Table of Contents * Previous Chapter * Next Chapter

FUNews 94/2: Sähköisen viestinnän uudet palvelut

Sähköisen viestinnän uudet palvelut

Timo Kuronen, GTK

Gopher, WAIS ja WWW

Maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko Internet on usein esillä lehtien palstoilla. Mm. Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta toistuvasti. Syynä on toisaalta verkon nopea laajeneminen mutta vielä tärkeämpänä syynä ovat uudet palvelumuodot. Internetin välityksellä levitetään hyviä ilmaisia ohjelmia, joiden avulla pääsee käsiksi nopeasti laajenevaan ilmaisten tietopalvelujen verkostoon.

Uudet tietopalvelut liittyvät useimpien ihmisten mielessä muutamiin ohjelmien nimiin kuten Gopher, WAIS ja WWW (tai Mosaic). Kukin näistä ohjelmista edustaa erilaista tapaa hakea tietoa.

Gopher on atk-mielessä perinteisin. Sen avulla selataan eri koneissa olevia hakemistoja ja tiedostoja. Käyttäjällä täytyy ennakolta olla jonkinlainen mielikuva tietojen sijainnista ja organisoinnista. Tässä on Gopherin keskeisin ongelma: neulan löytäminen heinäsuovasta. Jokainen MS Windows käyttäjä on tähän ongelmaan törmännyt ihmetellessään hakemistojen ja tiedostojen monilukuisuutta.

WAIS-ohjelma hakee dokumentteja hakusanojen avulla. WAIS antaa samantapaisia palveluja kuin monien ihmisten muista yhteyksistä tuntemat Minttu, TRIP ja VTLS. Maailmassa on useita satoja ilmaisia WAIS-tietokantoja kattaen suuren määrän aihepiirejä. Hyvin järjestetyt indeksoidut tekstitietokannat ovat käytännössä välttämättömiä suurten domenttimäärien hallinnassa.

WWW (World Wide Web) ja Mosaic sen tunnetuimpana käyttöliittymänä tarjoavat hypertekstin käyttömahdollisuuden. Kun Mosaicin ruudulla on näkyvissä dokumentti, jossa osa sanoista (tai kuvista) on korostettu tai reunustettu, osoittamalla hiirellä ja painamalla hiiren näppäintä saadaan ruudulle uusi dokumentti, johon valittu sana on viitannut. Uusi dokumentti voi olla peräisin samastakin koneesta mutta se voi olla peräisin mistä tahansa koneesta, johon Internet verkon avulla saa yhteyden.

Internetin lähes räjähdysmäisesti lisääntyvä suosio perustuu nimenomaan WWW:n helppokäyttöisyyteen ja nopeaan leviämiseen. Kuka tahansa oppii käyttämään WWW:n palveluja muutaman minuutin opastuksella. Siinä ei ole jälkeäkään Windows-ohjelmien sekavuudesta, teknisestä monimutkaisuudesta tai epäluotettavuudesta. WWW:stä ja Mosaicista sen käyttöliittymänä on nopeasti muodostumassa yleisliittymä kaikkiin muihin Internet-verkon palveluihin.

Suomessa lähes kaikissa korkeakouluissa, useissa tutkimuslaitoksissa sekä muutamissa yksityisissä yrityksissä on otettu WWW ja Mosaic käyttöön. Niitä käytetään ensisijaisesti välineinä päästä käsiksi lisääntyvään tietojen tarjontaan sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti. Samalla on ryhdytty kehittämään omaa tietojen levittämistä. WWW nähdään erinomaisena tapana tiedottaa ja markkinoida laitosten palveluista.

HelSciNetin piirissä on asetettu tavoitteeksi Helsingin alueen tutkimusyhteisön yhtenäinen esilläolo Internet-verkossa. Tämä edellyttää määrätietoista yhteistyötä osallistuvien tahojen kesken. Osa laitoksista on päättänyt ottaa palvelut käyttöön laitoksen ylimmän johdon päätöksellä. Useimmissa muissa laitoksissa käyttöönotto on tapahtunut atk-yksikön tai tietohallinnon työnä ilman muun organisaation sitoutumista. Tällöin vaarana on hankkeen jääminen puuhasteluksi ja tarjolle asetetut dokumentit edustavat sattumanvaraista valikoimaa helposti tavoitetusta tiedotusmateriaalista. Asiantuntevat ulkopuoliset käyttäjät näkevät heti, että kyse on pelkistä kulisseista ja menettävät nopeasti mielenkiintonsa.

Muut jaostot

Kristel Sarlinin (TKK) johdolla toimiva jaosto selvittää mahdollisuuksia siirtyä Otaniemen alueella TRIP-tekstitietokantojen ylläpidossa yhteisen tietokoneen ja yhteisen ohjelmistolisenssin käyttöön. Parhaillaan selvitellään ohjelmiston kehitys- ja lisenssiohgelmia. Vaihtoehtoiset tekstitetokantojen käsittelytavat edellyttävät lisäksi uudenlaista tarkastelua.

Alpo Mäkisen (VTT) vetämä jaosto kartoittaa tilannetta hallinnollisten järjestelmien osalta. Jaosto ei pyrikään kovin laajoihin yhteistyöesityksiin, vaan etsii tarkoin rajattuja alueita, kuten hinnoittelupolitiikan yhdenmukaistaminen.

Table of Contents * Previous Chapter * Next Chapter