Panteismi ja ateismi: uskonnolliset ateistit

Galaksin NGC253 alue, jossa tapahtuu tähtienmuodostusta. Kuva: Jay Gallagher & Alan Warson, NASA.

Panteistit eivät halua vain suhtautua negatiivisesti Jumaliin ja tämän maailman tuolla puolen oleviin taivaisiin. He haluavat kokea tämän elämän, tämän maan ja tämän universumin intohimoisen positiivisesti. Monilla tunnetuilla ateisteilla on ollut samoja tunteita.

Teistit ja muut kriitikot ovat usein suhtautuneet panteismiin pitäen sitä valeasuisena ateismina.

Silti ateistit eivät usein luota panteismiin, vaan näkevät sen valeasuisena teisminä.

Monet ateistit ovat niin keskittyneitä taistelemaan vihollistaan - teismiä - vastaan, että he hyppäävät vastakkaiseen äärimmäisyyteen, halventaen elämän vain sokean itsekkäiksi geeneiksi tai universumin valjuksi mitättömyydeksi.

Siitä huolimatta on monilla ateisteilla - jopa tunnetuimmilla ja sotaisimmilla - ollut voimakkaita tunteita luontoa ja maailmankaikkeutta kohtaan: kunnioituksen, rakkauden, hämmästyksen ja luontoon ja materiaaliseen universumiin kuulumisen tunteita. Alempaa tältä sivulta löydät lainauksia, jotka osoittavat nämä tunteet hyvin selvästi, Humen, d'Holbachin, la Mettrien, Shelleyn ja Saganin lausumina.

Ne ovat niin lähellä niitä tunteita, joita uskovat tuntevat jumaliaan kohtaan, että niitä voi jo kutsua uskonnollisiksi. Tämä on panteismin lähtökohta aivan tarkalleen.

Joukko ateisteista on mennyt myös tätä pidemmälle. Jotkut ovat puhuneet ``uskonnollisesta ateismista.´´ Monismi, kosmismi ja myönteinen ateismi ovat olleet muita nimiä samalle suhtautumistavalle.

Huomattava ateisti ja humanisti, Carl Sagan, kirjoitti:

Uskonto, vanha tai uusi, joka korostaisi modernin tieteen paljastamaa universumin suurenmoisuutta, saattaisi kyetä valjastamaan sen suuren ihailun ja kunnioituksen, jota perinteiset uskot eivät juuri ole hyödyntäneet. Ennemmin tai myöhemmin sellainen uskonto tulee syntymään.

[Pale Blue Dot, 1994]

Tuo uskonto on jo olemassa. Se on moderni, tieteellinen panteismi.

Olisi mahdollista käydä läpi jokainen klassinen ateistinen hyökkäys teismiä vastaan, eikä yksikään kohta sopisi tieteelliseen panteismiin. Ateistien vastaisuus panteismia kohtaan perustuu usein tietämättömyydestä modernista panteismista. Tavallisin oletus on, että kaikki panteistit yhtyvät Spinozaan, joka uskoi universumilla olevan älyllinen mieli ja äärettömiä ominaisuuksia. Monet modernit panteistit eivät kuitenkaan ole tästä samaa mieltä Spinozan kanssa.

Moderni panteismi ei usko mihinkään luonnon tai universumin ulkopuolella olevaan luojaan tai persoonalliseen Jumalaan. Tieteellinen panteismi ei usko mihinkään universumin henkeen tai sieluun. Tieteellinen panteismi hyväksyy, että vain materiaalinen universumi on olemassa - säilyttäen kuitenkin uskonnollisen kunnioituksen universumia ja luontoa kohtaan.

Toisin sanoen, panteismi ei usko sen tyyppiseen Jumalaan, jota vastaan ateismi taistelee sen enempää kuin ateismi itsekään. Panteismi on aivan yhtä tieteellinen ja tieteellinen panteismi on aivan yhtä materialistinen, kuin ateismikin.

Ainoa todellinen ero on, että panteisteilla on voimakkaita kunnioituksen, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tunteita luontoa ja maailmankaikkeutta kohtaan, ja että he haluavat ilmaista näitä tunteitaan meditaation, seremonioiden ja eettisen toiminnan kautta.

Panteistit eivät halua vain suhtautua negatiivisesti Jumaliin ja tämän maailman tuolla puolen oleviin taivaisiin. He haluavat kokea tämän elämän, tämän maan ja tämän universumin intohimoisen positiivisesti.

David Hume (1711-1776)

Hume oli Brittiläisen empiirisen koulukunnan johtava filosofi, joka selitti filosofiaansa teoksissaan Treatise of Human Nature ja An Inquiry into Human Understanding.

Hänen 1750-luvulla kirjoittamansa Dialogues Concerning Natural Religion sisältää joitain kaikkien aikojen osuvimpia teismin kritiikkejä. Hume ei uskaltanut julkaista niitä elinaikanaan, vaan pyysi, että ne julkaistaisiin hänen kuolemansa jälkeen. Ne on kirjoitettu dialogien muodossa, joten Hume ei puhu suoraan, vaan asettaa vahvimmat argumenttinsa Cleanthesin suuhun. Hume ilmaisee selvän panteistisia ajatuksia seuraavassa Dialogues-teoksen kappaleessaan, hylättyään transkendetin Jumalan:

Olisi siten parempi olla milloinkaan katsomatta nykyisen materiaalisen maailman tuolle puolen. Olettamalla sen sisältävän oman järjestyksensä periaatteen itsessään, me oikeastaan väitämme sen olevan Jumala; ja mitä aiemmin me saavutamme tuon jumaluuden, sen parempi.

[Osa IV]

Julien Offroy de La Mettrie (1709-1751)

La Mettrie oli yksi modernin materialismin perustajista. Hänen kirjansa Sielun luonnonhistoria (1745) määritteli psyykkiset ilmiöt aivoissa tapahtuviksi orgaanisiksi muutoksiksi. Hänen oli pakko paeta Pariisista, kun yleinen pyöveli poltti kyseisen kirjan. Maanpaossa hän kirjoitti tunnetuimman kirjansa Man a Machine, josta seuraavat katkelmat on otettu:

Materia ei sisällä mitään alhaista, paitsi sivistymättömille silmille, jotka eivät häntä¹ näe hänen upeimmissa teoksissaan; ja luonto ei ole tyhmä työmies. Hän luo miljoonia ihmisiä vaivatta ja kiihkeämmällä mielihalulla kuin kelloseppä valmistaessaan monimutkaisinta kelloaan. Hänen voimansa paistaa esiin tasavertaisesti hänen luodessaan alhaisimpia hyönteisiä ja pisimmälle kehittynyttä ihmistä.

Riko ennakkoluulojesi kahleet, tartu kokemuksen soihdun tarjoamaan aseeseen, jolloin tulet antamaan luonnolle sen kunnian, jonka hän ansaitsee, sen sijaan, että päättelisit mitään hänen haitakseen, johtuen siitä tietämättömyydestä, johon hän on sinut jättänyt.

Mitä me tiedämme enemmän kohtalostamme, kuin alkuperästämme? Alistukaamme siis sille voittamattomalle tietämättömyydelle, josta onnellisuutemme riippuu. Se, joka niin ajattelee, tulee olemaan viisas, oikeudenmukainen, rauhallinen kohtalostaan, ja siten onnellinen. Hän tulee odottamaan kuolemaa ilman pelkoa tai ei myöskään halua, ja tulee vaalimaan elämää (tuskin ymmärtäen kuinka inho voi turmella sydämen tässä monien ilojen paikassa); hän tulee täyttymään kunnioituksesta, kiitollisuudesta, kiintymyksestä ja hellyydestä luontoa kohtaan, suhteessa hänen tunteihinsa luonnolta saamiaan lahjoja kohtaan; hän tulee saavuttamaan onnellisuuden yksinkertaisesti tuntiessaan luonnon ja olemalla läsnä universumin kiehtovassa näytelmässä, ja hän ei varmastikaan tule milloinkaan tuhoamaan luontoa niin itsesään kuin muissakaan.

1) La Mettrie käyttää ``hän´´-sanan feminiinimuotoa puhuessaan materiasta ja luonnosta.

Paul Henri baron d'Holbach (1723-1789)

D'Holbach oli ranskalainen filosofi, Ensyklopedian pääkirjoittaja, ja ateismin ja materialismin edustaja. Hänen kirjansa Systeme de la Nature pilkkasi uskontoa ja väitti ihmisten olevan koneita vailla vapaata tahtoa. Hän tunsi kuitenkin uskonnollista kunnioitusta luontoa kohtaan, kuten seuraava hyvin osoittaa:

Oi Luonto! kaikkien olentojen hallitsija! ja te sen hurmaavat tyttäret, hyve, järki, totuus! olkaa iäti meidän ainoat Jumaluutemme! Teille olkoon langetetut kaikki maailman suitsutukset ja kunnianosoitukset. Oi Luonto, näytä meille mitä ihmisen on tehtävä saadakseen sen onnen, jonka sinä olet saanut häntä kaipaamaan.

[Systeme de la Nature, lainattu teoksesta: Peter Marshall, The Web of Nature, Simon and Shuster, New York, 1992, p.228]

Percy Bysshe Shelley (1792-1822)

Romanttinen runoilija Shelley katsotaan usein ateistiksi. Vuonna 1811 hän kirjoitti klassisen tekstin The Necessity of Atheism. Tämäkin essee tekee kuitenkin selväksi, että Shelleyn ateismi kohdistui vain Luojajumalan ajatukseen. Hän uskoi panteistiseen maailmanhenkeen, samankaltaiseen kuin Wordsworth ja Coleridge, jota hän ilmaisi runoissa kuten Ode to the West Wind:

Ei Ole Jumalaa. Tämä kielto tulee ymmärtää vain koskien luovaa Jumalaa. Universumin kanssa yhdessä olemassaolevan ja kaikkeen läpitunkeutuvan Hengen hypoteesi pysyy horjuuttamattomana

[The Necessity of Atheism, 1811]

Carl Sagan (1934-1996)

Sagan huomattava tähtitieteilijä ja tieteen popularisoija. Hän oli Humanismin akatemian jäsen ja puhui usein teismiä ja erilaista taikauskoa vastaan.

Hän kirjoitti silti usein universumin ja luonnon inspiroimasta ihmetyksestä, ja hän tekee selväksi kirjastaan Pale Blue Dot lainatussa seuraavassa katkelmassa, että universumin kunnioitukseen perustuva uskonto olisi toivottava:

Tiede on tietyllä tavalla voittanut uskonnon kunnioituksen herättämisessä. Kuinka on mahdollista, ettei yksikään suurista uskonnoista ole katsonut tiedettä ja päätellyt: ``Tämä on parempaa kuin ajattelimmekaan! Universumi on paljon suurempi, valtaisampi, vaikeammin selitettävissä ja hienompi, kuin mitä profeettamme sanoivat. Jumalan täytyy olla suurempi, kuin mitä uneksimmekaan´´? Sen sijaan he sanovat: ``Ei, ei, ei! Minun jumalani on pieni jumala, ja minä haluan hänen pysyvän sellaisena.´´

Uskonto, vanha tai uusi, joka korostaisi modernin tieteen paljastamaa universumin suurenmoisuutta, saattaisi kyetä valjastamaan sen suuren ihailun ja kunnioituksen, jota perinteiset uskot eivät juuri ole hyödyntäneet. Ennemmin tai myöhemmin sellainen uskonto tulee syntymään.

[Pale Blue Dot, Random House, New York, 1994, p.52]