Magi
Esittely
Uutisia
Arkisto
  Luonnonuskonnot
  Ateismi
Panteismi
  Johdanto
  Uskontunnustus
  Eri muodot
  ... ja uuspakanuus
  ... ja ateismi
  Meditaatio
  Muuta...
Uusnoituus
  Johdanto
    * Historia
    * Seremonia
    * Etiikka
    * Suhde uskontoon
    * Maailmankuva
  Lyhyitä vastauksia
  Uusnoituus-tutkielma
  Wicca ja New Age
Uuspakanuus
  Johdanto
  Juhlapyhät
    * Marrasyö
    * Joulu
    * Kevätjuhla
    * Vappu
  Maailmankuva
  Luontosuhde
  Aasainusko
  Jumalataruskonto
Muuta
  Taivasmyyttejä
Kirjallisuus
  Uusnoituus
  Uskonnonfilosofia
Postituslistat
Tapahtumia
Linkit

© Marko Grönroos, 2000

Vappu

Meille Suomalaisille vappu merkitsee nykyään lähinnä kahta asiaa; vapunaattona tapahtuvaa ylioppilaiden juhlaa, sekä vapunpäivänä kansainvälistä työn päivää. Molemmat nykymerkitykset ovat siis hyvin maallisia.

Alta paljastuu kuitenkin varsin merkityksellinen vanha uskonnollinen juhlapäivä, jota vielä tällä vuosisadallakin on vietetty alkuperäisessä merkityksessään.

Alkuperä

Suomenkielen sana vappu on peräisin germaanisesta Valpurista, Walburg. Walburg oli 700-luvulla Baijerissa elänyt abbedissa, joka julistettiin pyhimykseksi hänen nimipäivänään, 1. toukokuuta [VYL]. Tämä sattui taas sopivasti vanhan esikristillisen juhlapäivän paikalle, kuten kaikkien muidenkin merkittävien juhlapäivien kohdalla on oudosti ollut tapana tapahtua. Meillä Suomessa sanan esikristillinen merkitys on kuitenkin varmasti paremmin säilynyt kuin tämä uudempi kristillinen merkitys.

Keski-Euroopassa toukojuhlaa vietettiin aiemmin suurena juhlana ja toukoyö vieläkin muistetaan noitien juhlayönä.

Englanninkielessä vappu on May Day. May tarkoittaa myös kyseisenä päivänä koristeena käytettäviä vihreitä kasveja, sekä yleisesti nopeakasvuista aikakautta ihmisen nuoruudessa. Saksankielessä päivää kutsutaan nimellä Maitag. Sana on tullut englanninkieleen 13. vuosisadalla ranskasta (mai) ja latinasta. Latinan Maius on peräisin vanhasta Roomalais-Kreikkalaisesta jumalattaresta Maia:sta. [Webster] Maia oli Kreikkalaisessa mytologiassa yksi plejadeista, jotka olivat seitsemän Atlaksen ja nymfi Pleionen tytärtä. Zeuksen hedelmöittämänä Hän synnytti Hermeksen, joka joutui Zeuksen laillisen vaimon, Heran, vihan kohteeksi. Sisarukset tappoivat itsensä masennuttuaan yhden sisaren kuolemasta. Maia tarkoittaa hoitajaa.[Cotterell]

Beltain

Beltain on iirinkieltä ja tarkoitaa hyvää tulta tai Bel'in tulta. Bel on vanha Irlantilais-Skottilais-Kelttiläinen auringonjumala. Galliassa, Italiassa ja Alpeilla on palvottu vastaavaa auringonjumalaa, Belenosta.

Beltainen katsotaan usein Jumalan ja Jumalattaren pyhän avioliiton juhlaksi, jossa kunnioitetaan Maan hedelmällisyyttä (kuten kyllä pääsiäisessäkin). Pyhän avioliiton juhlana vappu on myös häiden vietolle otollinen päivä.

Länsi- ja Pohjois-Euroopassa juhlintaan perinteisesti liittyy korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan "elämän verkoksi" salon ympärille. Tämän suorittavat perinteisesti nuoret tytöt. Kutomisella usein kilpaillaan esimerkiksi koulun luokkien välillä. Tyttöjen joukosta valitaan toukoneito (May Queen), joka näytelmänomaisesti vihitään vihreisiin pukeutuneen pojan kanssa. Aiemmin tämä rituaali ei mitä ilmeisimmin ollut luonteeltaan aivan yhtä viaton kuin mitä nykyään.


Toinen tapahtuma on hyppääminen haltiatulien yli, yleensä kolmasti. Myös karja on ajettu tulten läpi rituaalisessa puhdistustarkoituksessa.

Beliä kannattaa ehkä myös verrata slaavilaiseen Belebog:iin, joka tarkoittaa valkoista jumalaa. Häm auttoi pimeään metsään eksyneitä matkalaisia ja edisti vaurautta ja hedelmällisyyttä. Hänen vastustajansa oli Tshernobog, varjojen ja yön jumala.

Bel-nimi vaikuttaa myös hieman samalta kuin seemiläinen Baal, joka oli aiemmin kaupunkinjumalan arvonimi ja tarkoittaa herraa. Hän on myös myrskyn ja sateen jumala. Astarten ilmentymän Anatin puolisona hän jälleen toistaa samaa Tammuz - Dumuzi - Osiris - Horus - Jeesus - Mithra - jälleensyntymiskaavaa, jossa vaimo noutaa puolisonsa tai poikansa manalasta.

Suomalainen hela

Myös Suomessa on jo menneinä aikoina vietetty toukokuun juhlaa, helaa.

Perinteisesti helana sytytetään tulia pelloille ja muille avoimille kentille, joita kutsutaan nimellä helavalkea eli toukovalkea. Näiden tulien äärellä pidetään hauskaa; juodaan olutta tai simaa ja tanssitaan. Toukovalkeat sytytetään usein epätavallisella tavalla, eli hankaamalla kahta puuta vastakkain. Tällä tavalla sytytettyä tulta pidetään pyhänä ja kutsutaan kitkavalkeaksi. [Ganander] Tapana on mitä ilmeisimmin ollut jo pitkään soittaa kelloja ja torvia, ehkä pahojen voimien pois ajamiseksi [VYL], ehkä hyvien voimien kutsumiseksi. Myös karja on tuolloin päästetty ensimmäisetä kertaa ulos laitumelle. Myös karja on ollut tapana ajaa tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi (kts. kuva oikealla).

Toukojuhlassa murretaan myös toukoleipä, joka on leivottu jo edellisen vuoden heinäkuussa ja säilytetty kuivassa. Se murretaan Ukon kunniaksi ja jaetaan talon väen kesken. [Ganander]

Myöhempinä kristillisinä aikoina hela on yhdistetty helluntaihin, jolloin Jeesus tarinan mukaan nousi taivaisiin. Tämän kristillisen juhlan ajoitus kuitenkin lasketaan pääsiäisestä 40 päivää, joten se ajoittuu eri vuosina eri aikaan. Pakanallisen kahdeksanjakoisen vuoden mukaan yksi neljännes on 45 päivää, jolloin kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puolivälissä oleva hetki osuisi toukokuun 5-7. päivään. Kaikki muut tasausvälipäivät, kuten kekri ja valon päivä, on kuitenkin määritelty kyseisen kuukauden 1. päivään, joten lienee myös sopivaa viettää helaa tuolloin.

Vappusima

Sima on juoma, jolla on pitkät perinteet Skandinaavisessa jumaltarustossa. Viikingeillä sen usein ajatellaan olleen taistelutahtoa antava voimajuoma. Tarusto kertoo sen olleen viisauden juomaa, jonka Odin, Skandinaavinen viisauden ja taistelun jumala, sai viruttuaan Maailmanpuussa kuolleena joitain päiviä..

Meidän suomalaisten moderni simamme ei itse asiassa ole perinteisen skandinaavisen reseptin mukaan tehtyä, sillä siinä ei ole hunajaa eikä mallasta. Muualla sima ymmärretään hunajaviininä. Suomenkielen sana sima on kuitenkin synonyymi meden kanssa (vrt. mesi, mettä, meden - engl. mead, kreikka methy, viini), joten on oletettavaa että suomalainenkin sima oli aiemmin hunajapohjaista.

Sima muissa kielissä:
meadenglanti mjød tanska
medekeskienglanti mjöd ruotsi
medu,meodu vanha englanti mõdu eesti
medusaksa myddyglyn wales
metuvanha saksa tej vanha etiopialainen
methykreikka (viini) hydromel ranska
midus,medus (sima,hunaja), liettua idromele italia
miòd puola medovina tsekkoslovakia

Moderni suomalainen sima

8 l vettä
400 g kidesokeria
400 g fariinisokeria
2 dl siirappia
2-4 sitruunaa ( koosta riippuen)
1/4 tl hiivaa
rusinoita
Keitä osa vedestä (3-4 l). Laita sokerit ja siirappi 10 litran kattilaan tai ämpäriin ja kaada kiehuva vesi astiaan. Pese sitruunat huolellisesti ja leikkaa viipaleiksi. Kaada loppu vesi ( kylmä) astiaan ja sekoita niin, että sokerit ja siirappi sulaa. Laita sitruunaviipaleet astiaan ja haaleaan simaan lopuksi hiiva. Siman annetaan käydä yön yli huoneenlämmössä. Pullota sima seuraavana päivänä. Laita pulloihin teelusikallinen sokeria ja muutama rusina. Sulje pullot. Sima on valmista 2-3 päivän päästä kun rusinat nousevat pintaan. Parhaimmillaan sima on viikon kuluttua kun se on säilytetty kylmässä. Tosin silloin se on useimmiten jo juotu pois. [Nieminen]
Perinteisemmän siman valmistusohjeita kannattaa etsiä muualta kuin Suomesta (kts. esim. [MacPhail] ja [Schramm]).

Lähteitä ja viitteitä

[VYL] Vappu on tekniikkalaji, Vaasan ylioppilaslehti 6/96.
[Nieminen] Kari Nieminen. Juomat
[City] Pyhä, paha humala, City-lehti 9/96
[Cotterell] Arthur Cotterell. Maailman myytit ja tarut. WSOY.
[Webster] Merriam-Webster Dictionary, WWWebster.
[Day] Tina Day. Beltaine, Seers, Sages and Legends.
[Schramm] Daniel S. McConnell and Kenneth D. Schramm* Technical Director, G.W.Kent and President, The Yeast Culture Kit Company. An Analysis of Mead, Mead Making and the Role of its Primary Constituents
[MacPhail] Lord Fionn MacPhail ORL, Mike Faul. A Guide to Mead