T{htitieteellinen yhdistys Ursa r.y. Toimintakertomus vuodelta 1989 Sis{llys 1. Yleist{ ................................. 2 2. Hallitus ja henkil|st| .................. 2 3. Talous .................................. 3 4. J{senist| ............................... 3 5. Kokoukset ja esitelm{tilaisuudet ........ 4 6. T{hdet ja Avaruus -lehti ................ 4 7. Science fiction -lehti Aikakone ......... 5 8. Kirjojen yms. kustannustoiminta ......... 6 9. V{litystoiminta ......................... 7 10. Kuva-arkisto ............................ 7 11. Ursan t{htitorni ........................ 7 12. Kirjasto ................................ 8 13. Kurssitoiminta .......................... 9 14. Harrastusjaostot ........................ 9 15. Ursa Minor -lehti ...................... 12 16. T{htip{iv{t Joensuussa ................. 12 17. Stella Arcti -palkinnot ................ 13 18. Tietokoneharrastus ..................... 13 19. Harrastajien kes{kokoontuminen Cygnus .. 14 20. T{htileiri ............................. 14 21. T{htiharrastusp{iv{ .................... 15 22. Auringonpimennysvalmistelut ............ 15 23. Kansainv{linen yhteisty| ............... 16 24. Ursan planetaario ...................... 17 25. Ursan pienoistiedekeskus ............... 18 26. T{htitieteen kouluopetus ............... 18 27. Nuorisotoiminta ........................ 19 28. Kotimainen yhteisty| ................... 19 29. J{senyydet ............................. 20 30. Tiedotus ja markkinointi ............... 20 31. Avustukset ja lahjoitukset ............. 21 T{htitieteellinen yhdistys Ursa r.y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1989 1. Yleist{ Yhdistyksen tarkoituksena on olla t{htitieteen harrastajien yhdyssiteen{, edist{{ ja tukea t{htitieteellist{ harrastus- toimintaa, tietoutta ja tutkimusta maassamme sek{ pit{{ yll{ yhteyksi{ Suomessa ja ulkomailla toimiviin vastaaviin j{rjes- t|ihin. Kuluneena 68. toimintavuonna yhdistys onnistui hyvin tavoit- teidensa toteuttamisessa. T{rkeimpin{ toimintamuotoina olivat edelleen lehtien ja kirjojen julkaiseminen, planetaario-opetus, t{htin{yt{nn|t, esitelm{t ja muu yleis||n suuntautuva toiminta sek{ j{senten t{htiharrastuksen edist{minen. Uudeksi toimin- tamuodoksi perustettiin syksyll{ s{hk|inen postilaatikko Ursalle hankittuun uuteen tietokoneeseen. Ursa sai huomattavaa tunnustusta ty|lleen, kun Suomen Kult- tuurirahasto my|nsi yhdistykselle suuren stipendin vuoden 1990 auringonpimennykseen liittyv{{ toimintaa varten. Ursan julkai- sutoiminta sai melkoista huomiota osakseen, kun Pekka Teerikor- ven ja Mauri Valtosen kirjoittama kirja, Kosmos -maailmamme muuttuva kuva, sai kunniamaininnan Tieto-Finlandia-kilpailussa. Toimistoa pidettiin avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-15, mink{ lis{ksi tulevat viel{ kirjaston p{ivystysajat. Ursan toimistosta l{hetettiin vuoden aikana 12637 postil{- hetyst{ ja laskuja kirjoitettiin 1674 kappaletta. Toimistoon hankittiin toimintavuonna uusi kopiokone, videonauhuri, diapro- jektori, mikroaaltouuni, postimaksukone ja telekopiolaite. Ursan j{senm{{r{ oli vuoden lopussa 5733, miss{ on lis{yst{ 219 henke{. 2. Hallitus ja henkil|st| Hallituksen kokoonpano oli 1989 seuraava: puheenjohtaja dosentti Tapio Markkanen, varapuheenjohtaja fil. lis. Hannu Karttunen, sihteeri fil. kand. Seppo Linnaluoto, varainhoitaja kauppat. maist. Pentti Ramberg, fil. yo Marko Pekkola, t{htit. yo Jari M{kinen, t{htit. yo Markus Hotakainen ja fil. yo Niclas Forsstr|m. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 14 kertaa ja kokouksissa k{siteltiin yhteens{ 219 pyk{l{{. Hallituksen kokouksissa oli paikalla keskim{{rin 6,7 hallituksen j{sent{. Hallituksen apuna toimi useita ty|ryhmi{. Ursaan oli vakituisesti palkattu toiminnanjohtaja fil. kand. Seppo Linnaluoto, varainhoitaja kauppat.maist. Pentti Ramberg, toimistop{{llikk| luonnont. kand. Sakari Lehtinen, julkaisup{{llikk| dos. Heikki Oja, julkaisusihteeri luonnont. kand. Arja Latvala ja toimistosihteerit Pentti Tuovinen, Eija Yritys ja Hannele W{hrn, joka vuoden lopulla palasi {itiys- lomalta. Varainhoitaja ja julkaisup{{llikk| ovat sivutoimisia. Kes{n 1990 auringonpimennykseen liittyen on projektip{{llik|ksi nimitetty Markus Hotakainen, joka toimi my|s T{hdet ja Avaruus -lehden toimittajana. 3. Talous Toimintavuosi oli talouden kannalta hyv{. Edelleen laajen- tunut toiminta pystyttiin rahoittamaan ilman mainittavia ongel- mia. Talous on ollut jo useita vuosia vakaalla pohjalla, jonka johdosta uusia toimintamuotoja on voitu k{ynnist{{ usein nopeassakin tahdissa. Ulkopuolista lainarahaa ei ole tarvittu toiminnan rahoittamiseen. Ursan tulonmuodostuksen perustan muodostavat julkaisutoi- minta ja j{senmaksut. My|s avustukset ovat toiminnan rahoit- tamisen kannalta t{rkeit{. Vuoteen 1989 kohdistuneet avus- tukset olivat kuitenkin vain noin 10 % koko tulonmuodostukses- ta. Suurimman kuluer{n muodostavat palkat ja palkkiot, joita maksettiin yhteens{ 529.937 mk. Palkkoja ja palkkioita mak- settiin kaikkiaan 48 henkil|lle, joista 7 oli p{{toimisia. Tilintarkastajina toimivat edelleen HTM-tilintarkastaja Jukka Aakula ja ekonomi Kari Wilkman sek{ varatilintarkastajina Ilmo Kukkonen ja Aarre Kellom{ki. Valtiovarainministeri| my|nsi edelleen Ursalle verovapauden valtion- ja kunnallisverotuksesta. 4. J{senist| Ursan j{senmaksu oli alle 18-vuotiailta 70 mk ja vanhemmilta 90 mk. J{senmaksut nousivat viime vuosien tapaan 5 mk edelli- sest{ vuodesta. Yhteis|j{senten j{senmaksu oli 90 mk, kannat- tajaj{senten 500 mk ja perhej{senten 20 mk. Perhej{senyyden edellytyksen{ on ollut, ett{ samassa osoitteessa asuu korkeam- man j{senmaksun maksava vuosij{sen. J{senmaksuun sis{ltyi T{hdet ja Avaruus -lehti paitsi perhej{senille. Edellisten s{{nt|jen voimassaollessa hyv{ksytyt vakinaiset j{senet maksoi- vat vain j{sentilausmaksuna 50 mk halutessaan lehden. Ursan j{senm{{r{t olivat 31.12.1989 seuraavat (suluissa tilanne vuotta aiemmin): kunniaj{seni{ 1 (2), vakinaisia j{seni{ 113 (114), vuosij{seni{ 5485 (5250) ja perhej{seni{ 134 (146), yhteens{ 5733 (5514). Ursan kunniaj{sen on professori Pentti Kalaja. J{senmaksuja kertyi Ursalle kaikkiaan 476.252 mk. T{st{ hieman yli puolet k{ytettiin T{hdet ja Avaruus -lehden kustan- tamiseen. Toimintavuonnaan Ursa menetti kolme j{sent{{n, joiden panos Suomen t{htitieteen ja sen l{hialojen kehitykseen on ollut poikkeuksellisen merkityksellinen. Jokainen heist{ on n{ky- v{sti vaikuttanut my|s Ursan toimintaan vuosikymmenten ajan. Ursan kunniaj{sen, Helsingin yliopiston t{ysinpalvellut t{htitieteen henkil|kohtainen professori Jaakko Tuominen kuoli 31.1.1989. H{n toimi Ursan hallituksen puheenjohtajana 1964- 1970. Ursa kutsui Jaakko Tuomisen kunniaj{senekseen vuonna 1975. Helsingin yliopiston t{ysinpalvellut t{htitieteen varsinai- nen professori Gustaf J{rnefelt kuoli 9.8.1989. H{n toimi Yliopiston observatorion esimiehen{ vuosina 1945-69. Teknillisen korkeakoulun t{ysinpalvellut geodesian professori R.A. Hirvonen kuoli 16.8.1989. Hirvonen toimi Ursan hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 1956-64. Ursa muisti s{hkeitse 50 vuotta t{ytt{neit{ j{seni{{n, dosentti Aarre Kellom{ke{ ja dosentti Ilkka Tuomista. 5. Kokoukset ja esitelm{tilaisuudet Ursa j{rjesti vuoden aikana seuraavat esitelm{tilaisuudet yhdess{ OK-opintokeskuksen kanssa: 24.1. Mikko Kaasalainen: Maailmankaikkeuden tulevaisuus. 80 kuulijaa. 22.2. fil. kand. Jari Soininen: Kvanttimekaniikan maailmanku- vat. Tilaisuuden aluksi Tapio Markkanen lausui muistosanat edesmenneest{ Ursan kunniaj{senest{, professori Jaakko Tuomi- sesta. Noin 50 kuulijaa. 21.3. dos. Tapio Markkanen: William Herschel. 24 kuulijaa. 18.4. Markus Hotakainen: L{hivuosien planeettaluotainsuunni- telmista. 60 kuulijaa. 7.6. Mihkel Joeveer: T{htitieteen historiasta ja galaksien tutkimuksesta Eestiss{, Peep Kalv: T{htien tutkimus ja t{hti- tieteen harrastus Eestiss{. Lis{ksi Peeter Tenjes kertoi [{nisj{rvell{ olevista kalliopiirroksista. 40 kuulijaa. 6.9. fil. lis. Markku Poutanen: Pluto. Tilaisuuden aluksi Raimo Lehti lausui muistosanat edesmenneest{ Ursan j{senest{, professori Gustaf J{rnefeltist{. 110 kuulijaa. 17.10. fil. kand. Jukka Piironen: Neptunus. 90 kuulijaa. 22.11. prof. Juhani Kakkuri: Auringonpimennykset. Tilaisuuden aluksi katsottiin elokuva, joka kertoi suomalaisesta auringon- pimennysretkikunnasta Afrikkaan vuonna 1947. Noin 100 kuulijaa. 12.12. Pasi Hakala: Kompaktit t{hdet kaksoist{htij{rjestel- miss{. Noin 30 kuulijaa. Esitelm{t j{rjestettiin Yliopiston luentosalissa Mariankatu 11 paitsi syys- ja marraskuun esitelm{t, jotka j{rjestettiin tiedekeskus Heurekan luentosalissa Vantaalla. Esitelm{t alkoi- vat kello 18. Yll{mainituissa yhdeks{ss{ tilaisuudessa oli yhteens{ noin 580 kuulijaa eli keskim{{rin noin 65. 7.6. ja 22.11 pidetyt tilaisuudet taltioitiin videonauhoille, joita saa lainata Ursan kirjastosta. 20.6. j{rjestettiin j{senille ilmainen vierailu tiedekeskus Heurekaan, jossa katsottiin Verne-teatterin esitys ja tutustut- tiin planetaarioon sek{ perusn{yttelyyn. Heurekaan tutustui yli sata ursalaista. S{{nt|m{{r{inen kev{tkokous pidettiin 21.3. ja syyskokous 17.10. Kokouksia edelsi yll{mainittu esitelm{tilaisuus. Lis{ksi Ursa j{rjesti esitelmi{ t{htiharrastusp{iv{n ja Joensuun t{htip{ivien yhteydess{. Ursa oli mukana my|s Suomen t{htitieteilij{seuran ja Suomen Oppihistoriallisen seuran kanssa j{rjest{m{ss{ "Herschelin puutarha"-seminaaria 18.5.89 Helsingin yliopistossa. 6. T{hdet ja Avaruus -lehti T{hdet ja Avaruus ilmestyi 1989 kuusi kertaa. Vuosikerrassa oli 280 sivua, miss{ on lis{yst{ 24 sivua edellisest{ vuodesta. Neliv{rikuvia lehdess{ oli 146, miss{ on 17 kuvan lis{ys edellisest{ vuodesta. 92 (71 v. 1988) neliv{risivun lis{ksi lehdess{ oli lis{v{ri 99 (62 v.1988) sivulla. S{{nn|llisi{ vaihto- tai vapaakappaleen saajia oli Suomessa 93 ja ulkomailla 60. Koko vuoden ajan lehden sai 5382 (vuonna 1988 5150) j{sent{. Ursaan kuulumattomia lehden tilaajia oli 852, miss{ on v{hennyst{ 53 edellisest{ vuodesta. Ohcejoga Ursa Utsjoelta, Lahden Ursa sek{ Turun Ursa tilasivat lehden j{senilleen. N{it{ yhdistystilaajia oli 75. Lehden irtonumeroita myytiin Ursan lis{ksi Akateemisessa kirjakaupassa ja Tiedekirjakaupassa. Lehden vanhoja irtonu- meroita tarjottiin j{senille ja tilaajille alennettuun hintaan. Lehden vastaavana toimittajana oli edelleen Seppo Linnaluo- to. Toimitussihteerein{ olivat edelleen dosentti Heikki Oja ja Arja Latvala. J{lkimm{inen toimi my|s lehden taittajana. Lehden toimittajana oli Markus Hotakainen. Lehden avustajina toimi entiseen tapaan runsas joukko t{htitieteen ja l{hialojen harrastajia ja ammattilaisia. Lehden tilaushinta oli yhdistykseen kuulumattomilta 90 mk (vuonna 1988 85 mk). Suomen Akatemialta saatiin lehte{ varten 30.000 mk avustus kuten edellisen{kin vuonna. Lehden painatus maksoi 240.930,31 mk ja sen kulut olivat yhteens{ 379.467,77 mk. T{rkeimpi{ aiheita vuoden aikana olivat: - Ursalaisten vierailu Eestiin - Saarenmaan rautasade (Kaalij{rven kraatteri) - Schr|dingerin kissan arvoitus (Kvanttimekaniikan ongelmia) - Paluu Venukseen ja Jupiteriin - T{htitemppeli ja tieteen evankeliumi (Planetaariot) - Miten tunnen meteoriitin - Puukko ja puntari (Yliluonnolliset ilmi|t) - Pimennys l{henee - 20 vuotta Kotkan lennosta (Ensimm{inen kuulento) - Kun galaksit kohtaavat - Aurinkokunnan laidalla (Voyager 2:n lento) - [lyllist{ el{m{{ etsim{ss{ - Kanarian observatorio - Spectrum RG - mustia aukkoja tutkimaan - Harrastajan pimennyshavainnot - J{{hyv{iset planeetoille (Voyager 2 tutki Neptunusta) Lehden 1/89 liitteen{ julkaistiin Ursan toiminnasta kertova esite, josta otettiin lis{ksi 12.000 kappaleen eripainos. Lehden vakituisina osastoina olivat: P{{kirjoitus, T{hti- tieteen uutisia, Avaruuskatsaus, H{m{r{n rajoilla, T{htiseu- rojen kuulumisia, Kirjaston palsta, Syv{ taivas, Havaitsijan palstat sek{ Kysymyksi{ ja keskustelua. Lehdest{ 3/89 alkaen julkaistiin my|s Pimennysuutisia-palstaa. 7. Science fiction -lehti Aikakone Ursan science fiction -lehti Aikakone ilmestyi vuonna 1989 aikataulun mukaisesti nelj{ kertaa A4-kokoisena. Vuosikerrassa oli 140 sivua (144 sivua vuonna 1988). Tilaajia lehdell{ oli 840 (823 vuonna 1988) ja lehden painos oli 1000-1200. Lehden tilausmaksu oli 70 mk (vuonna 1988 65 mk). Irtonumeroita myytiin s{{nn|llisesti Ursasta ja Akateemisesta kirjakaupasta. Vanhoja irtonumeroita tarjottiin tilaajille alennettuun hin- taan. Aikakoneen p{{toimittajana toimi Leena Peltonen. P{{toimit- taja suunnitteli my|s lehden taiton. Toimitussihteerin{ oli numeroon 2/89 saakka Tom \lander, jonka j{lkeen uutta toimitus- sihteeri{ ei nimetty. Muina toimittajina olivat Juhani Hink- kanen (uutiset), Jyrki Ij{s (elokuvat), Johanna Sinisalo (sar- jakuvat) ja numerosta 3/89 l{htien Eija Elo (tiedepalsta). Kotimaisia tieteisnovelleja julkaistiin vuosikerrassa viisi. Ulkomaisia novelleja oli nelj{, tekij|in{ Ulrich Daubeny, Barrington Bayley, Robert Sheckley ja Greg Bear. Asia-artikke- leita oli yhdeks{n. Aikakoneessa oli "Raapale"-kilpailu, jonka voitti Boris Hurtta raapaleellaan "Louhik{rmes". Raapale on science fiction-novelli, jonka pituus on t{sm{lleen 100 sanaa. Lehden vakituisia palstoja olivat: P{{toimittajan pallilta, Uudet kirjat, El{v{t kuvat, Uutisia, Sarjakuvat sek{ Lukijoiden {{net. Ursa teki Aikakone-lehdest{ sopimuksen, jonka mukaan Aika- koneen kustantaminen siirtyi vartavasten perustetulle Aika- kone-yhdistykselle vuoden 1990 alusta. Aikakone-yhdistys on Ursasta riippumaton, l{hinn{ Aikakoneen toimittajien perustama yhdistys. Ursa julkaisi toimintavuonna kaksi science fiction -kirjaa (katso kohta 8), joita tarjottiin my|s Aikakoneen lukijoille. Viimeisen Aikakoneen liitteen{ oli Ursan esite "Uutta t{hti- tieteest{". 8. Kirjojen yms. kustannustoiminta Ursan julkaisutoiminta sai melkoista huomiota osakseen, kun Pekka Teerikorven ja Mauri Valtosen kirjoittama kirja, Kosmos - maailmamme muuttuva kuva, sai kunniamaininnan Tieto-Finlandia- kilpailussa. Ursan julkaisup{{llikk|n{ toimi edelleen dosentti Heikki Oja ja julkaisusihteerin{ luonnont. kand. Arja Latvala. Vuoden aikana julkaistiin seuraavat uudet kirjat: - Atomien haamu - kvanttifysiikan ongelmia. Alkuper{isteos The Ghost in the Atom. Toimittaneet P.C.W. Davies ja J.R. Brown, suomennos ja esipuhe Jari Soininen. Ursan julkaisuja 37. 176 sivua, nidottu, ohjehinta 69 mk. - Paholaisen asianajaja - opaskirja skeptikolle. Toimittajat Heta H{yry, Hannu Karttunen ja Matti Virtanen, muut kirjoit- tajat Nils Edelman, Matti H{yry, S. Albert Kivinen, Nils Mus- telin, Carl Sagan, Raimo Tuomela ja Ilkka Tuomi. Ursan julkai- suja 38, julkaisija Skepsis ry. 312 sivua, sidottu, ohjehinta 110 mk. - Antti katsoo kuuta. Kuvat Jyrki Nyk{nen, teksti Heikki Oja. Ursan julkaisuja 39. 32 sivua, sidottu, ohjehinta 79 mk. - Auringonpimennykset, Juhani Kakkuri, Heikki Oja ja Reino Anttila. Ursan julkaisuja 40. 168 sivua, sidottu, ohjehinta 79 mk. - K{enpojat, John Wyndham. Alkuper{isteos The Midwich Cuckoos. Suomentanut Veikko Rekunen, esipuhe Anetta Meriranta. Ursan science fiction -sarja 12. 192 sivua, nidottu, ohjehinta 69 mk. - T{htien lapset, James Blish. Alkuper{isteos The Seedling Stars. Suomentanut Veikko Rekunen, esipuhe Juhani Hinkkanen, asiantuntijatarkistus Ilkka Ter{s. Ursan science fiction - sarja 13. 176 sivua, nidottu, ohjehinta 69 mk. - T{hdet 1990, toimittanut Seppo Linnaluoto. Ursan vuosikirja, 14. vuosikerta. 104 sivua, nidottu, ohjehinta 35 mk. Kirjasta Kari Kaila: T{htitaivaan opas otettiin uusi, 4. korjattu painos. Seppo Linnaluoto suunnitteli opetusk{ytt|{ varten Ursan diasarjan nro 11: Maailmankaikkeus. Siin{ on 25 kuvaa ja 22- sivuinen moniste. Hannu Karttusen suunnittelemana valmistui koulujen opetus- k{ytt||n takoitettu tietokoneohjelma "Heittoliike". Ohjelmaan sis{ltyv{t my|s Keplerin lait. Kouluhallitus oli my|nt{nyt ohjelmaa varten tuotantotukea. Kouluhallitus hankki oikeudet "T{htitaivas ja t{hdist|t" tietokoneohjelman pohjoismaiseen levitykseen. Yhdess{ Maanmittaushallituksen karttapainon kanssa tuotet- tiin Pimennyskartta, josta k{y ilmi 22.7.1990 tapahtuvan t{y- dellisen auringonpimennyksen kulku Suomessa. Kartan seli- tystekstit ovat suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi. Ursasta sai my|s tilata yksityiskohtaiset pimennystiedot halu- tuille paikkakunnille. Ursan j{senet saivat Ursan omista kirjoista ja diasarjoista noin 15 % alennuksen. J{senten noutohinta Ursan toimistosta oli noin 20 % ohjehintaa halvempi. Syksyll{ ilmestyi Ursan esite "Uutta t{htitieteest{" 70.000 kpl painoksena (katso kohta 30). 9. V{litystoiminta Ursa v{litti j{lleen yhteistilauksina T{hdet ja Avaruus - lehden lukijoille ulkomaisia t{htitieteen kirjoja, t{htikart- toja ja -luetteloita. Ursa v{litti viime vuosien tapaan lukuisille j{senilleen suurten amerikkalaisten lehtien Sky and Telescope ja Astronomy tilauksia. Maanmittaushallituksen tuottamaa Tellus-julistetta ja T{htitaivas - Stj{rnhimlen -t{htikarttaa sek{ t{htijulis- teita ja postikorttisarjoja myytiin edelleen j{senille ja yleis|lle. T{htijulisteita hankittiin uusi sarja entisten tilalle. Ursa v{litti j{lleen j{senilleen ruotsalaista alkuper{{ olevaa monipuolista planisf{{ri{. 10. Kuva-arkisto Ursalle on julkaisutoiminnan yhteydess{ ker{tty runsaasti v{ri- ja mustavalkokuvia, joita lainataan my|s tiedotusv{li- neille julkaistavaksi. Kuva-arkiston p{{tarkoitus on kuitenkin oman julkaisutoiminnan tukeminen. Arkistossa on niin suurten kaukoputkien kuin harrastajienkin kuvia t{htitaivaan kohteista, avaruusluotainten kuvia taivaankappaleista ja maapallosta, kuvia ilmakeh{n ilmi|ist{ ja monilta erityisaloilta. Kuva- arkistossa oli toimintavuonna noin 12000 kuvaa. Kuva-arkistoa hoiti Ursan julkaisusihteeri Arja Latvala. 11. Ursan t{htitorni Vuoden 1989 aikana Ursan tornissa tehtiin perusteellinen remontti. Sek{ yl{- ett{ alakerta maalattiin, samoin kupolin sis{pinta, jalustapilari ja kaukoputket. Yl{kerran p|yt{ uusit- tiin ja alakerran l{mpim{n huoneen s{ilytystiloja parannettiin rakentamalla uusia hyllyj{. Ursan t{htitornissa pidettiin t{htin{yt{nt|j{ yleis|lle 1.2.-31.3. ja 1.10.-30.11. Maanantai-iltaisin t{htitorni oli vain aktiivihavaitsijoiden k{yt|ss{. Vuoden merkitt{vin n{yt- t|kohde oli Jupiter, joka syyskaudella n{kyi harvinaisen hyvin. Aurinkon{yt{nn|iss{ esiteltiin Auringon pinnan ilmi|it{ ja protuberansseja kapeakaistaisen vety-alfa-suodattimen avulla ja spektroskoopilla tarkasteltiin Auringon spektri{. T{htitor- niin hankittiin my|s suodin, jolla voidaan katsella Aurinkoa n{kyv{ss{ valossa. Aurinkon{yt{nt|j{ pidettiin selke{ll{ s{{ll{ maalis-huhtikuussa sunnuntaisin klo 12-14 ja touko-syyskuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-15. K{vij|ille annettiin aurinkoesite. P{{symaksua Ursan torniin perittiin alle 16-vuotiailta 2 mk ja vanhemmilta 5 mk. T{htin{yt{nn|iss{ k{vij{t saivat 16- sivuisen "T{htitaivaan maailmat" -kirjasen, josta ilmestyi vuoden aikana uusittu painos. Vuoden aikana yleis|{ k{vi aurinkon{yt|ksiss{ 444 henke{ ja t{htin{yt|ksiss{ 858 henke{, yhteens{ 1302 henke{. J{senet p{{siv{t n{yt{nt|ihin ilmai- seksi. J{senille varatut maanantai-illat olivat varsin suosit- tuja. T{htitorninhoitajan teht{v{t oli jaettu kahdelle henkil|lle: insin||ri Olli Mannerin vastuulla oli t{htitornin tekniikka ja t{htit. yo Markus Hotakaisella yleis|n{yt|kset. Ursalla on my|s useita pienempi{ kaukoputkia, joita lainat- tiin j{senille. Toimintavuonna Ursalle hankittiin 11x80 kii- kari sek{ kameran runko ja sovite. Ursan t{htitorni oli mukana Matkailuyhdistyksen Helsinki- kortin k{yntikohteissa ja niit{ esitteleviss{ suomen-, ruotsin, englannin- ja saksankielisiss{ esitteiss{. 12. Kirjasto Yhdistyksen kirjastoa on hoitanut edelleen insin||ri Matti Suhonen. Kirjasto on ollut hein{kuuta lukuunottamatta avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 18-20 sek{ tiistaisin ja keski- viikkoisin klo 15-17. J{senet ja yleis| lainasivat vuoden aikana kirjoja, diasar- joja, esitelm{nauhoja ja muita nimikkeit{ 905 kpl (edellisen{ vuonna 1045 kpl). Postitse l{hetettiin lainaksi 135 kirjaa tai muuta nimikett{, joista kahdeksan kirjaa olivat kaukolai- noja yleisille kirjastoille. Kuusi nimikeryhm{{ ylitti 50 lainauksen rajan: Diasarjat 195 kpl, science fiction -kirjat 157 kpl, videonauhat 64 kpl, astrofysiikka ja matemaattinen t{htitiede 60 kpl, t{htitieteen yleisteokset 57 kpl sek{ ha- vainto-oppaat 51 kpl. N{m{ ryhm{t edustavat noin 65 prosenttia kaikista lainauksista. Kirjaston kartuntaluetteloon merkittiin 232 kirjaa, 12 esitelm{nauhaa, 7 diasarjaa, 11 videonauhaa ja 8 lehtist{, yhteens{ 270 kappaletta (edellisen{ vuonna 128 kpl). Kaikki omat esitelm{tilaisuudet talletettiin {{nitekokoelmaan. Toi- mintavuonna kuvattiin lis{ksi videonauhalle kaksi luentotilai- suutta. Aikakausilehti{ sidotettiin kirjoiksi 61 vuosikertaa. Kirjaston lainattavien tuotteiden luettelosta valmistui kes{kuun lopussa uusi, 95-sivuinen laitos. Kirjastoon tulee ulkomaisia lehti{ tilattuina (mm. Sky and Telescope, Sterne und Weltraum, Astronomy, Odyssey, Die Sterne, Sonne, Scientific American, Astronomi og Rumfart, Astronomy Now, Telescope Making, Deep Sky, Astronomie in der Schule, Space markets, Weather ja Weatherwise), j{senmaksun vastineena (mm. Astronomisk tidsskrift, Orion, Journal of the British Astronomical Association, Spaceflight, Journal of the British Interplanetary Society, Mercury, Journal of the Association of Lunar and Planetary Observers, The Planetary Report, Publi- cations of the Astronomical Society of the Pacific, Journal of the Royal Astronomical Society of Canada ja Gnomon) tai vaih- tojulkaisuina (mm. Aster, Aurora, Albireo, Astronomie und Raumfart, Kozmos, Bulletin of the Astronomical Institutes of Czechoslovakia, UAI Astronomia, Publications of Beijing Astro- nomical Observatory, Acta Astronomica Sinica, Zemlja i Vselen- naja, Eesti Loodus, Quarterly Newsletter of the Indian Insti- tute of Astrophysics ja Vainu Bappu Telescope News). Kaukai- simmat lehdet ja vuosijulkaisut tulevat Yhdysvalloista, Kana- dasta, Brasiliasta, Japanista ja Kiinasta. Havaintojaostojen toimintaan liittyvist{ tiedotuslehtisist{ tulevat tilattuina tai vaihtojulkaisuina mm. The Astronomer, Meteor News, The Minor Planet Bulletin, Occultation Newsletter, Cassiopeia ja Satellite News. Kansainv{lisen t{htitieteellisen liiton (International Astronomical Union, IAU) s{hkeet ja pikkuplaneettasirkulaarit tulevat my|s kirjastoon. Kotimaisina vaihtojulkaisuina tulevat t{htiyhdistysten ja science fiction -yhdistysten lehdet sek{ muista lehdist{ t{r- keimpin{ Arkhimedes, Avaruusluotain, Natura, Tiede 2000 ja Tieteen kuvalehti. Vuosijulkaisuista on hankittu kaikki t{rkeimm{t, mm. Astro- nomical Almanac, Das Himmelsjahr, Der Sternenhimmel, Kalender f~r Sternfreunde, Yearbook of Astronomy, Ephemerides of Minor Planets, @ph'm'rides astronomiques, Satellites Galil'ens de Jupiter ja @ph'm'rides des Satellites de Jupiter, Saturne et Uranus. 13. Kurssitoiminta Ursa j{rjesti toimintavuonna 5 kurssia yhdess{ OK-opinto- keskuksen kanssa, joilla oli yhteens{ 101 osanottajaa. 17.1. j{rjestettiin t{htitornikurssi, jonka vet{jin{ olivat Olli Manner ja Markus Hotakainen. Osanottajia oli 24 henke{. 27.-28.5. j{rjestettiin yleissivist{v{ t{htikurssi, jonka vet{jin{ olivat Seppo Linnaluoto ja Olli Manner. Aiheina oli maailmankaikkeus, t{hdet ja galaksit sek{ Aurinko, jota havait- tiin Ursan t{htitornissa. Osanottajia oli 10 henke{. 7. ja 9.11. pidettiin Kuu- ja Planeettakurssi, jonka vet{- jin{ oli Markus Hotakainen ja Olli Manner. Kurssin takoituk- sena oli opastaa havaintojen teossa. Osanottajia oli 15. 18.-19.12. j{rjestettiin pimi|kurssi Helsingin Kaupungin nuorisotalo Kivitaskussa. Kurssin tarkoituksena oli oppia ottamaan, kehitt{m{{n ja vedostamaan t{htivalokuvia. Vet{jin{ olivat Matti Martikainen ja Ismo Luukkonen. Osanottajia oli 12. T{htiharrastajien kes{tapahtuma Cygnus -89 j{rjestettiin Uuraisilla my|s OK-opintokeskuksen kurssina (ks. kohta 19). Vet{ji{ oli 8 ja osanottajia oli noin 45 henke{. 14. Harrastusjaostot Ursassa toimi 16 harrastusjaostoa. Usea aikaisempi alajaosto muutettiin itsen{iseksi jaostoksi vuoden aikana. Jaostot pyrkiv{t olemaan oman erikoisalansa harrastajien yhdyssiteen{ organisoimalla harrastustoimintaa, neuvomalla ja opastamalla, yll{pit{m{ll{ harrastajien v{list{ keskustelua ja j{rjest{m{ll{ harrastajien kokoontumisia. Ursassa pidettiin yll{ jaostojen yhteist{ havainto-ohje- ja lomakevarastoa, josta toimitettiin materiaalia tarvittaessa j{senille. Useiden jaostojen ker{{m{t havainnot ovat tieteen kannalta merkitt{vi{. Hein{kuussa j{rjestettiin kolmatta kertaa harrastajien kes{- tapahtuma Cygnus (katso kohta 19), jossa ennen kaikkea k{si- teltiin harrastusjaostojen asioita. Toimintavuoden t{rkeimpi{ teemoja olivat kansainv{listen yhteyksien tiivist{minen ja jaostojenv{lisen yhteistoiminnan kehitt{minen. Jaostojen yhdyssiteen{ toimi Ursa Minor -lehti (kohta 15). Jaostojen j{seneksi p{{si sellainen Ursan j{sen, joka l{hetti s{{nn|llisesti havaintoja jaostolle tai hoiti jaoston teht{vi{. Jaostojen j{senet saivat ilmaiseksi Ursa Minor -lehden. Jaostojen yhteistoimintaa koordinoi yhteistoimintaelin, johon kuuluivat alkuvuonna Aarre Kellom{ki, Ismo Luukkonen, Veikko M{kel{ ja Marko Pekkola ja loppuvuonna Kellom{en ja M{kel{n lis{ksi Jari M{kinen ja Markku Nousiainen. Se kokoon- tui kuusi kertaa. Ilmakeh{n valoilmi|-, halo-, revontuli-, meteori- sek{ rakettikoe- ja satelliitti-jaostot aloittivat kes{ll{ yhteisty|n ep{virallisena ilmakeh{ryhm{n{. Toiminnan piiriin kuuluu mm. vuoden lopulla perustettu T{hdet ja Avaruus -lehden palsta "Ilmakeh{n valot". Ursan tekniset jaostot, Matematiikka ja mikrotietokoneet, Optiikka ja kaukoputken rakennus sek{ valokuvaus, siirtyiv{t toimimaan kiinte{mm{ss{ yhteisty|ss{ samalla kun niiden toimin- taa pyrittiin aktivoimaan. Toimintatapoina ovat mm. yhteiset laitep{iv{t sek{ "Havaintov{lineet"-palsta Ursa Minor -lehdess{. Aurinkojaoston vet{j{n{ toimi Jari M{kinen. Jaostossa oli 12 aktiivista j{sent{(mm. yksi puolalainen), kasvaneesta Aurin- gon aktiivisuudesta huolimatta (tai siit{ johtuen) m{{r{ on hieman laskenut edellisest{ vuodesta. Jaosto toimi vire{sti niin kotimaassa kuin kansainv{lisesti. T{rkein tapahtuma oli uuden havaintolomakkeen, ns. Synteesilomakkeen, k{ytt||notto, jonka ansiosta havaintojen raportointi on helpottunut. Tii- viit{ kansainv{lisi{ suhteita on ollut ennenkaikkea L{nsi- Saksaan ja Yhdysvaltoihin, mutta jaosto on toiminut aktiivi- sesti suhteidensa virkist{miseksi mm. Ranskaan ja Ruotsiin sek{ muihinkin pohjoismaihin. Sunspot Review -julkaisu ilmes- tyi viel{ kerran vuoden alussa, sen j{lkeen materiaali siir- rettiin julkaistavaksi Ursa Minor -lehdess{. Jaoston Ilmakeh{n valoilmi|t vet{j{n{ toimi Veikko M{kel{. ja siin{ oli 18 j{sent{. Eestin t{htiharrastajien kanssa oli yhteisty|t{ y|pilvien havaitsemisessa. Havainnot julkaistaan Ursan toimesta sarjassa "Y|pilvihavainnot Suomessa ja Eestiss{ -Finnish and Estonian NLC Observation". Vuoden 1987 havainnot julkaistiin 112-sivuisena raporttina vuodenvaihteessa 1988- 1989, vuoden 1988 havainnot julkaistiin 92-sivuisena raport- tina loppusyksyst{. Kev{{ll{ julkaistiin 36-sivuinen yhteen- veto "Helmi{ispilvihavainnot Suomessa talvella 1989 - Mother- of-pearl cloud observations in Finland in winter 1989". Kaikkia yhteenvetoja on l{hetetty havaitsijoiden lis{ksi ulkomaisille tutkijoille ja harrastajille. Halot-jaoston vet{j{n{ oli Marko Pekkola, ja siin{ oli 25 j{sent{, joista ylivoimaisesti aktiivisin sek{ havaintojen laadun ett{ m{{r{n kannalta oli siuntiolainen Jukka Ruoskanen. Vuosi oli halojen n{kymisen suhteen keskinkertainen. Mit{{n todella poikkeuksellista ei vuoden aikana havaittu. Revontulet-jaoston vet{j{n{ toimi Ismo Luukkonen ja syksyst{ alkaen Markku Ruonala, ja siin{ oli 9 j{sent{. Revontuliha- vainnot l{hetettiin British Astronomical Associationille. Rakettikokeet ja satelliitit -jaosto perustettiin vuoden aikana korvaten vanhan rakettikokeet-alajaoston, jonka vet{j{ oli ollut Markus Hotakainen. Jaoston uudeksi vet{j{ksi tuli Leo Wikholm. Jaoston p{{teht{v{n{ oli rakettihavaintojen koordinointi. Jaoston toimintaan otettiin mukaan my|s tekokui- den liikkeiden havaitseminen. Vuoden 1989 aikana havaittiin 2 raketti-ilmi|t{. Jaostolla oli vuoden aikana 7 varsinaista havaitsijaa ja 3 muuta kiinnostunutta harrastajaa. Kerhotoimintajaoston vet{j{n{ oli edelleen Arvo Kuusela. Jaoston tarkoituksena on mm. tehd{ t{htikerhotoimintaa tunne- tuksi kouluissa, rakentaa mallitoimintaa ja antaa neuvoja t{htikerhoasioissa. Kuusela j{rjesti pienoisplanetaariotoi- mintaa Alfa -80 -yhdistyksen omistaman planetaarion avulla ja t{m{n toiminnan yhteydess{ neuvoi my|s mm. t{htikerhoasioissa. Komeettajaoston vet{j{n{ oli Kari Kaila. Jaostossa oli 5 j{sent{. Vuoden lopulla Sami Rannikko aloitti havaintojen k{sittelij{n{ ja Ursa Minorin komeettapalstan kirjoittajana. Kuu- ja planeettajaoston vet{j{n{ oli Ilmo Kukkonen. Jaos- tossa oli 15 j{sent{. Venuksen ja Jupiterin osalta apuvet{j{n{ toimi Markku Nousiainen. T{rkeimp{n{ havaintokohteena oli Jupiter. Jaosto oli yhteydet The Association of Lunar and Planetary Observers -yhdistykseen. Matematiikka- ja mikrotietokonejaoston vet{j{n{ oli alku- vuonna Kari Laihia ja loppuvuonna Timo Kinnunen. Jaostossa oli 24 j{sent{. Jaosto j{rjesti tietokonep{iv{n Lappeenran- nassa (katso kohta 16) yhteisty|ss{ Etel{-Karjalan Novan kanssa. T{hdet ja Avaruus -lehdess{ oli julistettu t{htitieteen ja - harrastuksen aiheista ohjelmointikilpailu, jonka voitti Leo Wikholm ohjelmallaan tekokuusimulointi. Syksyll{ aloitettiin Ursan uuteen tietokoneeseen sijoitetun t{htitieteen postilaatikon koek{ytt| (kohta 18), johon mm. sijoitettiin ohjelmarekisteri, jota hoiti Matti Suhonen. Ohjelmarekisteriss{ oli vuoden lopussa noin 100 t{htitieteel- list{ ohjelmaa ja noin 15 t{htitieteen tietokantaa. Meteorijaoston vet{j{n{ oli Teemu Hankam{ki ja siin{ oli 22 j{sent{. Havaintotuloksia l{hetettiin mm. Englantiin ja Bel- giaan. Muuttuvien t{htien jaoston vet{j{n{ toimi Aarre Kellom{ki ja siin{ oli 21 j{sent{. Eruptiivisten t{htien katsauksen Ursa Minoriin laati Heikki Nylander ja kiikarit{htien Ismo Luukkonen. Kiikarihavaintojen ker{{j{n{ toimi Leo Wikholm. Pohjoismaissa tehdyt havainnot julkaistiin Ursan kustantamassa "Report" -sarjassa useana vihkona. Reportit l{hetettiin poh- joismaisille havaitsijoille sek{ koti- ja ulkomaisille alan laitoksille. Jaoston ohjelmassa oli my|s supernovien etsimi- nen. T{ss{ yhdyshenkil|n{ on Timo Kinnunen. Jaostolla on laajat yhteydet ulkomaille, mm. Englantiin, Ranskaan, Yhdys- valtoihin ja Unkariin. Jaosto on tiiviisti mukana pohjoismai- sessa Scandinavian Variable Star Observers (SVSO) -yhteenliit- tym{ss{. Optiikka- ja kaukoputkien rakentaminen -jaoston vet{j{n{ toimi Yrj| Pullinen, joka antoi neuvoja jaoston aihepiirist{. Pikkuplaneetat ja t{hdenpeitot -jaoston vet{j{n{ oli Matti Suhonen, ja jaostossa oli 14 j{sent{. T{hdenpeittoennusteet Helsinki{, Lahtea, Jyv{skyl{{ ja Kuopiota varten saatiin US Naval Observatorysta. Havainnot l{hetettiin Japaniin sek{ havaintojen yhteenvedot Yhdysvaltoihin ja L{nsi-Saksaan. Merkitt{vint{ olivat hein{kuussa tapahtuneesta Saturnuksen suurimman kuun Titanin aiheuttamasta kirkkaan t{hden 28 Sagit- tarii peitosta saadut kaksi havaintoa. N{m{ l{hetettiin elo- kuussa eurooppalaisten t{hdenpeittojen havaitsijoiden yhdistyk- sen puheenjohtajalle Hannoveriin, L{nsi-Saksaan. Syv{ taivas -jaoston vet{j{n{ oli Risto Heikkil{. Jaostossa oli 27 j{sent{. Jaoston palstaa T{hdet ja Avaruus -lehteen kirjoitti Heikkil{ ja Ursa Minor -lehteen Isto Kauhanen. S{{- ja havainto-olosuhteet -jaoston vet{j{n{ oli Marko Lahtinen. Jaostossa oli 24 j{sent{. Ursa Minorissa oli s{{n- n|llisesti kelikalenteri, jossa kerrottiin havaintos{ist{ Suomen alueella. Valokuvausjaoston vet{j{n{ toimi Kari Kapanen, joka neuvoi harrastajia t{htivalokuvausasioissa. 15. Ursa Minor -lehti Ursan harrastusjaostojen tiedonv{litt{j{n{ toimi kuudetta vuottaan Ursa Minor -lehti. Lehti ilmestyi kuusi kertaa. Vuosikerrassa oli 340 sivua (vuonna 1988 332 sivua). Lehden painos oli 350 kpl (kahdella ensimm{isell{ 275 ja 300 kpl). Lehden p{{toimittajana toimi edelleen Veikko M{kel{. Muina toimittajina olivat etup{{ss{ eri havaintojaostojen vet{j{t. Lehti jaettiin edelleen ilmaiseksi jaostojen aktiivij{senille, joita oli 112 henke{ (vuonna 1988 112). Jaoston aktiivij{se- neksi katsottiin Ursan j{sen, joka l{hett{{ jaostolle s{{nn|l- lisesti havaintoja tai toimii jaoston teht{viss{. Lehti l{he- tettiin ilmaiseksi my|s Suomen t{htiharrastusyhdistyksille ja er{ille Ursan toimihenkil|ille. N{it{ vapaakappaleen saajia oli 43 (vuonna 1988 45 kpl). Muilla oli mahdollisuus saada lehti 35 mk tilausmaksua vastaan. N{it{ tilaajia oli 112 (vuonna 1988 79). Lehden kokonaislevikki oli siten 267 kpl (vuonna 1988 236) ilman irtonumeromyynti{. Lis{ksi 45 lehte{ l{hetettiin ulkomaille vaihto- ja vapaakappaleina. 16. T{htip{iv{t Joensuussa 18. t{htip{iv{t pidettiin 23.-24.9. Joensuussa. Paikal- liset j{rjestelyt hoiti Joensuun Seulaset. T{htip{ivill{ pidettiin seuraavat esitelm{t: - fil. kand. Jukka Piironen: Uusia tietoja Neptunuksesta - prof. Juhani Kakkuri: Auringonpimennys 22.7.1990 - opetusneuvos Aulis Koivusalo: Aurinkokellot harrastuksena Esitelm{t j{rjestiv{t Ursa ja OK-opintokeskus. T{htip{ivien harrastusn{yttelyss{ oli esill{ mm. havainto- v{lineit{ ja jaostojen toimintaa esittelev{{ materiaalia. Koivusalo oli tuonut n{yttelyyn lukuisia rakentamiaan aurinko- kelloja. Stella Arcti -palkinnot jaettiin toisen kerran (ks. kohta 17). Ursan planetaario oli t{htip{ivill{ mukana kolmatta kertaa ja siell{ j{rjestettiin 3 planetaarioesityst{. Ursa j{rjesti t{htip{ivill{ lis{ksi pienimuotoisen luento- kurssin, johon kuuluivat seuraavat kolme esityst{: Pentti Ramberg kertoi aurinkokunnasta sek{ Seppo Linnaluoto maailman- kaikkeudesta sek{ t{hdist{ ja galakseista. Ursa j{rjesti p{iville my|s dia- ja videoesityksi{ ja toi n{yttelyyn mm. materiaalia auringonpimennyksest{ ja kokoelman lehtileikkeit{. Ursa antoi perinteiseen tapaan myyntiin jul- kaisemaansa kirjallisuutta yms. Ursan maailmankaikkeus-n{yt- tely oli my|s mukana. T{htip{ivill{ oli my|s pimennyssemi- naari. T{htip{ivill{ oli satakunta osanottajaa. 17. Stella Arcti -palkinnot Ursan Stella Arcti -palkinnot jaettiin toisen kerran Joen- suun t{htip{ivill{ 24.9.1989. Vuosittain jaetaan kolme palkintoa seuraavissa sarjoissa: - vuoden havainto, - ansiokas havaintotoiminta, - ansiokas harrastustoiminta. Yksi palkinnoista annetaan nuorelle, korkeintaan pari vuotta toiminnassa mukana olleelle harrastajalle. Palkitut saivat kukin 500 mk lahjakortin Ursan tuotteiden ostamista varten. Joensuussa vuoden merkitt{vimm{st{ havainnosta palkittiin Markku Ruonala Kemist{ tammi-helmikuussa tekemist{{n helmi{is- pilvihavainnoista. Ruonalan havaintosarja oli tehty systemaat- tisesti ja dokumentoitu hyvin. Ansiokkaasta havaintotoiminnasta palkittiin Jalo Ojanper{ Jyv{skyl{st{. H{n oli havainnut systemaattisesti auringonpilk- kuja ja tehnyt niist{ laadukkaita piirroksia. Ansiokkaasta harrastustoiminnasta palkittiin Pekka Parviai- nen. H{n on osallistunut jo pitk{{n t{htiharrastustoimintaan monella saralla. Palkinnon erityisin{ perusteluina oli Par- viaisen toiminta ilmakeh{n ja t{htien valokuvauksessa. 18. Tietokoneharrastus Ursa ja sen matematiikka- ja mikrotietokonejaosto sek{ OK- opintokeskus j{rjestiv{t yhdess{ Etel{-Karjalan Novan kanssa kuudennen t{htitieteen harrastajien tietokonep{iv{n 1.4. Lap- peenrannan teknisell{ opistolla. Osanottajia oli noin 25 henke{. Ohjelmassa oli harrastajien esitelmi{, joissa oli aiheina muuttujahavaintojen uusi k{sittelyj{rjestelm{, satelliittien havaitsemiseen liittyv{t tietokoneohjelmat sek{ pari aurinko- kunnan kohteiden koordinaattien laskemisessa apuna k{ytett{v{{ kirjaa. P{iv{n aikana Leo Wikholm palkittiin Ursan ohjelmointikil- pailun voittaneesta ohjelmastaan "Tekokuusimulaattori". N{yttelyss{ oli esill{ useita tietokoneiden ohjelmia, joita niiden laatijat esitteliv{t. Ursan matematiikka- ja mikrotietokonejaosto piti p{iv{n aikana kokouksensa, jossa k{siteltiin jaoston ajankohtaisia asioita. P{iv{n aikana pidettiin my|s harrastusjaostojen yhteisty|palaveri. Lerpunheittokilpailun voitti Juhani Salmi, joka sai t{ten vuodeksi haltuunsa "lerppumestarin" arvonimen. Syksyll{ Ursalle hankittiin toimisto- ja harrastusk{ytt||n uusi AT-tasoinen Morse 286 -tietokone, jossa on 40 megatavun kovalevy ja v{rillinen VGA-n{ytt|. Lis{ksi hankittiin HP DeskJet Plus -mustesuihkukirjoitin ja modeemi. Uuteen tietokoneeseen perustettiin lokakuussa elektroninen postilaatikko eli boxi. Sit{ varten hankittiin my|s uusi puhelinlinja. Postilaatikon avulla v{litet{{n uutismateriaa- lia harrastajille sek{ v{litet{{n t{htitieteen ilmaisohjelmia. Ursan ohjelmarekisterin p{{osa siirrettiin boxiin. Postilaa- tikkoj{rjestelm{, Mizar BBS, toimii my|s harrastajien v{lisen{ keskustelufoorumina. Postilaatikosta enn{tettiin toimintavuonna tiedottaa Ursa Minor -lehdess{. Vuoden lopussa j{rjestelm{{ oli k{ytt{nyt 40 henke{. 19. Harrastajien kes{kokoontuminen Cygnus 27.-30.7. j{rjestettiin Uuraisissa Keski-Suomessa kolmas t{htiharrastajien kes{kokoontuminen Cygnus 89. J{rjest{jin{ olivat Ursa ja OK-opintokeskus sek{ Jyv{skyl{n Sirius. Osanot- tajia oli noin 45. Kes{kokoontumisen yhteydess{ p{{stiin k{sittelem{{n tarkem- min useimpien harrastusjaostojen asioita. T{rkeimpi{ k{sitel- tyj{ aiheita olivat mm.: - Ursalle elektroninen postilaatikko? - jaostojen ulkomaiset yhteydet - teknisten jaostojen toiminta - Jupiterin havaitseminen - auringonpimennys ja Cygnus 90 - muuttuvien t{htien uudet havainto-ohjelmat ja tietojenk{sit- tely - ehdotus Ursan hallitukselle uuden jaostojen yhteisty|elimen kokoonpanosta Selkein{ p{ivin{ p{{stiin havaitsemaan Aurinkoa ja |isin t{htitaivaan kohteita sek{ valaisevia y|pilvi{. 20. T{htileiri Toimintavuonna Ursa j{rjesti nuorille t{htileirin 7.-11.8. Entiseen tapaan leirin pitopaikkana oli Kirkkonummella sijait- seva Helsingin yliopiston Mets{hovin tila, jossa on mm. yli- opiston observatorion kolme t{htitornia. Leirill{ majoituttiin j{lleen telttoihin. Leirill{ oli 9 ohjaajaa ja 35 osanottajaa. Osanottomaksu oli 300 mk. Leirin ohjelma oli jaettu j{lleen juniori- ja senioriosaan. Junioriohjelma oli tarkoitettu harrastustaan aloittaville nuorille. Siin{ tutustuttiin toiminnallisten teht{vien ja ryhm{t|iden avulla t{htitieteen ja t{htiharrastuksen perus- asioihin, t{htitaivaan tuntemukseen, aurinkokunnan ja koko maailmankaikkeuden mittasuhteisiin sek{ havaintov{lineisiin ja niiden k{ytt||n. Perusasioiden selvitty{ perehdyttiin havain- tojentekoon liittyviin asioihin. Leiril{isille esiteltiin erilaisia kohteita, joista harrastaja voi tehd{ havaintoja. N{it{ ovat mm. aurinkokunnan kappaleet, t{hdet ja t{htisumut sek{ erilaiset ilmakeh{n valoilmi|t, kuten t{hdenlennot, halot ja sateenkaaret. Samalla opastettiin havaintojenteossa ja esiteltiin Ursan havaintojaostojen toimintaa. Senioriohjelma oli tarkoitettu pidemp{{n t{htitiedett{ harrastaneille, joille perusasiat ovat jo tuttuja. Leirin aikana k{siteltiin tarkemmin eri havaintoaloihin liittyvi{ asioita, mm. t{hdenlentojen piirroshavaintoja sek{ erilaisia y|- ja p{iv{taivaan ilmi|it{ ja kohteita. Seniorit osallis- tuivat my|s joidenkin junioriohjelmanumeroiden j{rjest{miseen. Havaintojentekoon k{ytettiin erilaisia havaintov{lineit{ kii- kareista erikokoisiin kaukoputkiin. Leirill{ oli mukana perinteisesti Ursan planetaario, jota hy|dynnettiin useissa ohjelmanumeroissa. Leirin aikana tutus- tuttiin my|s Yliopiston observatorion kolmeen t{htitorniin. Vuoden 1989 t{htileiri{ suosi poikkeuksellisen hyv{ s{{: kaik- kina nelj{n{ y|n{ oli selke{{. Leiril{iset p{{siv{t itse teke- m{{n havaintoja kaikista niist{ kohteista, joita leirin aikana esiteltiin: t{hdenlennoista, Auringosta, planeetoista, syv{n taivaan kohteista ja ilmakeh{n ilmi|ist{. 21. T{htiharrastusp{iv{ Lauantaina 11.3. j{rjestettiin viidennen kerran valtakun- nallinen t{htiharrastusp{iv{. Helsingiss{ p{{tapahtuma oli Tehtaankadun ala-asteella, joka oli avoinna yleis|lle klo 12- 17. Klo 14 dos.Tapio Markkanen esitelm|i aiheesta "El{m{ ja maailmankaikkeus". Esitelm{{ kuulemassa oli 165 henke{. Ursan planetaariossa oli nelj{ esityst{ ja niiss{ k{vi yhteens{ 140 henke{. [{nitetty ja tavallinen diaohjelma sek{ eri videoelo- kuvat py|riv{t koko p{iv{n. Ursassa valmistettuja t{htitieteen opetusohjelmia esiteltiin Ursan tietokoneella. T{htitieteen n{yttelyss{ oli esill{ Ursassa suunniteltu maailmankaikkeuden ilmi|it{ kuvaava pienoisn{yttely, havaintolaitteita ja harras- tajien havaintotoimintaa esittelev{{ materiaalia sek{ planeet- tavitriini, jossa aurinkokunnan planeetat esitell{{n mittakaa- vassa 1:1 000 000 000 olevilla palloilla. Lis{ksi paikalla oli normaaliin tapaan Ursan kirjallisuuden myyntin{yttely. Tapah- tumassa k{vi usea sata ihmist{. Ursan kirjasto oli avoinna kello 15-19 ja siell{ oli mahdol- lisuus tutustua mm. Ursan laserkuvalevyj{rjestelm{{n. My|s Ursan t{htitorni olisi ollut selke{ll{ s{{ll{ avoinna klo 12- 15 ja 19-22, mutta t{ll{ kertaa s{{ ei suosinut. Ursan aloitteesta j{rjestettyn{ t{htiharrastusp{iv{n{ my|s 10 muuta t{htiharrastusyhdistyst{ j{rjesti ohjelmaa eri puo- lilla Suomea. 22. Auringonpimennysvalmistelut Sunnuntaiaamuna 22. hein{kuuta sattuu maassamme t{ydellinen auringonpimennys, jonka t{ydellisyysvy|hyke kulkee Helsinki- Joensuu-linjalla. Pimennyksest{ tulee merkitt{v{ tapahtuma sek{ t{htiharrastuksen ett{ matkailun kannalta. Pimennyst{ saapuu seuraamaan harrastajia ymp{ri maailmaa ja my|s suoma- laisten harrastajien ja yleis|n kiinnostus tapahtumaa kohtaan on suuri. Sen vuoksi Ursa on toteuttamassa useita auringon- pimennykseen liittyvi{ tapahtumia. Auringonpimennykseen liittyvi{ tapahtumia suunnitteli ty|- ryhm{, johon kuuluvat Heikki Oja, Tapio Markkanen, Arja Lat- vala, Seppo Linnaluoto, Reino Anttila, Pentti Ramberg ja Juhani Kakkuri. Ryhm{{ t{ydennettiin Markus Hotakaisella, joka pal- kattiin vuoden 1989 huhtikuun alusta l{htien projektip{{l- lik|ksi k{yt{nn|n toimia hoitamaan. Ursa sai helmikuussa 1989 Suomen kulttuurirahastolta suuren toteutusstipendin, joka turvaa j{rjestelyiden talouden. T{htiharrastajien kannalta t{rkein tapahtuma itse pimennyk- sen j{lkeen on kansainv{linen kes{kokoontuminen Cygnus -90, joka j{rjestet{{n 20.-25. hein{kuuta Ilomantsissa l{hell{ parhaita havaintopaikkoja. Osanottajia odotetaan olevan 200- 300. Kokoontumisen aikana Ursan harrastusjaostot esitt{ytyv{t ja pit{v{t vuotuiset kokouksensa. My|s ulkomaalaisille harras- tajille tarjotaan mahdollisuus kertoa toiminnasta omissa mais- saan. Cygnuksen ohjelmaa alettiin suunnitella syksyll{ ja joulukuussa l{hinn{ ulkomaille suunnatussa tiedotteessa oli mukana Cygnuksen p{iv{kohtainen ohjelma ja ennakkoilmoittau- tumislomake. Ursa j{rjest{{ yhdess{ Kouluhallituksen, Matemaattisten aineiden opettajien liiton ja Biologian ja maantiedon opetta- jien liiton kanssa pimennyksen aikana teht{vi{ havaintoja. Solrad-kokeen tarkoituksen on yksinkertaisin, koululaisten tekemien havaintojen avulla m{{ritt{{ Auringon l{pimitta. Luonnon ja el{inten k{ytt{ytymist{ pimennyksen aikana tarkkail- laan omilla havaintosarjoillaan. Kokeiden valmistelu aloitet- tiin vuoden 1989 syksyll{. Auringonpimennykseen liittyen Ursa julkaisi vuoden 1989 lopulla Auringonpimennykset-kirjan, T{hdet 1990 -vuosikirjan, jonka suomen- ja englanninkielisest{ pimennysliitteest{ otet- tiin my|s eripainos sek{ yhteisty|ss{ Maanmittaushallituksen kanssa Pimennyskartan, johon on painettu t{ydellisyysvy|hyke sek{ tietoa pimennyksest{ nelj{ll{ kielell{. Ursasta sai tilata my|s yksityiskohtaiset pimennystiedot mille tahansa paikkakun- nalle. Jo vuoden 1988 aikana kartoitettiin sopivia havaintopaikkoja Ilomantsin alueella ja vuoden 1989 aikana ne koottiin yhteen luetteloksi, jota l{hetet{{n pyynn|st{ aktiiviharrastajille. Vuoden 1989 aikana etsittiin havaintopaikkoja my|s p{{kau- punkiseudulta, miss{ Aurinko on pimennyksen aikaan huomatta- vasti matalammalla kuin It{-Suomessa. Yksi t{rke{ osa auringonpimennysprojektia on tiedotustoi- minta kotimaahan ja ulkomaille. Vuoden 1989 aikana l{hetettiin kaksi pimennystiedotetta ulkomaille, toinen helmikuussa ja toinen joulukuussa. Kotimaista tiedotusta hoidettiin T{hdet ja Avaruus -lehden numerosta 3 l{htien ilmestyneell{ Pimennys- uutisia-palstalla ja Ursan lehdist|tiedotteilla. Jo vuoden 1989 aikana j{rjestettiin auringonpimennykseen liittyvi{ tapahtumia. 26.8. Ursa j{rjesti yhdess{ Joensuun kaupungin matkailutoimiston kanssa Joensuun yliopiston tiloissa pimennysseminaarin, johon oli kutsuttu edustajia kaikilta tahoilta, jotka ovat ensikes{isen auringonpimennyksen kanssa tekemisiss{ tai joiden toimintaan pimennys vaikuttaa. 40 osan- ottajan joukossa oli erityisesti matkailuala vahvasti edustet- tuna. Auringonpimennys oli voimakkaasti esill{ my|s syyskuussa pidetyill{ Joensuun t{htip{ivill{. P{ivien aikana oli aiheeseen liittyv{ esitelm{ ja pimennysseminaari sek{ t{htiharrastusn{yt- telyss{ esill{ pimennyksest{ kertovaa materiaalia. Marraskuussa oli Ursan kuukausiesitelm{n aiheena niinik{{n auringonpimennyk- set. Ursa on osallistunut my|s yhdess{ Finnairin kanssa pimennys- lentojen lentoreitin suunnitteluun. 23. Kansainv{linen yhteisty| 16 ursalaista k{vi Eestiss{ vierailulla kes{kuussa 1988. Ursa kutsui vastaavasti 16 eestil{ist{ vierailulle Suomeen 6.- 13.6.1989. Asiaa valmistelemaan perustettiin ty|ryhm{, johon kuuluivat Tapio Markkanen, Seppo Linnaluoto ja Pentti Tuovinen. Seppo Linnaluoto ja Pentti Tuovinen olivat eestil{isten kutsu- mana Tallinnassa valmistelemassa vierailua 15.-17.4.89. Ees- til{iset harrastajat perustivat kev{{ll{ Vega-seuran entisen Yleisneuvostoliittolaisen astronomian ja geodesian liiton Eestin osaston tilalle. Kutsutut 16 eestil{ist{ tutustuivat Helsingin yliopiston Observatorioon ja Ursan toimistoon, planetaarioon ja t{htitor- niin Helsingiss{. Yleis|tilaisuudessa he kertoivat t{htitie- teen tutkimuksesta ja harrastuksesta Eestiss{ (katso kohta 4). Vieraat tutustuivat Vantaalla tiedekeskus Heurekaan ja Kirkko- nummella Mets{hovin tutkimuslaitoksiin. Tampereella vieraat k{viv{t planetaariossa, delfinaariossa ja t{htitornilla. Tampereen osuutta is{nn|iv{t Tampereen Ursa ja S{rk{nniemi Oy. Turussa he k{viv{t Tuorlan t{htitieteellisell{ asemalla, van- hassa observatoriossa olevassa Merenkulkumuseossa sek{ Turun Ursan t{htitornissa. Turun Ursa is{nn|i t{t{ osuutta. Illan- viettoja oli Aarre Kellom{en, Tapio Markkasen ja Sakari Leh- tisen luona. Ursa sai vieraiden majoituskuluihin 10.000 mk avustuksen Opetusministeri|lt{. Eestil{iset vieraat antoivat Ursalle 11 cm Mizar-peiliteleskoopin ja 7x50 kiikarin. Ursa kutsui 2 eestil{ist{ Suomeen 21.-26.9.89. He osallis- tuivat Joensuussa pidettyihin t{htip{iviin ja tutustuivat Helsingin seudun kohteisiin. Vega-seura puolestaan kutsui 8 ursalaista Tallinnaan 21.- 23.10.89. Ursalaiset vierailivat Vegan kokouksessa, jossa Seppo Linnaluoto kertoi Ursan toiminnasta, Marko Pekkola halojen havaitsemisesta ja Markus Hotakainen 22.7.90 tapahtuvasta auringonpimennyksest{. Vierailun aikana mm. k{ytiin Tallinnan t{htitornissa ja paikalla, jolta vegalaiset aikovat havaita auringonpimennyst{. Ursan j{senten piiriss{ j{rjestettiin ker{ys tietokoneen lahjoittamiseksi Vega-seuralle. Ker{ys tuotti 5700 mk, ja sill{ hankittiin k{ytetty kovalevyll{ varustettu Olivetti M240 -tietokone ja uusi matriisikirjoitin. Vuoden kuluessa tiivistettiin yhteyksi{ my|s ruotsalaisiin t{htitieteen harrastajiin. Kahdesta tukholmalaista t{htiharras- tusyhdistyksest{ vastik{{n muodostetusta Stockholms amat|r- astronomer (STAR) -nimisest{ yhdistyksest{ teki 11 aktiivij{se- nen ryhm{ vierailun Ursaan 2.12.1989. Yhden p{iv{n kest{neen vierailun ohjelmassa oli tutustuminen Helsingin yliopiston observatorioon ja tiedekeskus Heurekaan sek{ Ursan t{htitorniin ja toimitiloihin. Ruotsista on tulossa ensi kes{n{ suuri joukko alan harrastajia seuraamaan hein{kuun 22. p{iv{n auringonpimennyst{ ja joulukuisen vierailun aikana k{ytiin vilkasta keskustelua aiheen tiimoilta. Ursa l{hetti Jari M{kisen edustajanaan Kansainv{lisen t{h- tiharrastajien unionin IUAA:n kokoukseen, joka pidettiin Locar- nossa Italiassa 4.-6.6.1989. Kokouksessa pohdittiin unionin Euroopan toiminnan j{rjest{mist{. Markus Hotakainen ja Jari M{kinen osallistuivat 20.-23.9. Montpellieriss{ Ranskassa pidettyyn kansainv{liseen t{htitieteen ja avaruustutkimuksen kokoukseen "Le Ciel et l'Espace". N{yttelyss{ Ursalla oli oma tiedotuspiste, jossa kerrottiin hein{kuun 22. p{iv{n auringon- pimennyksest{. Ursan kirjastolla on vaihtosuhteet 14 maahan, joista useista tulee julkaisuja usealta l{hett{j{lt{. Lis{ksi Ursa on useiden ulkomaisten yhdistysten j{sen (katso kohta 29). Useimmilla havaintojaostoilla on lis{ksi suhteita ulkomaisiin alan j{rjes- t|ihin ja yksityisiin harrastajiin ja tutkijoihin. 24. Ursan planetaario Ursan planetaario on kevytrakenteinen ja helposti siirret- t{v{. Sen kupoliin, joka pysyy pystyss{ paineilmalla, mahtuu kerralla koululuokallinen v{ke{. Esityksiss{ k{ytet{{n Goto E-5 t{htiprojektorin lis{ksi tavallista diaprojektoria ja l{hes koko kupolin alalle kuvan heijastavaa hemisf{{riprojek- toria. Lis{ksi Ursalla on varalla GOTO EX-5 t{htiprojektori. Kupoleita on ollut k{yt|ss{ kaksi; toisen halkaisija on 6 met- ri{ ja toisen 4,5 metri{. J{lkimm{inen valmistui tammikuussa 1989. Kiinte{n{ esityspaikkana oli tammi-maaliskuussa ja syys- lokakuussa Helsingin Kaupungin Kulttuuriasiainkeskukselta Annantalosta saatu huone. Kumpaakin kupolia k{ytettiin my|s kiert{v{ss{ toiminnassa. Planetaarion laitteet sek{ opetus- v{lineet mahtuvat hyvin Ursan pakettiautoon. P{{osa esityksist{ pidettiin Helsingin ja ymp{rist|kuntien koululaisille ja p{iv{kotien lapsille. My|s yliopiston t{hti- tieteen peruskurssi tutustui planetaarion avulla t{htitai- vaaseen. Kes{ll{ planetaario vieraili Lammilla partioleirill{ ja kuului tuttuun tapaan Ursan t{htileirin vakiokalustoon. Planetaario oli mukana my|s Joensuun t{htip{ivill{. Lokakuussa pienempi kupoli hemisf{{riprojektoreineen siirrettiin Annanta- losta Ateneumiin, jossa se oli osana Valot-n{yttely{. Vuoden aikana n{yt|ksiss{ k{vi 3485 katsojaa, joista koulu- laisia oli 1910. Planetaario-oppitunteja ja yleis|n{yt|ksi{ on tarvittaessa pidetty my|s ruotsin- tai englanninkielisin{. Planetaarion t|ist{ ja n{yt|ksist{ vastuun on kantanut Sakari Lehtinen. Ursan planetaario aloitti toimintansa vuonna 1984. Plane- taarioasioissa on tehty tiiviisti yhteisty|t{ Tiedekeskus Heurekan ja Tampereen planetaarion kanssa. Suomessa j{rjest{{ lis{ksi pienoisplanetaariotoimintaa opettaja Arvo Kuusela Saarij{rvelt{ k{sin Alfa -80 yhdistyksen pienoisplanetaarion avulla. H{nen kanssaan on pyritty yhteisty|h|n. 25. Ursan pienoistiedekeskus Yhdess{ planetaarion kanssa muodostaa Ursassa suunniteltu kuljetettava opetusv{lineist|, "maailmankaikkeuslaboratorio", pienoistiedekeskuksen. Siihen kuuluu mm. Maa-Kuu-Aurinko- mallisarja ohjemonisteineen, kuvalevy- ja videolaitteistot t{htitieteellisine ohjelmineen, t{htitaivaan opetusohjelmia tietokoneelle, pienoisn{yttelytaulut ja Einstein-tietokanta. Yleis| p{{see tutustumaan pienoistiedekeskuksen v{lineist||n Ursan j{rjest{mien kurssien ja teemap{ivien yhteydess{. Muul- loin ne on tarkoitettu k{ytett{v{ksi kouluille tarjottavan planetaario-opetuksen yhteydess{. Miljardisosaan pienennetyn aurinkokunnan pienoismallin rakentaminen on saavuttanut suuren suosion mm. opettajille pidetyiss{ koulutustilaisuuksissa. Toimintavuonna valmistui kaksi uutta mallisarjaa, joista toinen on irrallinen ja toinen on sijoitettu vitriiniin. Toimintavuonna aloitettiin Helsingin kaupunkiin sijoitettavan aurinkokuntamallin suunnittelu. Aurinko sijoitetaan Pajam{keen ja planeetat sen etel{puolelle. Kauimmaksi tulee Pluto, 5,9 km p{{h{n. 26. T{htitieteen kouluopetus Ursan planetaario- ja pienoistiedekeskushankkeet koettavat ennen kaikkea edist{{ maailmankaikkeudellisten asioiden koulu- opetusta ja aikuiskasvatusta. Ursan tavoitteena on, ett{ maamme koululaiset saavat selke{n yleisk{sityksen maailmankaik- keudesta ja maapallon asemasta siin{. Oman opetuksen lis{ksi t{htitieteen kouluopetusta tuetaan kehitt{m{ll{ kouluille sopivaa oppimateriaalia. Vuoden aikana valmistui Seppo Linnaluodon toimittama dia- sarja Maailmankaikkeus. Sen 25 diakuvaa ja perusteellinen seloste antavat selke{n rungon usean oppitunnin mittaiselle kurssille. Hannu Karttusen laatima tietokoneohjelma Heittoliike kuvaa vetovoiman aiheuttamia ilmi|it{. Sen avulla voi tutkia, miten alkunopeus vaikuttaa kappaleen liikerataan ja miten Keplerin lait ilmenev{t maapalloa kiert{v{n satelliitin radassa. Kou- luhallitus tukee tietokoneavusteisten opetusohjelmien tuotan- toa. Jo edellisen{ vuonna valmistuivat seuraavat tietokoneavus- teiset opetusohjelmat: T{hdist|t, T{htitaivas, Aurinkokunta ja Terminaattori. Valtioneuvoston asettaman matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitean p{{toimisena sihteerin{ toimi Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen. Komitea sai mietint|ns{ val- miiksi ja teki monia Ursankin kannalta kiinnostavia ehdotuksia. 27. Nuorisotoiminta Ursan j{senist| on varsin nuorta. J{senist{ 41 % on alle 29-vuotiaita. Ursan eri toimintoihin aktiivisesti osallistu- vista viel{ huomattavasti suurempi osa on nuoria. Koska t{htitiedett{ ei juuri opeteta kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, ovat nuorten ja varttuneempien l{ht|kohdat varsin samanlaiset, eik{ Ursassa ole katsottu tarkoituksenmu- kaiseksi kovin suuressa m{{rin suunnata toimintaa pelk{st{{n nuorille. Ursa j{rjesti elokuussa t{htileirin (katso kohta 20), jonka kaikki osanottajat olivat nuoria. Alle 16-vuotiaille tarkoitettu t{htikerho toimi koko vuoden kokoontuen joka toinen viikko. Kerhon vet{jin{ toimivat Sakari Lehtinen ja Pentti Ramberg. Kerho kokoontui kev{tkaudella 7 kertaa ja syyskaudella 6 kertaa. Kerho k{vi nelj{ kertaa Ursan t{htitornilla havaitsemassa Kuuta, planeettoja ja er{it{ muita kohteita. Kerho kokoontui kaksi kertaa Ursan planetaa- riossa, jossa oli aiheena t{htitaivas. Kerhoilloissa mm. katsottiin t{htitaivaan kohteista diakuvia ja elokuvia. Ursa otti osaa Euroopan avaruusj{rjest|n ESA:n kirjoituskil- pailun j{rjestelyihin. Kilpailu oli tarkoitettu 16-21-vuo- tiaille eurooppalaisille nuorille ja sen aihe oli "Astronomiaa avaruudesta". Ursa lahjoitti kilpailussa palkituille suomalai- sille Kosmos-kirjat. Alcor-harrastusryhm{ on syksyll{ 1985 perustettu p{{kau- punkiseudun nuorten ursalaisten yhteinen havainto- ja harras- tusryhm{. Toimintaan kuuluu kokouksia sek{ havaintoretki{ ja - projekteja. Vuonna 1989 Alcorin toimintaan osallistui kymmen- kunta p{{kaupunkiseudun harrastajaa. 28. Kotimainen yhteisty| Ursa on monella tavalla yhteisty|ss{ maamme t{htiyhdistys- ten kanssa. T{htiyhdistyksi{ tai -kerhoja oli maassamme 1989 lopussa 34 kpl. 1989 perustettiin T{htitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda - Astronomiska f|reningen Vasa Andromeda. Ursan toimistoon kootaan t{htiyhdistyksist{ j{senlehdet, lehtileikkeet, j{senkirjeet, toimintakertomukset yms. Tiedot t{htiyhdistysten yhteyshenkil|ist{ ja toimintamuodoista kootaan Ursan tietokoneessa yll{pidett{v{{n yhdistysluetteloon, joka l{hetettiin syksyll{ t{htiyhdistyksille. Jokaisessa T{hdet ja Avaruus -lehdess{ on kaikkien maamme t{htiyhdistysten yhteys- tiedot ja lis{ksi ne ovat Ursan laajemmassa julkaisuesitteess{ sek{ T{htitaivaan maailmat -kirjasessa. Ursa l{hett{{ t{htiyhdistyksille ilmaiseksi uutuuskirjansa, lehdist|tiedotteens{ ja Ursa Minor -lehdet. Lis{ksi T{hdet ja Avaruus l{hetet{{n yhdistyksille, kunhan ne vastavuoroisesti l{hett{v{t Ursalle oman materiaalinsa. Ohcejoga Ursa Utsjoelta sek{ Lahden ja Turun Ursat tilasivat T{hdet ja Avaruus -lehden j{senilleen ja samaa mahdollisuutta tarjottiin kaikille muil- lekin t{htiyhdistyksille. Suomen T{htitieteilij{seura teki aloitteen yhteistoiminnasta Ursan kanssa. Sit{ p{{tettiinkin j{rjest{{ mm. havaintojaos- tojen kanssa, esitelm|itsij|iden saamiseksi tilaisuuksiin ja kuvien hankkimiseksi Ursan kuva-arkistolle. Ursalla on ollut kiinte{t suhteet tiedekeskus Heurekan kanssa koko hankkeen ajan. Tiedekeskus avasi ovensa yleis|lle toukokuun alussa. Perusn{yttelyss{ on esill{ Ursassa laadittu t{htitieteellinen Einstein-tietokanta. Tieteellisten seurojen esittelyss{ Ursa on keskeisesti mukana. Ursa avusti Aika ja avaruus -opintokokonaisuuden laatimi- sessa tiedekeskuksen opetusosastoa. Tiedekeskuksessa j{rjes- tettiin 14.3. seminaari, jossa aiheena oli siirrett{v{n pla- netaarion k{ytt| kouluopetuksessa. Seminaarissa tutustuttiin Ursan planetaarioon. Ursa on osallistunut muidenkin koulutus- tilaisuuksien j{rjestelyihin. Ursalla on tiiviit suhteet tiedekeskuksen Verne-teatterin (planetaarion) kanssa sek{ laitteiden ett{ ohjelmien kehitys- ty|ss{. Syksyll{ Verne-teatteriin valmistui ensimm{inen t{h- titieteellinen planetaario-ohjelma, "T{htien aikakausi". Ursa j{rjesti kaksi esitelm{tilaisuuttaan tiedekeskuksessa sek{ j{senilleen tutustumisk{ynnin tiedekeskuksen n{yttelyihin ja planetaarioon (katso kohta 5). Ursa toimitti tiedekeskuk- sen kauppaan myyt{v{ksi mm. planisf{{rej{ ja julisteita. 29. J{senyydet Ursa on j{senen{ Tieteellisten seurain valtuuskunnassa, joka on seurojen yhteistoimintaelin. Valtuuskunnalla mm. on Helsingiss{ Tiedekirjakauppa, jossa myyd{{n j{senseurojen julkaisemia kirjoja. Ursa antoi l{hes kaikki kirjansa, dia- sarjansa ja julisteensa sek{ uusimmat lehtiens{ irtonumerot myyntiin kirjakauppaan. Ursan j{senet saavat ostaa niit{ j{senhintaan my|s Tiedekirjakaupasta. Ursa on Opintotoiminnan Keskusliiton j{sen. Liiton j{se- nyyden perusteella Ursa saa valtionapua esitelm{- ja kurssi- toimintaansa. Ursa on j{senen{ my|s Suomen Kustannusyhdis- tyksess{, joka on kirjankustantajien yhteisj{rjest|. J{senyy- den perusteella Ursa mm. p{{see mukaan "Vuoden kirjat" -myyn- tiluetteloon. Yhdistysten yleiskokouksissa Ursaa on edustanut toiminnanjohtaja. Ursa on my|s t{htitieteen harrastajien kansainv{lisen liiton The International Union of the Amateur Astronomers j{sen. Liiton toiminnan elvytt{mist{ suunniteltiin vuoden aikana. Jari M{kinen edusti Ursaa liiton 3.-4.6. Italian Locarnossa pidetyss{ kokouksessa. Ursa on j{senen{ seuraavissa ulkomaisissa yhdistyksiss{: - Association of Lunar and Planetary Observers (USA) - Astronomical Society of the Pacific (USA) - Astronomisk Selskab (Tanska) - British Astronomical Association - British Interplanetary Society - Royal Astronomical Society of Canada - Schweizerische Astronomische Gesellschaft - Soci'te Astro- nomique de Suisse - Svenska Astronomiska S{llskapet - Association for Astronomy Education J{senyyden perusteella saadaan yleens{ yhdistyksen julkaisema lehti. 30. Tiedotus ja markkinointi Ursan tiedotustoiminta jatkui entiseen, melko tehokkaaseen tapaansa. Ursan lehdist|tiedotteita ilmestyi toimintavuonna dosentti Heikki Ojan toimittamana kuusi kertaa. Niiss{ oli 13 uutista, 4 kuvaa ja 3 t{htikarttaa. Nelj{{ tiedotetta l{he- tettiin tiedotusv{lineille noin 280 kpl, ensimm{ist{ ja nel- j{tt{ tiedotetta noin 600 kpl. Useimmat uutiset oli laadittu T{hdet ja Avaruus -lehden artikkelien pohjalta. Uutisten julkaisemista seurattiin Sanomalehtien ilmoitustoimiston SITA:n lehtileikeseurannan avulla. P{{kaupungin lehdille ja paikallisradioille tiedotettiin s{{nn|llisesti Ursan esitelm{tilaisuuksista sek{ t{hti- ja aurinkon{yt|ksist{. Ursan j{senille tiedotettiin toiminnasta T{hdet ja Avaruus sek{ Ursa Minor -lehtien palstoilla. Ursan markkinointiryhm{{n kuuluivat Ursan julkaisup{{llikk| Heikki Oja, julkaisusihteeri Arja Latvala, taloudenhoitaja Pentti Ramberg ja toiminnanjohtaja Seppo Linnaluoto. Ryhm{ kokoontui s{{nn|llisesti ja se suunnitteli Ursan kirjojen ja muiden myyntituotteiden markkinointia, j{senhankintaa yms. Syksyll{ tuotettiin uusi esite "Uutta t{htitieteest{", jota painettiin 70.000 kpl. Esitteit{ jaettiin kouluille, matemaat- tiisten aineiden sek{ biologian ja maantieteen opettajille, kirjastoille sek{ El{inmaailma- ja Arkhimedes-lehden lukijoil- le. Esitteess{ oli tarjous, jonka mukaan 200 mk tilausta kohti sai ilmaisen kirjan seuraavasta valikoimasta: Komeetat, Suomi avaruudesta, Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen sek{ Maapallo ja avaruus. Merkitt{vin lehtimainos oli Tiede 2000 - lehdess{. Ursan kirjojen arvostelukappaleita l{hetettiin tiedotusv{- lineille. Lehdist|tiedotteen mukana oli tilauslipuke, jolla kirjat pyydettiin arvosteltavaksi. Ursa teki markkinointiyh- teisty|sopimukset Aikakone-lehden uuden julkaisijan kanssa sek{ science fiction-lehti Portin kanssa. Ursan suhteet tiedotusv{lineisiin ovat hyv{t. Esimerkiksi televisiossa esitettiin 5.3. t{htitieteen harrastuksesta kertova ohjelma YY-KAA-KOO, jossa Ursa oli keskeisesti mukana. 31. Avustukset ja lahjoitukset Toimintavuoden aikana Ursa sai aikaisempiin vuosiin verrat- tuna varsin tyydytt{v{sti avustuksia yhteiskunnalta ja yksityi- silt{ s{{ti|ilt{. Ursa sai ty|lleen eritt{in merkitt{v{{ tunnustusta, kun Suomen Kulttuurirahasto my|nsi 250.000 mk toteutusstipendin vuoden 1990 auringonpimennystapahtumien j{rjestelyyn. Suomen Akatemialta Ursa sai 30.000 mk avustuksen T{hdet ja Avaruus -lehden julkaisemista varten (vuonna 1988 30.000 mk). Helsingin kaupungin kulttuurilautakunta my|nsi Ursalle yleis- avustuksen, jonka suuruus oli 40.000 mk (1988 38.000 mk). Kaupungin nuorisolautakunta my|nsi Ursalle yleisavustusta 6500 mk (1988 6000 mk). Opetusministeri| my|nsi Ursalle nuoriso- toimintaan 22.000 mk (1988 20.000 mk). Kouluhallitus my|nsi Ursalle 20.000 mk tietokoneavusteisen oppimateriaalin tuotta- miseen (vuonna 1988 36.000 mk). Ursan j{senet avustivat yhdistyst{ vanhaan tapaan 14.608 mk "ylim{{r{isill{ j{senmaksuilla" (vuonna 1988 7531 mk). Ursa esitt{{ avustuksista ja lahjoituksista parhaat kiitok- sensa. ASIA: Toimintakertomuksen laatiminen Pyyd{n sinua tarkistamaan ja t{ydent{m{{n omalta osaltasi oheisen osan vuoden 1989 toimintakertomusta. Toimintakertomuksella on useampia tarkoitusperi{. Ensinn{kin se on s{{nt|jen mukainen kev{tkokouksessa hyv{ksytt{v{ asia- kirja. Toiseksi se kertoo kiinnostuneille j{senille, mit{ kyseisen{ vuotena on Ursan piiriss{ tapahtunut. Kolmanneksi sit{ jaetaan ulkopuolisille, kuten avustusten my|nt{jille, Ursan kanssa yhteisty|ss{ oleville, jotka siit{ voivat saada mahdollisimman t{ydellisen kuvan Ursan toiminnasta. Lopuksi se on t{rke{ historiallinen dokumentti, josta n{kee vuosikym- mentenkin kuluttua, mit{ kyseisen{ vuonna on tehty. Toimintakertomuksesta pit{isi l|yty{ mm. eri luottamus- ja toimihenkil|iden nimet, t{rkeimm{t toiminnot kuten kokoukset, julkaisut, tapahtumat jne. ja esim. yhteisty| muiden j{rjes- t|jen kanssa. T{rke{{ on verrata toimintaa edelliseen vuoteen, miten se on muuttunut, kehittynyt tai taantunut ja mist{ se on johtunut. T{rkeint{ on sis{llytt{{ toimintakertomukseen konk- reettinen, todella tapahtunut toiminta. Erilaiset luvut ja tilastotiedot ovat t{rkeit{, erityisesti niit{ pit{isi verrata edelliseen vuoteen. Toimintakertomukseen pit{isi kuitenkin sis{llytt{{ vain olen- naiset asiat, muuten se Ursan tapauksessa paisuu valtavan laajaksi.