Magi

Contact info
Studies
  Scientific publications
  Master's thesis
Work
Software
Hobbies
Other Articles
  Evolution
  Metsola
  Pseudoart
Photography
Historical

© Marko Grönroos, 1998


``Pääsiäinen''

Kun Kevät herää ihastuttavassa loistossaan, niin ihmiset kuin muukin luonto saavat uutta voimaa. Me ojennamme itsemme tervehtiäksemme auringonpaistetta kuten päivänkakkarat kääntävät keltaiset kasvonsa kohti Aurinkoa. Juoksemme paljain jaloin yli uuden, vihreän ruohikon ja pysähdymme katsomaan rastaita jotka noukkivat matoja tuoreesta maasta. Kaikkialla ympärillämme on itseään uudistavan luonnon tuoksuja, ääniä ja värejä.[Yarnall]
Suomi ja muukin maailma viettää maaliskuun loppupuolella pääsiäistä. Se alkaa palmusunnuntailla ja pikkutrullien ovelta-ovelle-kiertelyllä ja päättyy kahdeksan päivän kuluttua, jolloin kristitty osa kansasta käy kirkossa ja loput maalailevat pääsiäismunia.

Mutta mikä pääsiäinen oikein on ja milloin sen oikeastaan pitäisi olla, kun se kunakin vuonna tuntuu olevan hieman eri päivänä?

Alkuperä

Suomenkielen sana pääsiäinen on lähtöisin juutalaisesta pascha-juhlasta. Samoin juhlan päivämäärä määräytyy meillä pääosin juutalaisen perinteen mukaisesti.

Englanninkielen pääsiäisen vastikkeen, easter, etymologia kuvaa käsitteen eurooppalaista alkuperää paremmin; keskienglannin estre - vanhan englannin eastre - ja edelleen vanhan saksan ostarun (mon.) tai skandinaavinen ostra. Eastre eli Eostre eli Ostara on vanha anglosaksinen kevään ja aamunnousun jumalatar. Hän siis antoi nimensä tälle kunniakseen vietetylle juhlalle. Vanhassa englannissa se tarkoittaa myös itää, samoin nykyenglannissa kytkentä on näkyvä. Huomaa ruotsinkielen sanat ost eli öst eli suomeksi itä ja öster, suunta josta Aurinko nousee. Onhan tämä sinällään sopivaa, että kun kristittyjenkin pääsiäinen kerran on valonjumalan jälleensyntymäjuhla, viittaa nimi ilmansuuntaan josta aurinko nousee, siis ``jälleensyntyy'', joka aamu. Ehkä meidän pitäisi syödä pääsiäisenä juustoa, ruotsiksi ost.

Nykykielessä Eostren kaltainen sana on mm. estrus, joka tarkoittaa sitä naaraiden hedelmällisyyskierron aikaa, jolloin ne hedelmöittyvät helpoiten ja siksi mieluiten ottavat uroksen vastaan. Kevät onkin sopivin ajanhetki pariutumista suurimmalle osalle eliömuotoja. Latinan oestrus viittaa tilapäiseen hulluuteen, vihaan tai muuhun tunnepitoiseen pakkomielteiseen käytökseen, sekä henkilöön joka moista käyttäytymistä aiheuttaa. Juuri tälläistä Ishtarin (alla) on kuvattu aiheuttavan.

Nimi muistuttaa suuresti myös Isistä, muinaisen Egyptin jumalarta.

Nimi/päivä/jumalatarKulttuuri/kieli
Easterenglanti
Eastreanglosaks.
Osterruotsi, saksa
Astartemuin. Foinikia
Demetermuin. Kreikka
Ceresmuin. Rooma
Niannamuin. Akkad
Ishtarmuin. Mesopotamia
Isismuin. Egypti

Päivämäärä

Meidän viettämämme pääsiäispäivä on maaliskuun 20. päivän jälkeisen täysikuun jälkeinen ensimmäinen sunnuntai. Täten se voi sijoittua maaliskuun 22. päivästä huhtikuun 25. päivään. Tämä laskentatapa valittiin paavi Gregorianuksen toimesta vuonna 1582, siirryttäessä kokonaisuudessaan uuteen kalenterisysteemiin.

Ortodoksikristityt käyttävät edelleen juliaanista kalenteria pääsiäisensä määrittämiseksi. Tällöin se ajoittuu välillä samaan päivään kuin meidän pääsiäisemme, mutta useimmiten viikko tai pari sen jälkeen.

Jotkin kristityt lahkot käyttävät juutalaista kalenteria pääsiäisen suhteen. Tämä tuntuu hieman epäloogiselta, sillä kristitty pääsiäinenhän on merkitykseltään täysin juutalaisesta poikkeava.

Ostaran päivämäärästä eri lähteet antavat ajankohdaksi joko kevätpäiväntasauksen tai hieman kristillistä laskentatapaa muistuttavan menetelmän jossa maaliskuun 20. päivä on korvattu kevättasauspäivällä. Kevättasauspäivä on maaliskuun 20, 21 tai 22. päivänä, riippuen siitä milloin viimeksi oli karkausvuosi. Se on päivä, jolloin yö ja päivä ovat periaatteessa yhtä pitkät. Siis vuodenkierron vastine päivänkierron aamulle. Huomaa myös aamunsarastuksen merkitys kristillisessä pääsiäisperinteessä.

Eräiden lähteiden [Snodgrass] mukaan Eostren juhlaa vietettiin kevättasauspäivänä. Samoin se oli muinaisten foinikialaisten Astarten (lat., muin.kreik.), hedelmällisyyden ja seksuaalisen rakkauden jumalattaren, juhlapäivä. Myös Mesopotamialaisen Ishtarin ja hänen Assyrialaisen vastineensa Niannan juhlapäivää vietettiin kevätpäiväntasauksen aikoihin.

Egyptiläiset

Egyptiläinen pääsiäistarina voitaisiin kertoa vaikka seuraavalla tavalla:

Set tappoi Isis-jumalattaren miehen Osiriksen. Isis kuitenkin herätti miehensä parittelua varten henkiin. Tästä syntyi Horus. Isis muistuttaa Eostrea, Astartea ja Ishtaria nimensä perusteella. Horus taas yhdistettiin Aurinkoon ja hänen symbolinsa oli kultainen haukka. Tästä ei tarvitse kovinkaan paljoa tehdä päätelmiä ennen kuin päästään maanjumalattaren munimaan kultamunaan josta syntyi kultainen haukka, Aurinko. Vaikka viittaukset ja rinnastukset ovatkin hieman hataria, on jonkinmoista yhtäläisyyttä havaittavissa.

Kreikkalaiset

Kreikkalaisten maan jumalatar oli Demeter. Manalan jumala Pluto sieppasi hänen tyttärensä Persefone (Kore) synkkään valtakuntaansa. Tämä ei ollut hyvä asia, sillä luonto (Demeter) lakastui ylläpitäjänsä puuttuessa. Kun Demeter meni Manalaan etsimään tytärtään, Pluto suostui palauttamaan Persefoneen maan pinnalle. Hän oli kuitenkin ehtinyt syödä granaattiomenan, josta syystä hänen piti viettää vuodesta Manalassa niin monta kuukautta kuin oli syönyt omenan siemeniä, siis kuusi. Keväällä Demeter puhkeaa aina kukkaan iloitessaan tyttärensä paluusta. [Snodgrass]

Afroditella, rakkauden ja kauneuden jumalattarella, oli nuori ja komea rakastettu nimeltään Adonis. Afrodite adaptoi Adoniksen ja laittoi hänet turvaan arkkuun, jonka antoi Persefoneelle säilytettäväksi. Persefone kuitenkin avasi arkun Manalassa ja ihastui itsekin oitis nuorukaiseen. Tämä tietysti johti riitaan Afroditen ja Persefoneen välillä, jota Zeus sitten sovitteli määräämällä, että Adoniksen tuli viettää neljä kuukautta kummankin jumalattaren hoivissa. Loput neljä kuukautta hän sai käyttää haluamallaan tavallaan ja vietti ne Afroditen luona. [Snodgrass]

Juutalaiset

Juutalaiset viettävät keväällä Paschan eli Pesachin juhlaa muistopäivänä israelilaisten vapauttamiselle Egyptistä. Mooseksen 2. kirja kertoo mm.:

14 "Tästä päivästä tulkoon teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana. Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta toiseen. 15 Syökää seitsemän päivän aikana happamatonta leipää, ja jo juhlaviikon ensimmäisenä päivänä toimittakaa kaikki hapantaikina pois taloistanne, sillä jokainen, joka syö hapanta leipää ensimmäisestä päivästä lukien seitsemänteen päivään, poistettakoon Israelista. 16 Ensimmäisenä ja seitsemäntenä päivänä pitäkää pyhä kokous. Mitään työtä ei näinä päivinä saa tehdä; vain sen valmistaminen, mitä itse kukin tarvitsee syödäkseen, olkoon sallittua. 17 Huolehtikaa aina tämän happamattoman leivän juhlan viettämisestä, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän kootut joukkonne pois Egyptistä. Siksi tätä päivää on vietettävä juhlana, ja se olkoon ikuinen säädös sukupolvesta toiseen.
3. kirjassaan Mooses jatkaa:
4 "Nämä ovat Herralle omistetut pyhät juhlat, joita teidän tulee kokoontua viettämään määräaikaan: 5 Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä on Herran pääsiäinen, 6 ja saman kuun viidentenätoista päivänä on Herralle pyhitetty happamattoman leivän juhla. Seitsemän päivän ajan saatte syödä vain happamatonta leipää. 7 Pitäkää tämän juhlan ensimmäisenä päivänä pyhä juhlakokous. Sinä päivänä ette saa tehdä mitään työtä. 8 Näinä seitsemänä päivänä teidän on joka päivä tuotava Herralle tuliuhri. Myös seitsemäntenä päivänä pidettäköön pyhä juhlakokous; silloinkaan ette saa tehdä mitään työtä."
Johtuen juutalaisten käyttämästä kuukalenterista heidän ``pääsiäisensä'' sijoittuu jossain määrin eri lailla kuin meidän pääsiäisemme. Ensimmäisen, nissan-kuun, 15. päivä on esimerkiksi vuonna 1997 huhtikuun 21. päivänä, siis noin kolme viikkoa meidän pääsiäisemme jälkeen.

Kristityt

Kristittylen pääsiäistä edeltää 40:nen päivän pituinen lent (keskienglannin lente, kevätaika, vanhan englannin lencten, vanhan saksan lenzin, kevät), joka on paastoamisen aikaa.

Kristinuskon mukaan Jeesus saapui Jerusalemiin palmusunnuntaina, jolloin hänen eteensä levitettiin palmunlehviä. Kiirastorstaina hän vietti viimeisen ehtoollisen opetuslastensa kanssa ja siirtyi sitten Getsemanen puutarhaan rukoilemaan. Perjantaina hänet ristiinnaulittiin jossa hän sitten kuoli, noustakseen kuolleista kolmen päivän kuluttua, pääsiäispäivänä. Kunnioitettava teko, sillä nykypäivinä ennätys kuolleena olemiselle ja elvytykselle jää alle vuorokauden.

Voitaisiin katsoa, että sunnuntai on sinällään sopiva päivä pääsiäisen vietolla, että se on Auringolle omistettu viikonpäivä. Jo joulukertomuksessani mainitsin Jeesuksen yhteväisyyden muiden auringonjumalien kanssa.

Munat ja pupu

Johtuen Eostren kytkennästä hedelmällisyyteen, ihmiset uskoivat hänen voivan tulla maan päälle, ottaen jäniksen muodon. Ostaran iltana hän vierailisi palvojiensa luona ja munisi värillisiä munia. Aamulla kasteen kosteuttamasta maasta löydettyjen munien uskottiin olevan voimakkaita hedelmällisyyden ja kasvun taikaesineitä. Vastalahjaksi jumalatterelleen palvojat antoivat vastaleikattua ruohoa, tuoreita kukkia, makeisia ja luonnollisesti värjättyjä munia. Ystävät ja perheenjäsenet vaihtoivat näitä Ostara-koreja myös keskenään osoituksena ystävyydestä ja hyväntahtoisuudesta. [Yarnall]

Kun puhutaan pääsiäispupusta, on ehkä oikeellisempaa puhua jäniksestä kuin kaniinista. Jänis oli pyhitetty Eostrelle ja se oli hedelmällisyyden, uudistumisen ja kevään vertauskuva. Pääsiäismuna on jänikseksi muuttuneen Eostren munima. Toisen tarinan mukaan jänis oli alunperin lintu, jonka Eostre muutti nelijalkaiseksi. [Snodgrass]

Muna on ollut pitkän elämän ja jälleensyntymän vertauskuva jo pitkään ennen kristillistä aikakautta. Muinaiset persialaiset samoin kuin kreikkalaiset antoivat niitä toisilleen kevätjuhlassaan. Varhain keisari Konstantinuksen aikoihin kristinuskoon kääntyneille pakanoille muna oli oiva vertauskuva herransa Jeesuksen jälleensyntymälle. Paavi Pual V:s toi pääsiäisenviettoon rukouksen, jossa munat siunattiin. Sen jälkeen ne oli hyvä syödä Jumalan kunniaksi kiitoksena hänen poikansa uudelleensyntymästä. Roomalaiskatolisissa maissa munat usein maalataan helakanpunaisiksi, mikä on muunnelma vanhemmasta pakanallisesta tavasta värjätä ne monivärisiksi. Se onkin sopiva väri, sillä onhan punainen myös elämän väri. [Snodgrass]

[Pederson]

Mesopotamialaisen tarinan mukaan kevätpäiväntasauksena taivaasta putosi Eufratiin suuri hopeinen muna, jonka sisältä kuoriutui kukas muukaan kuin Ishtar.

Pullat

Pääsiäispullat ovat luultavimmin kotoisin Ruotsista [Yarnall].

Liljat

Liljojen merkitykselle ostarana on ainakin pari eri selitystä. Ensinnäkin sen on katsottu muodoltaan muistuttavan naisen sukuelimiä. Liljojen on katsottu olevan sekä Neitsyt Marian, Isiksen,Ishtarin että Lilithin pyhiä kukkia. Paitsi että liljankukan valkoinen väri viittaa puhtauteen, voi valkoisten kukkien katsoa symbolisoivan myös tähtiä.

Noidat

No niin, nyt päästään asiaan. Mitä ihmettä noidilla ja varpomisella on tekemistä kristillisen juhlan kanssa? Vastaus: ei mitään. Tämä pääasiassa pohjoismaissa harjoitettava tapa on luultavasti alkujaan Ruotsista; trulli on vanhaa skandinaavista tai germaanista perua oleva sana joka tarkoittaa peikkoa ja nykyruotsissa myös noitaa.

Suomalainen muinaisusko

Suomalaisten vanhoissa uskomuksissa on useita luonnon jumalattaria ja jumalanäitejä. Jo Kalevalan maailmansynnyssä kerrotaan kuinka Ilmatar synnytti Väinämöisen. Tämä on periaatteessa hieman ontuvasti yhdistettävissä Horuksen synnyttämiseen. Samaan tarinaan on yhdistetty myös Auringon, Kuun, maan ja taivaan synty taivaallisen sotkan (suku Aythya) munimina. Munien hautominen kuvataan hyvin kuumaksi tapahtumaksi, mikä viittaisi jonkinlaiseen kytkentään Kreikkalais-Egyptiläiseen Feeniksiin. Egyptiläiset samaistivat Feeniksin haikaraan, bennu, jolla on hieman samantapainen töyhtö kuin joillakin sotkilla, mutta muuten on lintuna melko erilainen. Bennu yhdistetään voimakkaasti jälleensyntymään, auringonnousuun ja Isiksen puoliso Osirikseen, jonka sydämestä sen sanotaan syntyneen. Myös kokko kuvataan Kalevalassa tuliseksi linnuksi.

Toinen hedelmällisyyden jumalattaria muistuttava hahmo on Louhi (Pohjolan emäntä, Pohjan eukko, Louhiatar, Loweatar eli Lowetar). Usein hänet mielletään pahaksi noita-akaksi, mutta tarinoissa hän kykeni yhtä lailla hyvään kuin pahaankin. Muutenkaan viittaukset häneen eivät ole mitenkään yhdenmukaisia. Pimeän pohjolan valtiattarena ja toisinaan portoksi haukuttuna hän on helposti yhdistettävissä Ishtar-Astarteen ja Lilithiin. Tarinoiden mukaan hän yhtyi tuulen kanssa ja synnytti rujoja poikia, hieman kuten Lilithikin. [Ganander]

Neitsyt Maria kuvataan suomalaisissa tarinoissa erinomaiseksi sairauksien ja haavojen parantajaksi, saunottareksi, parturiksi, apteekkariksi, voiteisiin tarvittavien öljyjen ja rasvojen keittäjäksi. Kuvaus sopii oikein hyvin kunnon pakanalliseen noita-akkaan.[Ganander]

Lemminkäisen äiti Kyllikki osoittaa myös omaavansa Isiksen kaltaisia henkiinherätyskykyjä noutaessaan poikansa Tuonelasta. Isishän herätti ensin henkiin aviopuolisonsa Osiriksen kerättyään tämän palaset Niilistä. Myöhemmin Isis herätti henkiin myös poikansa Horuksen. Samoin Lemminkäiset äiti haravoi poikansa osaset parsiakseen ne jälleen kasaan. [Kalevala]

Myös Väinämöinen teki retken Tuonelaan ja havaitsi monien Välimeren ja Lähi-Idän edeltäjiensä tavoin paluun vaikeaksi. Taikuutensa avulla hän kuitekin pääsi pälkähästä. Myöhemmin hän herätti henkiin myös mahtavan Antero Vipusen.[Kalevala] Valitettavasti Suomalaiset lähteet ovat historiallisesti melko tuoreita ja kristinuskon, lähi-idän ja indoeurooppalaisten uskontojen sotkemia.

Moderni juhla

On mukavaa että ihmiset yhä näinä päivinäkin jaksavat viettää juhlapäivän luonnon heräämisen kunniaksi. Kyse on luonnonsuojelullisesta teemapäivästä, joka tähdentää luonnon tasapainon, terveyden ja monimuotoisuuden tärkeyttä.

Olisi toki sopivampaa jos päivää vietettäisiin asianmukaisempana ajankohtana, sillä tällöin suuret juhlat sijoittuisivat tasaisemmin väliajoin. Nykyisellä menetelmällä välimatka vappuun voi olla vain viikon verran. Ja luonnon rytmit eivät kuitenkaan noudata juutalaisten kalenteria, vaikkakaan ne eivät niin kovin tarkkoja ole riippuen kunkinkeväisestä säätilasta.

Mutta ajatushan se on tärkein. Hyvää ja kaunista kevättä!


Lähteitä

[Foxglove] Nilah Foxglove. Muin Light: Spring Equinox, Ár nDraíocht Féin
[Yarnall] Jill C. Yarnall. Rites of Spring, The Craft
[Pederson] Jill Pederson-Myer. Rabbits at Her feet, The Craft
[Snodgrass] Denise Snodgrass. Heathen Holidays
[Watts] Alan W. Watts. Easter: its Story and meaning,
[Douglas] George William Douglas. The American Book of Days,
[Hole] Christina Hole. Easter and its cutoms,
[Ickis] Marguerite Ickis. The Book of Religious Holidays and Celebrations,
[Funk] Funk & Wagnall's New Encyclopedia.
[Kalevala] Elias Lönnrot (toim.). Kalevala
[Ganander] Kristfrid Ganander, toim. Juha Pentikäinen. Mythologia Fennica. Recallmed, ISBN 951-9221-72-7.
[]


Pääsivu Takaisin Last modified: Sun Apr 27 09:17:03 EET DST