LIITE: AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

OPAS TAVALLISILLE PAPEILLE

MARTTI LUTHER

Maassa maan tavalla, sanoo sananlasku. Koska häät ja avioliitto kuuluvat yhteiskunnallisen järjestyksen piiriin, ei siis ole meidän pappien ja kirkon työntekijöiden asia antaa niistä säädöksiä ja määräyksiä. Jokainen kaupunki ja maa noudattakoon omaa käytäntöään ja totuttuja tapoja. Jotkut vievät morsiamen kirkkoon kahdesti, illalla ja aamulla, toiset vain kerran. Jossakin morsiuspari kuulutetaan avioliittoon saarnastuolista pari kolme viikkoa etukäteen luetulla kuulutuksella. Antaa ruhtinaan ja raadin järjestää semmoiset asiat kuten haluavatÑminulle ne eivät kuulu.

Mutta jos meitä pyydetään siunaamaan morsiuspari, rukoilemaan sen puolesta tai vaikka vihkimäänkin se - kirkon edessä tai kirkossa - on velvollisuutemme tehdä, mitä pyydetään. Siksi olen halunnut laatia tämän vihkikaavan niitä varten, joilla ei parempaakaan ole, jos joku kenties tahtoisi noudattaa meidän tapaamme. Muut, ne jotka osaavat paremmin - eli ne jotka eivät osaa yhtään mitään mutta jotka silti luulevat osaavansa kaiken - eivät tätä palvelustani tarvitse, paitsi siihen, että heillä olisi jotakin mitä parannella ja mestaroida. Pitäköötkin tarkoin varansa, etteivät vain menettele niin kuin joku muu. Voitaisiinhan muuten luulla, että heidän täytyi ottaa oppia toisista, ja sehän olisi iso häpeä.

Tähän asti on munkit ja nunnat siunattu säätyynsä ylen juhlallisesti, vaikka se sääty on jumalaton ja pelkkää ihmisten keksintöä, sillä kun ei ole mitään perustetta Raamatussa. Kuinka paljon enemmän meidän tuleekaan kunnioittaa pyhää aviosäätyä! Se on paljon ihanammin kaunistettava siunauksin ja rukouksin. Vaikka se on maallinen sääty, sillä on puolellaan Jumalan sana. Se ei ole ihmisten keksimä eikä säätämä kuten munkkien ja nunnien sääty. Avioliittoa on sata kertaa mieluummin pidettävä hengellisenä säätynä kuin luostarielämää, jota pikemminkin olisi pidettävä kaikkein maallisimpana ja lihallisimpana säätynä, koska sen on keksinyt ja säätänyt liha ja veri tyystin maallisen järjen ja ymmärryksen mukaiseksi.

Sitäkin varten on avioliittoon siunaaminen tarpeen, että nuoriso oppisi suhtautumaan avioliittoon vakavasti ja kunnioittamaan sitä Jumalan käskemänä asiana ja lakkaisi pitämästä sitä naurun, pilailun ja kaikenlaisen ilveilyn aiheena. Tuohon kaikkeen olemme saaneet tottua, ikään kuin naimisiin meneminen ja häiden viettäminen olisivat huvia ja leikkiä. Ne jotka ottivat käytäntöön tavan viedä morsiuspari kirkkoon, eivät tosiaankaan pitäneet sitä huvina vaan sangen vakavana asiana. Epäilemättä he ovat halunneet kirkossa saada Jumalan siunauksen ja seurakunnan esirukouksen; tarkoituksena ei ollut naurattaminen eivätkä pakanalliset koirankujeet.

Seikkahan on itsestään selvä. Kun joku pyytää papilta tai piispalta esirukousta ja siunausta, hän osoittaa sillä, vaikkei sitä nimenomaan sanoisikaan, että hän on antautumassa vaaralle alttiiksi ja tarvitsee kipeästi Jumalan siunausta ja seurakunnan esirukousta siihen säätyyn, johon on astumassa. Jokapäiväinen kokemuskin opettaa, mitä kaikkea kauheutta Perkele saa avioliiton piirissä aikaan: aviorikoksia, uskottomuutta, epäsopua ja vaikka mitä surkeutta.

Jos siis sulhanen ja morsian pyytävät ja vaativat, me menettelemme näin: Ensiksi luetaan saarnastuolista seuraava kuulutus:
"Matti N. ja Maija N. tahtovat Jumalan järjestyksen mukaan astua pyhään aviosäätyyn ja pyytävät sitä varten seurakunnan kristillistä esirukousta, että heidän avioliittonsa alkaisi Jumalan nimeen ja onnistuisi hyvin.
Jos nyt jollakulla on tiedossaan jokin este, hän ilmoittakoon sen ajoissa tai sitten olkoon myöhemminkin vaiti. Jumala antakoon avioon aikoville siunauksensa. Aamen."

Vihkiminen toimitetaan kirkon edustalla näillä sanoilla:
"Matti, tahdotko ottaa tämän Maijan aviovaimoksesi?" Sanokoon: "Tahdon."
"Maija, tahdotko ottaa tämän Matin aviomieheksesi?" Sanokoon: "Tahdon."

Sulhanen ja morsian antavat toisilleen vihkisormuksen. Pappi liittää heidän oikeat kätensä yhteen ja sanoo:
"Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön kukaan ihminen erottako."

Sitten pappi puhuu kaikille läsnä oleville:
"Koska Matti N. ja Maija N. tahtovat solmia avioliiton ja tunnustavat sen Jumalan ja ihmisten edessä ja koska he ovat sen merkiksi antaneet toisilleen kätensä ja vihkisormuksen, niin minä julistan heidät aviopuolisoiksi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen."

Alttarin edessä pappi lukee sulhasta ja morsianta koskevaa Jumalan sanaa, 1. Moos. 2:18, 21-24
"Ja Herra Jumala sanoi: 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.' Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: 'Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi."'

Sitten pappi kääntyy sulhasen ja morsiamen puoleen ja puhuttelee heitä näin:
"Koska te molemmat olette nyt Jumalan nimeen solmineet avioliiton, kuulkaa ensiksi Jumalan tätä liittoa koskeva käsky. Näin sanoo Paavali: Ef. 5:25-29
'Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton. Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä. Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa.'
Ef. 5:22-24
'Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää, niinkuin Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja. Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.'

Toiseksi kuulkaa siitä rististä, jonka Jumala on pannut aviopuolisoiden kannettavaksi. Näin Jumala sanoi vaimolle: 1. Moos. 3:16
'Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva.'

Miehelle Jumala sanoi: 1. Moos. 3:17-19
'Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.'

Kolmanneksi, teitä lohduttakoon sen tietäminen ja uskominen, että avioelämänne on Jumalalle mieluista ja hänen siunaamaansa. Näin on kirjoitettu: 1. Moos. 1:27-28
'Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.'
1. Moos. 1:31 Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää.'

Siksi Salomokin sanoo: Sananl. 18:22
'Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.'" Pappi ojentaa molemmat kätensä heidän ylitseen ja rukoilee:
"Herra Jumala, sinä joka olet luonut miehen ja naisen ja säätänyt, että heidän on solmittava avioliitto, sinä joka siunaat heitä antamalla kohdun hedelmää ja annat avioliiton kuvata rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen ja kirkon, hänen morsiamensa, välisen rakkauden salaisuutta, me rukoilemme sinua, että pohjattomassa hyvyydessäsi estäisit tämän luomuksesi, säädöksesi ja siunauksesi vääristymästä ja turmeltumasta ja että armossasi varjelisit sen keskuudessamme Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen."

LIITE: KASTEEN TOIMITTAMINEN

SAKSANNETTU JA UUDISTETTU KAAVA

MARTTI LUTHER

Armoa ja rauhaa Herrassamme Kristuksessa kaikille kristityille lukijoille! Joudun päivittäin näkemään ja kuulemaan, että kasteen korkea, pyhä ja lohdullinen sakramentti toimitetaan lapsille perin huolimattomasti ja vailla vakavuutta, etten sanoisi piittaamattomasti. Syynä on, niin arvelen, ainakin se, etteivät läsnä olevat ymmärrä mitään siitä, mitä puhutaan ja tehdään. Siksi pidän hyödyllisenä ja jopa välttämättömänä, että kaste toimitetaan äidinkielellä. Niinpä olen saksantanut kastekaavan ja ruvennut kastamaan saksaksi, että kummit ja muut avustajat heräisivät lujempaan uskoon ja vakavampaan hartauteen. Kastetta toimittavien pappienkin on tästä lähtien oltava tunnollisempia kuulijoiden tähden.

Pyydän kristillisen uskollisuuden nimessä kaikkia kastajia, kummeja ja muita läsnäolijoita: koettakaa tajuta, kuinka tärkeä toimitus tämä on ja kuinka vakavasta asiasta siinä on kysymys. Kasterukousten sanoista kuulet, kuinka monin valituksin ja kuinka vakavin mielin kristillinen kirkko kantaa lapsen esiin; vakain, varmoin sanoin se tunnustaa Jumalalle, että lapsi on joutunut Perkeleen valtaan, synnin ja vihan lapseksi, palavasti se rukoilee apua ja kasteen armoa, että hänestä tulisi Jumalan lapsi.

Niinpä sinun olisi syytä ottaa huomioon, ettei ole leikin asia käydä Perkeleen kimppuun. Kasteessa ei vain karkoteta Perkelettä lapsen luota, vaan toisaalta tuo mahtava vihollinen ärsytetään ahdistamaan kastettua koko elämän ajan. Sen vuoksi on todella tarpeen, että koko sydämestä ja lujassa uskossa autamme lapsiparkaa ja pyydämme niin hartaasti kuin osaamme, että Jumala ei vain rukouksemme sanojen mukaisesti vapauttaisi lasta Perkeleen vallasta, vaan että hän myös vahvistaisi lasta, niin että tämä jaksaisi ritarin tavoin taistella Perkelettä vastaan koko elämän ajan ja vielä kuoleman hetkellä. Kun kastetut ihmiset usein turmeltuvat niin kelvottomiksi, se saattaa mielestäni johtua siitä, että kaste on toimitettu kylmän välinpitämättömästi ja että kastettavan puolesta on toimituksen aikana rukoiltu täysin vailla tosi tarkoitusta.

Pidä siis mielessäsi, että kastetoimituksen liitännäiset merkitsevät kovin vähän, sellaiset kuin kasvoihin puhaltaminen, ristinmerkkien tekeminen, suolan paneminen suuhun, syljestä ja mullasta tehdyn tahnan siveleminen korviin ja nenään, rinnan ja olkapäiden voiteleminen öljyllä, päälaen voitelu krismalla, kastepaitaan pukeminen, palavan kynttilän antaminen käteen jne. Kaikkea sellaista ihmiset ovat lisäilleet kaunistaakseen kastetoimitusta, mutta ilman niitäkin on kaste toimitettavissa, sillä ei Perkele noita keinoja kavahda eikä kammoa. Hän ei piittaa isommistakaan konsteista, hänet on otettava vakavasti.

Pidä ennemmin huoli siitä, että seisot kastetoimituksessa oikeassa uskossa lujana, kuulet Jumalan sanan ja otat vakaalla mielellä osaa rukoukseen. Kun pappi sanoo: "Rukoilkaamme", hän todella kehottaa sinua rukoilemaan mukana. Kaikkien kummien ja muiden siinä seisovien tulee sydämessään lausua Jumalalle papin rukouksen sanat yhdessä hänen kanssaan. Siksi papin on lausuttava rukouksensa sangen selvästi ja hitaasti, niin että kummit voivat ne kuulla ja ymmärtää. Kummien tulee yksimielisinä sydämessään yhtyä papin kanssa rukoilemaan, esittämään lapsen hätä vakavin mielin Jumalalle, käydä kaikin voimin taisteluun lapsen puolesta Perkelettä vastaan ja tehdä tämä kaikki täydellä vakavuudella, koska se ei Perkeleestäkään ole leikkiä.

Tämän vuoksi on oikein ja kohtuullista, ettei juopuneita eikä maallismielisiä pappeja päästetä kastamaan ketään eikä kummeiksi kelpuuteta kevytmielisiä ihmisiä. Käytettäköön arvokkaita, nuhteettomia, vakavamielisiä ja hurskaita pappeja ja kummeja, sellaisia, joilta voi odottaa, että he toimittavat kasteen vakain mielin ja oikeassa uskossa. Eihän meidän pidä antaa tätä korkeaa sakramenttia Perkeleen pilkattavaksi emmekä saa häpäistä Jumalaa, joka siinä antaa äärettömän ja pohjattoman armonsa rikkauden tulvia ylitsemme ja joka itse on antanut sille nimeksi "uusi syntyminen", koska me siinä pääsemme kaikesta Perkeleen hirmuvallasta vapaiksi, eroon synnistä, kuolemasta ja helvetistä, elämän lapsiksi ja kaikkien Jumalan aarteiden perillisiksi, Jumalan omiksi lapsiksi ja Kristuksen veljiksi.

Rakkaat kristityt! Älkäämme hoitako tätä Jumalan sanomattoman kallista lahjaa niin huolimattomasti kuin tähän asti. Onhan kaste ainut lohdutuksemme, pääsy kaikkien Jumalan aarteiden ääreen ja kaikkien pyhien yhteyteen. Siihen Jumala meitä auttakoon. Aamen. 4

Kastaja lausuu:
"Lähde ulos, sinä saastainen henki, ja anna tilaa Pyhälle Hengelle." Sitten hän tekee ristinmerkin kastettavan otsaan ja rintaan ja lausuu: "Ota pyhän ristin merkki otsaasi ja rintaasi.
Rukoilkaamme. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, sinua minä huudan avuksi tämän palvelijasi (nimi) tähden, joka pyytää sinun kasteesi lahjaa ja tahtoisi hengellisessä uudestisyntymässä saada sinun iankaikkisen armosi. Herra, ota hänet vastaan. Niin kuin itse olet sanonut: Matt. 7:7 'Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan', niin ojenna nyt lahjasi sille, joka pyytää, avaa ovi sille, joka kolkuttaa, jotta hän saisi tämän taivaallisen pesun iankaikkisen siunauksen ja pääsisi lupaamaasi armon valtakuntaan Kristuksen, meidän HerTamme kautta. Aamen.

Rukoilkaamme. Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, sinä joka ankaran tuomiosi mukaan vedenpaisumuksen tulvalla tuhosit epäuskoisen maailman, mutta suuren laupeutesi mukaan varjelit uskovan Nooan ja seitsemän muuta, sinä joka hukutit paatuneen faraon kaikkine joukkoineen Punaiseen mereen, mutta kuljetit kansasi Israelin kuivin jaloin sen poikki. Näin sinä tahdoit ennalta kuvata tätä pyhän kasteesi pesua. Rakkaan Poikasi, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kasteella sinä pyhitit ja määräsit Jordanin ja kaikki vedet pelastavaksi tulvaksi, joka puhdistaa kaikista synneistä. Tämän pohjattoman laupeutesi perusteella me rukoilemme sinua, katso armossasi tähän (nimi) ja lahjoita Pyhän Hengen kautta hänelle oikea usko, niin että tämä pelastava tulva hänestä hukuttaa ja tuhoaa kaiken synnin, minkä hän on Aadamilta synnynnäisenä perinyt ja itse lisäksi tehnyt. Anna hänen epäuskoisten joukosta erotettuna varjeltua kristikunnan arkissa kuivana ja turvassa, niin että hän aina palavana hengessä ja iloisena toivossa palvelisi sinun nimeäsi, jotta hänet yhdessä kaikkien pyhien kanssa katsottaisiin arvolliseksi saamaan omakseen lupaamasi iankaikkinen elämä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen.

Minä manaan sinua, sinä saastainen henki Isän (ristin merkki) ja Pojan (ristin merkki) ja Pyhän Hengen (ristin merkki) nimeen, että sinä poistut tästä Jeesuksen Kristuksen palvelijasta (nimi) ja väistyt hänen luotaan. Aamen.
Kuulkaamme nyt Markuksen pyhää evankeliumia:
Siihen aikaan he toivat Jeesuksen tykö lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: (Mark 10:13) 'Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisen on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle. Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä."

Sitten pappi panee molemmat kätensä lapsen päälle ja rukoilee Isä meidän -rukouksen polvistuneena yhdessä kummien kanssa: "Isä meidän, joka olet taivaassa . . ."

Sen jälkeen lapsi viedään kastealtaan ääreen ja pappi lausuu: Ps. 121:8
"Herra varjelkoon sinun tulosi ja lähtösi nyt ja iankaikkisesti."

Sen jälkeen pappi antaa lapsen kummiensa suulla sanoutua irti Perkeleestä näin:
"(Nimi), luovutko Perkeleestä?"
"Luovun."

"Luovutko kaikista hänen teoistaan?"
"Luovun."

"Luovutko kaikesta hänen petoksestaan?"
"Luovun."

Sen jälkeen pappi kysyy:
"Uskotko Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan?"
"Uskon."

"Uskotko Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka syntyi ja kärsi kuoleman?"
"Uskon."

"Uskotko Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteisön, syntien anteeksiantamuksen, lihan ylösnousemuksen ja iankaikkisen, kuolemanjälkeisen elämän?'"
"Uskon."

"Tahdotko, että sinut kastetaan?"
"Tahdon."

Silloin pappi ottaa lapsen, kastaa hänet kastealtaaseen ja lausuu:
"Niin minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."

Sitten kummit ottavat lapsen vastaan ja pappi lausuu, pukien samalla lasta kastepaitaan: "Kaikkivaltias Jumala, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, joka on sinut uudesti synnyttänyt veden ja Pyhän Hengen kautta ja antanut sinulle kaikki syntisi anteeksi, vahvistakoon nyt sinua armollaan iankaikkiseen elämään. Aamen. Rauha sinulle."
"Aamen."


Kohta 10 on vain latinankielisessä tekstissä. Siinä kerrotaan, että kastekaavaa on muokattu vain vähäisesti. Omantunnonaroille ihmisille ei näet ole haluttu antaa sellaista vaikutelmaa, ettei heidän aikaisemmin saamansa kaste olisi pätevä.