TIETEEN STIIKNAFUULIA 46 ======================== Voi suokaa anteeksi hyv{t kuulijat, sill{ puhuin palturia viime viikolla kertoessani Neuvostoliiton tiede- ja kulttuu- rikeskuskessa muka olevasta avaruusn{yttelyst{. Ei siell{ mit{{n sellaista ole, mutta on n{yttely tiedonv{lityslait- teista - eli ainoa mik{ avaruusalaa liippaa, ovat tietolii- kennesatelliitit. Viime maanantaina menin suurin toivein n{yttelyn avajaisiin, mutta avaruustekniikan sijaan sain ku- pin kahvia, keksin ja tietoa konversiosta, eli siit{, kuin- ka sotilastuotantoa muutetaan siviilituotannoksi. Se kuulem- ma tapahtuu siten, ett{ esimerkiksi ennen armeijanharmaiksi maatattuja radiolaitteita maalataan nyt kirkkailla v{reill{, ja niin sotalaite muuttuu siviililaitteeksi. No, t{m{ ei kuulu lainkaan asiaan, joten nyt asiaan. Asia on kosmologia ja tarkemmmin gravitaatiot{htitede, eli t{htitieteen osa- alue, jossa koetetaan havaita painovoima-aaltoja. Suhteellisuusteorian p{{periaatehan on se, ett{ aine vai- kuttaa avaruuteen ja sanoo sille miten avaruuden geometrian pit{{ kaareutua, ja avaruuden geometria puolestaan sanoo ai- neelle, miten sen pit{{ liikkua. Eli avaruuden geometria ja materia ovat sidoksissa, ja koska samalla aine ja energia ovat sidoksissa kuuluistan kaavan E=mcı mukaan, niin siten my|s energia ja avaruus ovat naimisissa kesken{{n. Siis jos jossain maailmakaikkeuden kolkassa tapahtuu jokin suuriener- ginen tapaus, kuten esiemerkiksi supernova, niin se aiheut- taa ymp{r|iv{n avaruuden geometriaan h{iri|n, joka etenee avaruudessa kuten aallot veden pinnalla, kun olet heitt{nyt sinne kivenmurikan. Periaatteessa siis havaitsemalla muutok- sia avaruuden geometriassa voisimme tunkeutua syv{llekin maailmankaikkeuden suurienergisten tapahtumien maailmaan, mik{ tietysti olisi {{rimm{isen mielenkiintoista. Tuo edelt{nyt teoreettinen h|p|tys saattoi kuulostaa var- sin korkealentoiselta, mutta sallikaan minun vakuuttaa, ett{ se on kuitenkin varsin kevytt{ tavaraa verrattuna n{iden gravitaatioaaltojen, eli n{iden h{iri|iden havaitsemiseen. Tai oikeastaan havaitsemisen periaate on varsin selv{, sill{ havaintolaitteeksi kelpaa mik{ pahasa suuri kappale, kuten esimerkiksi puolitoista tonnia painava alumiinisylinteri. Juuri tuollainen oli maailman ensimm{inen painovoimateles- kooppi, jonka amerikkalainen Joseph Weber rakensi vuonna 1960. Teorian mukaan tuo alumiinisylinteri alkaa v{r{hdell{ 1660 hertsin taajuudella, kun gravitaatioaalto iskeytyy siihen; eli sylinterin p{iden v{linen matka alkaa muuttua jaksollisesti atomiytimen halkaisijan murto-osan verran. Tuo matka on liian pieni suoraan havaitsemiseen, mutta se ai- heuttaa sylinteriss{ j{nnityksi{, jotka voidaan havaita. Pahaksi onneksi kuitenkin sylinteri alkaa my|s v{r{hdell{ samalla tavalla silloin, kun joku iskee siihen vasaralla tai kun rekka karauttaa observatorion ohitse. Ja vaikka sylinteri eristett{isiin mahdollisimman hyvin kaikista h{i- ri|ist{, ei gravitaatioaaltoja olla t{ydell{ varmuudella viel{ eroittaa h{iri|ist{. Maailmassa toimii nykyisin kymmenkunta gravitaatioteles- kooppia, joilla on havaittu aaltoja vain todenn{k|isesti; eli kun sylinterin akseli ohittaa esimerkiksi Linnunradan keskustan, niin signaaleja saadaan yleens{ enemm{n. Suurin ongelma on tietysti havaintolaitteiden laatu, sill{ parempia kaivataan kipe{sti ja juuri t{ss{ mieless{ aihe on nyt ajankohtainen. Yhdysvalloissa nimitt{in Kongressi on juuri vast'ik{{n my|nt{nyt varat kahden uuden havaintoleitteen te- kemiseen, mutta Atlantin t{ll{ puolella eiv{t asiat ole ai- van niin hyvin: Iso-Britannian hallitus on jatkanut tieteen torpedointiaan peruuttamalla osuutensa saksalaisbrittil{i- sest{ yhteisprojektista, ja t{m{ temppu taitaa kaataa koko 280 miljoonaa markkaa maksavan hankkeen. Euroopassa on vi- reill{ tosin my|s toinen teleskooppi italialaisten ja rans- kalaisten kesken, joten sopii toivoa, ett{ sen rahoihin ei kosketa, kun asiasta aikanaan p{{tet{{n. Uusien laitteiden tekeminen olisi juuri nyt t{rke{t{, sill{ gravitaatioaalto- jen todistettu havaitseminen on vain ajan kysymys. Sen j{l- keen sitten voitaisiin alkaa tutkia mm. gravitaatiotaus- tas{teily{ ja sen ennustettua kulkusuuntaa, mist{ tiedosta monet kosmologit antaisivat varmaankin kaiken maallisen omaisuutensa. Jari M{kinen