TIETEEN STIIKNAFUULIA 50 ======================== (Taivaalliset hautajaiset ja muuta sellaista) --------- Niin hyv{t kuulijat, tieteen stiiknafuulian avaruusosasto on t{n{{n niin t{ynnm{ kaikenkarvaista asiaa, ett{ l{hdemme saman tien hautajaisiin. Kyseess{ ei kuitenkaan laajojen kansalaispiirien harmiksi ole avaruusosaston hautajaiset, vaan satelliittihautajaiset avaruudessa. Eli siis selv{ll{ suomenkielell{ t{m{ tarkoittaa sit{, ett{ kun geosynkroniradalla oleva satelliitti tulee tiens{ p{{h{n, siirret{{n se noin 700 kilometri{ korkeammalle radalle, jossa satelliitti ei ole muiden avaruusalusten harmina. Tuo geosynkroniratahan on er{s aivan erityinen kiertorata Maapallon ymp{rill{ tismalleen p{iv{ntasaajan kohdalla noin 36000 kilometrin korkeudella, jolla oleva satelliitti pysyy koko ajan saman Maapallon kohdan p{{ll{; siksip{ rata soveltuu siksi erinomaisesti tietoliikenne- ja s{{satelliiteille, ja niinp{ tuo rata on nykyisin kovin t{ynn{ - siell{ pit{{ majaansa kohta satakunta erilaista sateelliittikapinetta. Siksip{ kun jokin satelliitti tulee tiens{ p{{h{n ja sen toiminta joko lakkaa tai se lakkautetaan, niin se joudutaan siirt{m{{n pois radaltaan, eli kuten alalla sanotaan, se joudutaan hautaamaan. Matalammilla kiertoradoillahan ilmakeh{ toimii tehokkaasti hautausurakoitsijana, sill{ se kampeaa satelliitit aikanaan automaattisesti pois radaltaan, jolloin ne palavat poroksi ilmakeh{ss{ eiv{tk{ aihauta harmia. Eli geosynkronisatel- liittien tapauksessa voitaisiin tunnettu hautajaislitania "maasta sin{ olet tullut ja maaksi sinun pit{{ j{lleen tule- man" muuttaa muotoon "maasta sin{ olet tullut, mutta maahan sinun ei en{{ ole koskaan tuleman" Syy siihen, ett{ h|pisen taivaallisista hautajaisista on se, ett{ viime viikolla haudattiin Meteosat-2 -s{{satelliit- ti, joka on kuvannut kymmenvuotisen uransa aikana kaikkiaan yli 284000 kuvaa rakkaasta Maapallosta. Se laukaistiin avaruuteen kes{ll{ 1981, ja on toiminut vuodesta 88 alkaen Meteosat-3:n varasatelliittina. Itse satelliitti on edelleen priimakunnossa, mutta sen rataman|veereihin tarvitsema hydratsiini alkoi loppua, joten se p{{tettiin haudata kunniallisesti ilman paniikkia - sill{h{n on kaiken lis{ksi ollut viime aikoina kovin v{h{n teht{vi{, kun uudet MOP-1 ja 2 - satelliitit ovat hoitaneet s{{tilan kuvaamista Meteosat- 3:n toimiessa niiden varasatelliittina. Tuo s{{tila tarkoit- taa Suomen tapauksessa tietysti etup{{ss{ matalapaineita ja saderintamia, mutta se ei kuulu asiaan... Meteosat-2 siis p{{tettiin haudata, eli siirt{{ 700 kilometri{ korkeammalle kiertodadalle, josta on p{{tetty tehd{ kansainv{lisell{ sopimuksella synkronisatelliittien hautausmaa - noin kymmenen vuoden aikana sinne on ujutettu jo useita satelliitteja. K{yt{nn|ss{ tuo hautaaminen sujui siten, ett{ viime viikon maanantaina, joulukuun toisena p{iv{n{, Meteosat-2:n rakettimoottoria k{ytettiin parin sekunnin ajan, jolloin se alkoi nousta korkeammalle radalle. Sit{ seurasi toiset kaksi polttoa 12 tunnin v{liajoin, kunnes nyt n{in{ p{ivin{ satelliitin viel{ k{ytt{m{t|n v{h{inen hydratsiini poltetaan ja sen radiol{hettimet sulje- taan ikuisiksi ajoiksi. Ja niin Meteosat-2 oli haudattu. Sitten asiaa Atlantis-sukkulan lennosta, joka tapahtui tuossa marraskuun lopussa, kuten valppaasti radiouutisia kuunnellut kuulija varmaan muistaakin. Kyseess{ oli sotilaallinen lento, jonka aikana asetettiin kiertoradalle varhaisvaroitussatelliitti, mutta kymmenp{iv{iseksi aiotun lennon puuhat pitiv{t sis{ll{{n my|s paljon l{{ketieteellisi{ kokeita. Siis lennon piti kest{{ kymmenen p{iv{{, mutta kun kuusi p{iv{{ oli kulunut 24 marraskuuta tapahtuneesa laukaisusta, hajosi yksi sukkulan kolmesta inertiaalisysteemeist{, eli suunnistuslaitteistosta. T{m{ ei sin{ns{ ole vakavaa, sill{ sukkula voi lent{{ mainiosti yhdenkin intertiaalilaitteiston avulla (joita siis on kolme), mutta nykyiset tiukat turvas{{d|kset m{{r{{v{t sukkulan maahan vuorokauden kuluessa yhdenkin inertiaalilaa- tikon hajottua. Astronautit olivat tietysti pettyneit{ len- lennon lyhenemiseen, mutta silti lentospesialistina toimi- nut Story Musgrave enn{tti ker{{m{{n itselleen tarpeeksi lentotunteja tullakseen kokeneimmaksi sukkulalent{j{ksi - h{nell{ on takanaan nelj{ lentoa, jotka ovat kest{neet yh- teens{ 24 vuorokautta ja 22 tuntia. Ennen loppua en voi olla mainitsematta surullista uutista ilmailun maailmasta, sill{ er{s lentomatkustamisen historian kunniakkaimmista yhti|ist{ on kuollut - jo pitk{{n talousvaikeuksissa kamppaillut Pan Am, eli Pan American World Airways on joutunut lopettamaan toimintansa viime viikolla. Kyseess{ ei ole ihan mik{ tahansa konkurssi, sill{ Pan Am oli toimintansa alussa 30-luvulla yht{lailla tutkimuslaitos kuin lentoyhti|. Yhti|n perustaja Juan Trippe oli nimitt{in itse tutkimusmatkailija, ja niinp{ h{nen yhti|ns{ erikoistui pitk{n matkan lentoliikenteen kehitt{- miseen varsin intensiivisesti; uusia reittej{ etsittiin, tekniikkaa kehitettiin, meteorologiaa tutkittiin ja lento- mukavuutta parannettiin ja niin edesp{in. Niinp{ vuonna -36 Pan Am aloitti ensimm{isen{ yhti|n{ s{{nn|llisen lentolii- kenteen Atlantin ylitse, joka tuolloin oli valtava saavutus. Tosin viime aikoina Pan Am on ollut kuin mik{ tahansa yhti|, paitsi ett{ sill{ meni kurjasti, ja niinp{ pitk{n kitumisen j{lkeen tuli nyt konkka niin ett{ kolisi... Lopuksi hyv{ uutinen meik{l{isille poliitikoille!Siin{ kun Ahot, V{yryset, Salolaiset ja muut armaat p{{tt{j{mme jahkailevat Euroopan Yhteis||n liittymisen kanssa, on heid{n varmaankin hyv{ tiet{{, ett{ samanlaista soutamista ja huopaamista tapahtuu my|s Euroopan yhteis|n sis{ll{ esimerkiksi Euroopan avaruusj{rjest|ss{. Nimitt{in kun ministerit kokoontuivat nyt marraskuussa M~ncheniin, Saksaan tekem{{n t{rkeit{ p{{t|ksi{ mm. avaruussukkula Hermeksest{ ja avaruusasema Columbuksesta, niin he keksiv{t hienon tavan selviyty{ asiasta kunnialla - he siirsiv{t p{{t|kset ensi vuoteen. Tosi k{tev{{! Mutta min{ siirr{n nyt puheenvuoron takaisin herra Liukkoselle, ole hyv{ Esko. Jari M{kinen