinen ja ulko-osa konvektiivinen. Koska             keskiosat ovat radiatiivisessa tasapainossa, ei aineen             sekoittumista tapahdu. Ulko-osat sen sijaan sekoittuvat, mutta             siellä ei tapahdu ydinreaktioita. Vety vähenee nopeimmin aivan             keskustassa. Sen vuoksi keskusosien kemiallinen koostumus muuttuu             siten, että vedyn määrä on pienimmillään ja heliumin suurimmillaan             tähden keskipisteessä.             Kun vedyn määrä ytimessä vähenee, liikkuu tähti HR-diagrammissa             hitaasti löspäin aluksen melkein pääsarjan suuntaisesti. Sen             kirkkaus ja lämpötila siis nousevat jonkin verran, mutta säde ei             muutu. Tähden kehityskäyrä kääntyy vähitellen oikealle, kun vedyn             palaminen ytimessä lähestyy loppuaan. Vedyn loputtua ydin sisältää             lähes yksinomaan heliumia. Palaminen jatkuu ytimen ulkoreunalla             olevassa paksussa kuoressa, joka siirtyy hitaasti ulospäin             kasvattaen heliumytimen massaa. ...'' Kirjassa ei kerrota millä perusteella näin olisi, eikä siinä ole lähdeviitteitä. Kirjassa mainitaan myös, että jotkin Aurinkoa koskevat teoriat perustuvat teoreettisiin aurinkomalleihin, joiden ennusteet ovat joiltain osin ristiriidassa havaintojen kanssa. Mikään ei siis tosiaan ole varmaa, vaikkakin kenties perusteltua. Vähittäinen kerrostuminen alkaa kuitenkin näyttää vähitellen täysin selvältä, sillä jos kaasu ei sekoitu ja kovin palaminen tapahtuu ytimessä, ei helium pääse sieltä poiskaan. Kirja ei kuitenkaan mainitse mitään siitä, mikä on Auringon tilanne juuri tällä hetkellä, eli onko keskusta jo nyt yksinomaan heliumia. Lisäksi kerrotaan, että Aurinkoa paljon kevyemmät tähdet ovat täysin konvektiivisia, eli aineet sekoittuvat voimakkaasti. Raskailla tähdillä taas ydin on konvektiivinen, pintakerros radiatiivinen. Nämä erot johtavat erilaiseen palamisvauhtiin, yms. Jättiläistähdet kerrostuvat viimeisinä vaiheinaan erittäin voimakkaasti ja niillä tosiaan on valtava rautaydin. Kts. sivu 309. Nyt kun tästä aiheesta tuli härkänen, otin myös Britannican käteen, jossa asia on näemmä selitetty vastaavasti:             The geologic record of the Earth and Moon reveals that the Sun has             been shining at least four billion years. Considerable hydrogen             has been converted to helium in the core, where the burning is             most rapid. The helium remains there, where it absorbs radiation             more readily than hydrogen. This raises the central temperature             and increases the brightness. Model calculations conclude that the             Sun becomes 10 percent brighter every billion years; hence it must             now be at least 40 percent brighter than at the time of planet             formation. This would produce an increase in the Earth's             temperature, but no such effect appears in the fossil             record. There may be compensating thermostatic effects in the             atmosphere of the Earth, such as the greenhouse effect and             cloudiness. The increase in solar brightness can be expected to             continue as the hydrogen in the core is depleted and the region of             nuclear burning moves outward. At least as important for the             future of the Earth is the fact that tidal friction will slow down             the Earth's rotation until, in four billion years, its rotation             will match that of the Moon, turning once in 30 of our present             days.             The evolution of the Sun should continue on the same path as that             taken by most stars. As the core hydrogen is used up, the nuclear             burning will take place in a growing shell surrounding the             exhausted core. The star will continue to grow brighter, and when             the burning approaches the surface, the Sun will enter the red             giant phase, producing an enormous shell that may extend as far as             Venus or even the Earth. Fortunately, unlike more massive stars             that have already reached this state, billions of years will pass             before this catastrophe occurs. Lainaus sivulta: http://www.britannica.com/bcom/eb/article/0/0,5716,118794+3+110144,00.html jossa asiaa on käsitelty varsin laajasti. -- -- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/magi/) -- Paradoxes are the source of truth and the end of wisdom

Edellinen säie: 5.5. konjunktiosta lisätietoja
Seuraava säie: CME auringosta, kohta näkyy värejä :-)
[Muut säikeet] [Muut uutisryhmät]