Magi
Esittely
Uutisia
Arkisto
  Luonnonuskonnot
  Ateismi
Panteismi
  Johdanto
  Uskontunnustus
  Eri muodot
  ... ja uuspakanuus
  ... ja ateismi
  Meditaatio
  Muuta...
Uusnoituus
  Johdanto
    * Historia
    * Seremonia
    * Etiikka
    * Suhde uskontoon
    * Maailmankuva
  Lyhyitä vastauksia
  Uusnoituus-tutkielma
  Wicca ja New Age
Uuspakanuus
  Johdanto
  Juhlapyhät
    * Marrasyö
    * Joulu
    * Kevätjuhla
    * Vappu
  Maailmankuva
  Luontosuhde
  Aasainusko
  Jumalataruskonto
Muuta
  Taivasmyyttejä
Kirjallisuus
  Uusnoituus
  Uskonnonfilosofia
Postituslistat
Tapahtumia
Linkit

© Marko Grönroos, 2000

Marko Grönroos, Kesäkuu 2000

Ateismi-FAQ

Ateismista puhuttaessa tarkoitetaan ja ymmärretään sillä usein hyvinkin erilaisia asioita. Allaolevat vastaukset "usein kysyttyihin kysymyksiin" (FAQ) ateismista ovat pyrkimys antaa selkeä kuva siitä, mitä ateismilla nykyään tarkoitetaan ja mitä sillä ei tarkoiteta.

Allaolevia vastauksia on käsitelty ehkä syvemmälti ja tarkemmin kuin mitä yleensä ateismin määrittelyissä tehdään. Metsolankin aihepiiriin kuuluu sellaisia uskontoja tai uskontojen muotoja, jotka ovat selvästi ateistisia, vaikka niissä saatetaankin puhua jumalista.

Tämä käsittelytapa on siten toivottavasti uskonnonfilosofisesti oikeampi kuin monet muut ateismin käsittelytavat. Mikäli jokin kohta on edelleen epäselvä tai moniselitteinen, pyydän kommentoimaan asiasta joko itselleni, sfnet.keskustelu.uskonto tai sfnet.keskustelu.uskonnottomuus -uutisryhmiin, tai lehto-keskustelu-postituslistalle.

---

1. (Määritelmä) Mitä tässä FAQ:ssa tarkoitetaan "jumalalla"?

Huomautus 1:
Tämä ateismi-FAQ tekee siten merkittävän maailmankuvallisen eron niiden uuspakanauskonnollisuuden ja panteismin muotojen välille, jotka määrittelevät jumalan käsitteen eri tavalla.
Tarkoitamme tässä tekstissä "jumalalla" (kirjoitettu erityismerkityksen vuoksi aina alleviivattuna) aina jumalaa erityisessä merkityksessä:

Jumala on persoonallinen (älyllinen ja tietoinen) ja yleensä yliluonnollinen (transkendentti, ei-materiaalinen eli ei fysikaalisten lakien alainen) olento, joka on joko luonut maailmankaikkeuden tai hallitsee tai on kykenevä hallitsemaan sitä tai sen osaa tai piirrettä.
Huomautus 2:
Tässä määritelmässä on toistaiseksi jätetty auki ''yliluonnollisen'' käsite, joka on hyvin vaikea -- jopa mahdoton -- määritellä selkeästi.

Erityisesti tarkoitamme esimerkiksi kristinuskon kuvaamaa "Jahve-jumalaa", joka olisi luonut maailmankaikkeuden ja hallitsisi sitä sen ulkopuolelta. Myös enkelit ja muut vastaavat yliluonnolliset olennot lasketaan jumaliksi. Yliluonnollisuus ei ole aivan välttämätön piirre - esimerkiksi nk. panpsyykkinen jumala katsotaan tässä jumalaksi. Samoin jumalaksi katsotaan sellainen ei-inhimillinen korkeampi äly, jonka katsotaan hallitsevan asioita maapallolla.

Jumala-käsitettä on hyvin vaikea -- ja luultavasti mahdotonta -- määritellä tyhjentävästi kaikkien uskontojen ja näkemysten kannalta.

Tässä tekstissä emme tarkoita jumalalla sellaisia Jumalan tai jumalten määritelmiä, kuten:

  • jumalia symbolisessa tai vertauskuvallisessa mielessä
  • Jumalaa panteistisessa mielessä, eli luontoa eli maailmankaikkeutta
  • sellaista maan ulkopuolista älyä (ETI), joka selvästi ei omaa yliluonnollisia piirteitä, eikä hallitse elämää maapallolla
  • arvostettua ja tärkeää henkilöä, kuten esimerkiksi Kuningasta (Elvistä)
  • arvostettua ja tärkeää esinettä
  • voimakasta hallitsijaa

Nämä jumalamääritelmät eivät yleisesti ottaen ole ateismin vastaisia.

---

2. Mitä on ateismi?

Ateismi on teismin vastakohta, sikäli kun "teismi" tarkoittaa uskoa yllä määriteltyjen jumalten olemassaoloon.

Ateismi on siten pääsääntöisesti:

a) uskon puutetta jumaliin.

Ateistilta voi siis kysyä: "Uskotko, että olemassa yksi tai useampia jumala?" Tällöin ateisti vastaa: "En usko." Kyseessä on todella uskon puuttuminen, eli: "Uskotko, että mitään tälläisiä jumalia ei ole olemassa?" Vastaus: "En usko. En tiedä onko vaiko eikö."

Tämä on siis ateismin agnostinen komponentti (kts. Miten ateismi poikkeaa agnostismista?).

b) uskoa siihen, että joidenkin uskonnollisten maailmankuvien mukaisten jumalien olemassaolo on hyvin spekulatiivinen hypoteesi, jonka todennäköisyys on erittäin alhainen verrattuna siihen hypoteesiin, että kyseessä olisi vain myyttien kirjoittajien mielikuvituksellinen keksintö.

Uskonnot perustuvat paitsi myyteille, myös erityisille uskonnollisille kokemuksille. Tälläisille kokemuksille on kaksi tulkintaa: 1) kokemus on suora todistus jumalan olemassaolosta, 2) kokemus on puhtaasti mielensisäinen eli psykologinen ilmiö. Ateisti pitää vaihtoehtoa 2 uskottavampana.

Tälläinen nk. apriorinen uskomus (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) ei kuitenkaan ole ateistille "absoluuttisen varma" (eli ei dogmaattinen kuten alla), vaan se on maailmankuvan puitteissa tehty falliibeli (eli mahdollisesti erheellinen) arvio, mutta silti hyvin perusteltavissa oleva arvio.

c) uskoa sellaiseen maailmankuvaan, johon ei sisälly jumalia.

Kuten 2b, ei tätä maailmankuvaa pidetä ehdottoman varmasti oikeana, vaan katsotaan, että jos jumalia on olemassa, niiden olemassaolo tulisi todistaa selvästi ennen kuin niihin voidaan uskoa. (kts: Uskovatko ateistit mihinkään?)

Huomautus 3:
Yllä teismi määriteltiin uskoksi "persoonalliseen yliluonnolliseen jumalolentoon." A-teismi on aina suhteessa teismin määritelmään. Jos esimerkiksi Elvis Presley tai jokin kissa määritellään "jumalaksi", ei ateisti löyhien teismin määritelmien mukaan uskoisi Elviksen tai kyseisen kissan olemassaoloon.
Huomaa, että tämä määritelmä riippuu vahvasti jumalan määritelmästä ja sen laajuudesta. Tiukassa merkityksessä jumalan tarkoitetaan esimerkiksi juutalaisten yliluonnollista luoja-ylijumalaa, laveassa merkityksessä myös enkeleitä tai kreikkalaisia polyteistisiä jumalia. (Kts. myös Huomautus 3).

---

3. Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?

Dogmaattinen apriorinen (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) ateismi eli "jyrkkä ateismi" eli "telaketjuateismi" tarkoittaa vakaata uskoa siihen, että mitään persoonallisia, yliluonnollisia jumalia ei ole eikä voi olla olemassa. Sellaisen todennäköisyys siis katsotaan nollaksi. Tämä uskomus muodostaa nk. apriorisen (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) väitteen, jonka mukaan johonkin on perusteltua uskoa ilman havaintoja. Koska olemassaolemattomuudesta ei voi olla havaintoja, on väite siten loogisesti epävalidi.

Dogmaattisuus tarkoittaa tässä täysin varmaa uskoa, joka on perustelemattomuutensa vuoksi katsottava epäloogiseksi. Se on myös agnostisen periaatteen (2a) vastainen.

Tämä ateismin muoto on kuitenkin se, mitä teistit yleensä haluavat ateismilla tarkoitettavan. Tälläisen väärinymmärryksen levittäminen on puhdasta uskonnollista propagandaa.

---

4. Miten ateismi poikkeaa agnostismista?

Ateismi on pääsääntöisesti agnostista (kts. 2a), mutta lisäksi ateisti tekee arvion jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta muihin hypoteeseihin verrattuna (kts. 2b). Dogmaattinen ateismi ei ole agnostista. Ateismi ja agnostismi siten leikkaavat toisiaan, mutta eivät kuitenkaan sisällä toisiaan tai ole täysin erilliset.

Yleisessä merkityksessä agnostismi tarkoittaa, että meillä ei voi olla täysin varmaa tietoa mistään. Erityisessä merkityksessä sillä tarkoitetaan, ettei meillä ole tietoa jumalten olemassaolosta. Täysin puhdas (tai "vahva") agnostikko ei suostu tekemään edes arviota jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta. (Epädogmaattinen eli "heikko") ateismi on siten myös "heikkoa" agnostismia.

---

5. Eikö ateismi ole uskonto siinä missä muutkin, koska siinä uskotaan?

Tälle harhaluulolle (ja propagandalle) on parikin syytä. Yksi syy on se, että monet luulevat (tai haluavat) ateismissa uskottavan, ettei minkäänlaista jumalaa ole olemassa. Kuvitellaan siis ateismin olevan aina dogmaattista (kts. Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?).

Tämä "ateismi on uskonto" -väite on Suomessa ehkä hieman yleisempi kuin ulkomaisessa keskustelussa. Tämä johtuu kielemme valitettavasta piirteestä yhdistää uskomus (belief), usko eli sokea luottamus (faith) ja uskonto (religion). Muissa kielissä ei usko-sanan ja uskonnon välillä ole yhtä suoraa yhteyttä (Kts. Mitä on uskonto?)

Eli yleisesti, ateismi ei ole uskonto.

---

6. Onko ateismi uskonnottomuutta?

Tämä riippuu siitä mitä ''uskonnolla'' ja ateismilla tarkoitetaan. Ateismi on periaatteessa a-teismia eikä a-religionismia eli uskonnottomuutta. Jos kuitenkin määritellään ''uskonto'' sellaiseksi, jossa uskotaan jumaliin, on ateismi tällöin myös uskonnottomuutta.

Tämä on kuitenkin vain yksi uskonnon määritelmä, mutta se johtaa ateististen uskontojen kohdalla määritelmäongelmiin. On siten selkeintä pitää ateismin ja uskonnottomuuden käsitteet selvästi erillään.

---

7. Mitä on uskonto?

Uskonto tarkoittaa yleisesti jonkin jumalan, jumalten, esi-isien henkien tai (yleisemmin) muun yliluonnollisen palvontaa, palvelusta, kunnioitusta tai yleensäkin sellaiseen uskomista. Tässä jumalilla voidaan tarkoittaa paitsi jumalia, myös luonnollisia asioita kuten luontoa tai maailmaa itseään (vrt. panteismi) tai jumaluuksia vertauskuvallisessa tai symbolisessa mielessä. (Jotkin jumalamääritelmät ovat siten ateistisia).

Suomen sana uskonto viittaa hämäävästi uskomisen oleellisuuteen uskonnossa. Tarkoitamme uskonnolla kuitenkin yleisempää käsitettä, joka on sama kuin esimerkiksi englannin religion-sanan kuvaama käsite.

Kirjaimellisesti tulkittuna latinalaisperäinen re-ligio -sana tarkoittaa yhteyden löytämistä johonkin jumalaan (tai muuhun vastaavaan) tai sitoutumista jonkin jumalan sääntöjen seuraamiseen.

Uskonnolle ei ole olemassa yhtä selkeää määritelmää - tai hyvinkin erilaisia määritelmiä on satoja. Kuvaannollisessa merkityksessä uskonnolla voidaan tarkoittaa melkein mitä vain. Esimerkiksi UNIX-käyttöjärjestelmää kutsutaan usein "uskonnoksi". Henkilönpalvonta on "uskontoa". Alanah Myles laulaa mustasta sametista "uskontona". Tässä merkityksessä ateismikin ehkä voikin olla "uskonto", samoin se voi olla sitä jos "uskonto"-sanalla tarkoitetaan "maailmankatsomusta" tai "järkevää ajattelua", mutta ei juuri muissa merkityksissä.

---

8. Uskovatko ateistit mihinkään?

Kyllä uskovat. Uskomukset ovat esimerkiksi tieteen perusta, mutta tällöin uskomus-sanaa käytetään aivan eri merkityksessä kuin esimerkiksi kristinuskossa. Tieteellinen uskomus on vain (aina epävarmoihin) havaintoihin ja/tai hyviin perusteluihin perustuva teoria, kun taas monissa uskonnoissa se tarkoittaa "sokeaa luottamusta ja antautumista", vain tunnepohjaiseen uskonnolliseen kokemukseen perustuen. Uskomus ja uskonnollinen usko ovat siis kaksi eri käsitettä.

Ateismi ei sinällään tarkoita uskoa ''tieteelliseen maailmankuvaan'', vaikkakin varmasti useimpien ateistien maailmankuva noudatteleekin sitä.

Huomautus 4:
Tieteellisessä kielessä aprioriset uskomukset ovat "hypoteeseja" ja aposterioriset "teorioita". Täysin perustelemattomat aprioriset uskomukset ovat oikeastaan vain "konjenktuureja" eli arvauksia.

Uskomus voi perustua tehtyihin havaintoihin, jolloin kyseessä on "aposteriorinen" uskomus. Aposterioriset uskomukset eivät koskaan ole täysin varmoja, vaan ne riippuvat havaintojen luotettavuudesta. Ilman kokeita muodostetut uskomukset ovat "apriorisia". Aprioriset uskomukset voivat olla perusteltuja (esim. "uskon että kuolen jos hyppään Eiffel-tornin katolta ilman turvalaitteita") tai perustelemattomia (esim. "ois kivaa jos...").

Mutta joka tapauksessa se, että uskoo johonkin asiaan, ei tee vielä uskontoa. (Kts. Eikö ateismi ole uskonto siinä missä muutkin)

---

9. Eivätkö ateistit muka palvo mitään?

Ateismissa ei sinällään "palvota" mitään, mutta ateismi ei myöskään poissulje kaikkea palvontaa, vain yliluonnollisten jumalten palvonnan. Ateisti voi palvoa vaikka rockmuusikkoa, jos niin haluaa. Myös sellainen uskonto, jossa harjoitetaan jonkin palvontaa, voi olla ateistinen, jos siinä ei uskota yliluonnollisten jumalten olemassaoloon.

---

10. Onko panteismi ateismia?

Ainakin naturalistinen eli monistinen eli materialistinen eli tieteellinen panteismi on ateistista ja sitä kutsutaan myös uskonnolliseksi ateismiksi. Panteismissa määritellään: "Luonto eli maailmankaikkeus on yhtä kuin Jumala." Tällöin se, ettei usko Jumalaan tarkoittaisi, ettei usko maailman olemassaoloon. Näin ristiriitaista uskomusta ateisteilla ei ole. Panteismin -teismi-liite viittaa siten eri teismin merkitykseen, kuin mihin ateismi-sanassa viitataan. Huomaa kuitenkin, että esimerkiksi nk. panpsyykkinen tai dualistinen panteismi (vrt. vaikka Star Wars) eivät ole ateistisia. Myöskään panenteismi ei ole ateistista, koska Jumalalla on siinä yliluonnollinen komponentti.

Panteismilla tarkoitetaan yleisesti maailman eli luonnon pitämistä pyhänä. Tämä pyhyys on subjektiivista, eikä se edellytä objektiivista, yliluonnollista piirrettä maailmassa.

---

11. Mitkä muut uskonnot ovat ateistisia?

Esimerkiksi sellaiset modernit buddhalaisuuden muodot, joissa ei nähdä persoonallisia henkiolentoja (useimmissa buddhalaisuuden muodoissa kylläkin nähdään). Vastaavasti sellaiset hindulaisuuden muodot, joissa Brahma ja muut jumalat ymmärretään panteistisesti (muttei dualistisesti tai panpsyykkisesti) tai vertauskuvallisesti, ovat myös ateistisia. Myös kristinuskosta on vapaampaan teologiaan perustuvia ateistisia muotoja, joissa Jumala käsitetään vain vertauskuvallisesti tai panteistisesti. Sama periaate pätee (uus-)pakanauskontoihin, kuten wiccaan, satanismiin, uusdruidismiin, aasainuskoon, jne.

---

12. Eikö ateismi ole täysin moraalitonta?

Ateismiin ei liity mitään eettistä säännöstöä, päinvastoin kuin useimpiin uskontoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ateistilla voisi olla moraalia. Ateisti on vapaa noudattamaan mitä hyvänsä eettistä säännöstöä, jota pitää hyvänä, vaikkapa kristillistä. Ateistit noudattavat ns. humanistista etiikkaa, jossa katsotaan ainoaksi mielekkääksi etiikan perusteeksi ihmisten itsensä tarpeet, sen sijaan että noudatettaisiin mielikuvitusolentojen vaatimuksia.

Koska mitään moraalia sanelevaa Jumalaa ei ateismin näkökulmasta katsottuna todellisuudessa ole, ovat kaikkien uskontojen ja myyttien moraalisäännöstöt ihmisten keksintöä. Koska ne ovat ihmisistä ja heidän tarpeistaan lähtöisin, ovat ne periaatteessa enimmäkseen myös humanistista etiikkaa. Täten myös "kristillinen etiikka" on todellisuudessa enimmäkseen länsimaista humanistista etiikkaa. (Osa kristillisestä etiikasta kuitenkin palvelee vain uskontoa itseään.)

---

13. Kirjoitetaanko jJumala isolla vai pienellä?

Suomen kielessä erisnimi kirjoitetaan aina isolla, kun taan yleisnimi kirjoitetaan aina pienellä. Esimerkiksi kristinuskon jumalan (yleiskäsite eli kirjoitetaan pienellä) suomenkielinen nimi on Jumala (isolla) tai oikeammin Jahve tai El. Erisnimeä Jumala (isolla) käytetään aina viittaamaan monoteististen tai monolatristen uskontojen ainoan jumalan tai polyteististen uskontojen ylijumalan nimenä. Erisnimellä viitataan siis "aivan erityiseen jumalaan". Myös hindujen ylijumalaa (Brahmaa) kutsutaan hindulaisuudesta suomeksi keskusteltaessa Jumalaksi (isolla). Sekä Jahve että Brahma ovat jumalia (pienellä).

Alunperin nimi Jumala on tarkoittanut muinaissuomalaista pakanallista taivaanjumalaa Jumalaa eli Ukkoa.

Entä rRaamattu? Raamattu on kirjan nimi eli erisnimi, joka kirjoitetaan isolla. Erisnimistä johdetut yleisnimet kirjoitetaan pienellä, kuten puhuttaessa "raamatullisesta", "jeesustelusta" tai "darwinismista".

Uskontojen ja oppien nimet kirjoitetaan suomessa aina pienellä, toisin kuin englannissa.

---

14. Ateismin perusteella on vainottu ja tapettu ihmisiä esimerkiksi Neuvostoliitossa ja Kiinassa.

Ihmisiä tapettiin Neuvostoliitossa poliittisista syistä, ei ateismin vuoksi. Neuvostoliitossa vainottiin paitsi uskontoja, usein myös ateistisia järjestöjä. Uskonnotkin sallittiin, mikäli niitä ajavat järjestöt eivät uhmanneet Puolueen valtaa.

Kommunismin sitominen ateismiin on täysin keinotekoista. Marx teki niin, koska oli itse ateisti, mutta sille ei ole mitään loogista perustetta. Marxilaisuus oli ateistista, koska Marx halusi Puolueesta korkeimman valta-auktoriteetin, jonka kanssa kirkko tai jumalat eivät saaneet kilpailla. Opillisesti kommunismi sopisi oikein hyvin kristinuskon oppeihin, jotka, kuten tiedämme, eivät ole ateistisia.

Ateistisessa Kiinassakin tapahtuu selviä uskonnonvapauden loukkauksia. Tämä on kuitenkin eettinen kysymys, eikä ateismi itsessään määrittele etiikkaa. Kiinalainen eettinen järjestelmä selvästikin poikkeaa länsimaisesta humanistisesta etiikasta. Korkeintaan tämä osoittaa, että ateistit kykenevät sortamaan muiden maailmankatsomusten edustajia siinä missä muutkin (vrt. kristinusko). Toisin kuin monissa muissa maailmankatsomuksissa (vrt. kristinusko), ei tätä sortoa kuitenkaan perustella "ateismin jumalan käskyillä", jollaisia ei ole.